Soluessee: Onko kokonaisvaltainen hyvinvointi avain menestykseen?

28.02.18 Esseen kirjoittaja: Juuli Tappura
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia / Elämänopas ihmiselle
Kirjan kirjoittaja: Saari, O. / Glassar, S. & Merelä, K.
Kategoriat: Johtaminen, Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys

Onko kokonaisvaltainen hyvinvointi avain menestykseen?

Kirjoittajat Juuli Tappura ja Niina Suominen

 

1 Johdanto

 

Hyvinvointi. Mitä se edes oikeastaan tarkoittaa? Kaikkitietävän Wikipedian mukaan hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. THL:n mukaan hyvinvoinnin osatekijät jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. (THL, 2015)

Koettu hyvinvointi ja elämänlaatu on itsestä ja omasta asenteesta kiinni. On osattava nauttia hetkistä ja siitä, mitä on. Terveydellinen hyvinvointi on usein etenkin nuorilla itsestäänselvyys, tietenkin kunnes se järkkyy. Materiaalinen hyvinvointi voi siis tuntua haastavimmalta saavuttaa – vaatiihan se eteensä paljon työtä, tavoitteita ja niiden saavuttamista.

Siksi onkin niin helppo priorisoida materiaalinen hyvinvointi ja kokemus menestyksestä terveydellisen hyvinvoinnin edelle. Tunnustamme itsekin, että olemme priorisoineet sosiaaliset suhteet, tavoitteet, urakehityksen ja menestyksen tavoittelun – oikeastaan kaiken muun mahdollisen – terveyden edelle.

Hiljattain me molemmat kuitenkin luimme kirjat, jotka hieman ravistelivat ja laittoivat ajatusrattaat pyörimään. Entäs jos terveydellisellä hyvinvoinnilla onkin suurempi merkitys tavoitteiden saavuttamisessa ja menestyksessa, kuin olemme arvanneetkaan? Onko ensin saavutettava koettu, eli asenteellinen, ja terveydellinen hyvinvointi, ennen kuin voimme saavuttaa materiaalisen hyvinvoinnin ja menestyksen?

Lähdimme siis tutustumaan fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja pohtimaan, olisiko terveydellinen hyvinvointi ehkä kuitenkin priorisoitava korkeammalle. Ehkä ne eivätkään vie aikaa menestyksen tavoittelulta, vaan toimivat sen tukena?

Aloitimme tutustumalla hyvinvoinnin kulmakiviin; ravintoon, lepoon ja liikuntaan. Olemme kuulleet näiden osa-alueiden tärkeydestä terveyden kannalta aina kyllästymiseen asti, mutta lähdimme etsimään niiden todellista merkitystä sekä etsimään niitä pieniä muutoksia, joihin pystymme sitoutumaan. Jos koet, että edellä mainitut osa-alueet ovat jo osaltasi kunnossa – hyvä! Voit halutessasi siirtyä suoraan kappaleeseen 3 – Henkinen hyvinvointi. Henkistä hyvinvointia käsittelemme elämän merkityksellisyyden, unelmien ja henkisen ravinnon kautta.

Tavoitteenamme on löytää vastaus kysymykseen: onko todella niin, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on avain menestykseen?

 

2 Hyvinvoinnin kulmakivet

 

Ruoan, levon ja liikunnan suhdetta hyvinvointiin ei voi tarpeeksi korostaa. Ne ovat usein hyvin ymmärrettyjä  ja tiedostettuja hyvinvoinnin elementtejä, mutta voimme väittää, että usein ne kuitenkin jätetään retuperälle, erilaisten suoritteiden, elämäntilanteiden, sosiaalisten paineiden ja ajanhallinnan ongelmien takia, vaikka juuri näistä perusasioista löytyisi ratkaisu näihin ongelmiin ja se auttaisi meitä menestymään.

Tavoitteena ei ole saavuttaa liian vaativia isoja muutoksia omassa toiminnassa, vaan lisätä hyviä tapoja pienillä, mutta merkittävillä askeleilla. Kyse ei ole siis huonojen tapojen välittömästä ja haastavasta poistamisesta, vaan hyvien asioiden ja tapojen lisäämistä elämään, jolloin huonot tavat väkisinkin väistyvät hiljalleen parempien tieltä.

Hifistelyn sijaan on viisaampaa yksinkertaisesti kehittää ja parantaa niitä osa-alueita, joilla on isoin vaikutus hyvinvointiimme – kuten ravinto ja uni, sekä kehon ja mielen hyvinvointi. (Glassar & Merelä 2017, 7)

 

2.1 Ravinto

 

“Voimme syödä ruokaa, joka rakentaa meitä ja auttaa meitä jaksamaan, tai ruokaa, joka rappeuttaa ja väsyttää.” (Glassar & Merelä 2017, 9)

Vatsaa kuvataan myös elimistön toisiksi aivoiksi, joten jos se voi hyvin, on moni asia jo kunnossa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että suolistolla on merkitystä ajatuksiin ja toisin päin; se siis vaikuttaa mieleen ja käyttäytymiseen enemmän kuin uskoisi. (Saari 2015, Luku: Ravinto).

Tämä tilanne on tuttu varmasti monelle, joka on tuntenut vatsassaan pelon, innostuksen, jännityksen ja ihastumisen tunteita, jotka syntyvät ajatuksien pohjalta. Muun muassa mielialaan, vireystilaan, aggressiivisuuteen ja ruokahaluun vaikuttavasta aivojen välittäjäaineesta serotoniinistä, noin 80 % valmistuu suolistossa, eikä aivoissa, niin kuin voisi kuvitella. (Saari 2015, Luku: Ravinto).

Olet mitä syöt, pitää tässäkin kohtaa paikkaansa. Syöty ravinto ei näy ainoastaan kropan mallina tai ihon hehkuna/harmautena, vaan se ilmenee myös ajatuksina, toimintana ja käytöksenä jokaisena päivänä.  

Mutta mitä sitten pitäisi syödä? Erilaisia ruokavaliota ja ravintosuosituksia on nykymaailmassa pilvin pimein, mutta mitä jos säästäisit arvuutteluun käyttämäsi ajan kokeiluun? Jokainen ihminen on yksilö ja siksi myös eri ruokavaliot sopivat ihmisille yksilöllisesti. Kokeile vaikkapa elää neljä viikkoa ilman maitotuotteita, ja kuuntele ja tutki, miten kehosi reagoi. Positiivisessa muutoksessa kannattaa tietenkin pitäytyä. (Glassar & Merelä 2017, 11-12)

On huomattavasti helpompaa olla parhaimmillaan, kun kehossa on tarvittavat rakennusaineet eri solujen käytettävissä. Mieti siis, mitä kehollesi syötät – niin fyysisesti, kuin informatiivisesti. (Glassar & Merelä 2017, 9) Skarppi mieli, toimiva keho ja tasapaino eri hormonien ja välittäjäaineiden välillä on lähtökohta menestykseen, ilman oman kehon uhraamista.

“Jos elämän output ei miellytä, kannattaa tarkastella inputia.” (Glassar & Merelä 2017, 9)

 

2.2 Uni

 

Vähäinenkin uni on välttämätöntä pysyäkseen ylipäätään elossa, mutta menestymisen kannalta kunnon yöunilla voi olla erittäinkin suuri vaikutus.

Moni aikuinen uskottelee itselleen ja muille, etteivät he tarvitse kuin 4-5 tuntia unta yössä ja perustelevat usein, että kaikki eivät tarvitse pitkiä yöunia ja, että lyhyillä yöunilla jää aikaa paljon muulle tärkeälle.

Kuitenkin tutkimusten mukaan, nuoret aikuiset alkoivat nukkumaan 8,5 tunnin unia ja vanhemmat noin 7,5 tunnin unia, kun heille annettiin mahdollisuus nukkua niin pitkään kuin he halusivat. Vain erittäin harvalla ihmisellä unentarve on tätä tuntimäärää pienempi. (Saari 2015, Luku: Uni).

Tarvittavan unen määrän saavuttamisella on paljon hyviä puolia. Se lisää energisyyttä, pienentää riskiä sairastua kroonisesti, parantaa muistia, tasapainottaa tunne-elämää ja parantaa kognitiivisia toimintoja. Sekä fyysinen, että henkinen suorituskyky paranee, keho korjaa tulleita vaurioita ja palautuu aikaisemmista rasitteista (Saari 2015, Luku: Uni).

Sähköllä tuotettu keinovalo ja länsimaiden tarjoamat houkutukset kuten tv ja älylaitteet vievät aikaa kehon tärkeältä palautumisprosessilta.

Suhteemme valoon, ei ole enää sama vuorokausirytmien kanssa, siis siihen mihin kehomme on luotu toimimaan. Keinotekoinen valo sekoittaa vuorokausirytmiä ja kehon hormonien toimintaa, joka säätelee unen ja valveillaolon eri vaiheita. Pimeys käynnistää kehossa prosessin mennä lepotilaan, kun taas silmiin tuleva valo aktivoi kehoa heräämään uuteen päivään. Älylaitteiden taustavalo on lyhytaaltoista ja suurienergistä sinistävaloa, joka piristää ja haittaa unirytmiä. (Savela, 2015) Tästä seuraa ongelmia useille, jotka ovat ottaneet tavakseen katsoa iltamyöhällä sarjoja läppäriltä tai selata puhelimesta some-päivityksiä. Jos älylaitteita on vaikea jättää pois hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, niin säädä ainakin laitteen asetuksista näytön väriä punaisempaan ja himmempään päin, jotta keholla on edes mahdollisuus hiljentyä.

Haluatko elää puolivaloilla, toimia vajaalla teholla ja saada vain puolikas hyöty omasta vireystilastasi? Mieti saako kehosi riittävästi unta ja lepoa?

 

2.3 Liikunta

 

“Liikkuminen on meidän luonnollisin tilamme. Esi-isiemme ja -äitiemme päivät ovat olleet täynnä liikettä, kiipeämistä, epätasaista maastoa, juoksua, kävelyä, pyrähdyksiä, kurotuksia, kantamista, venyttelyä sekä tietenkin rentoutumista ja makoilua. Tähän fyysiseen tilaan – tai ainakin lähelle sitä – modernin ajan biohakkerit yrittävät päästä, sillä se on meille optimaalisinta terveyden kannalta.” (Glassar & Merelä 2017, 16-17)

Kunnon hikeä ja pulssia nostattavasta urheilusta ei tietenkään ole kenellekään haittaa, mutta tärkeintä on päivittäinen arkiliikunta ja aktiivinen elämäntapa, joka ei kaipaa mitään erikoisvarusteita tai treeniohjelmia. Passiivinen Istuminen on pahinta hyvinvoinnille. Istuminen kyllä lisää kalorien kulutusta 3,7 %, mutta liikkumiseen verrattuna se on erittäin vähäistä. Pelkästään seisominen kasvattaa kulutusta 13 %:lla, sen aikainen pieni liike nostattaa kulutusta jo 94 % ja käveleminen nostaa kulutuksen jopa 150-300 prosenttiin. (Saari 2015, Luku: Aktiivisuus) Sillä ei juurikaan ole väliä miten liikut – kunhan olet liikkeessä mahdollisimman paljon. (Glassar & Merelä 2017, 18)

Lapset liikkuvat huomattavasti enemmän kuin aikuiset. Syy on hyvin yksinkertainen; heidän on haastavaa olla paikoillaan, sillä heille kaikkein luontaisin olomuoto on liike. Lasten aloittaessa koulun heidän kehonsa totutetaan istumaan. Kehomme kehittyy hyväksi siinä, mihin se tottuu – oli kyseessä istuminen tai vaikkapa juokseminen. Lisätessämme liikettä päiviimme kehomme myös tottuu liikkeeseen, ja kehittyy paremmaksi siinä. (Glassar & Merelä 2017, 18-20)

Näinkin pienet muutokset aktiivisuudessa vaikuttavat todella suuresti kehosi hyvinvointiin. Mieti mikä vaikutus tällä on kehosi ylläpitoon vuoden tai kymmenen vuoden aikana?

Ravinnolla, liikunnalla ja levolla on vaikutuksia siis koko elämääsi, ei pelkästään kehon hyvinvointiin, vaan myös psyykkeeseen, kuten itsetuntoon, motivaatioon, ajatuksen kirkastamiseen ja positiiviseen ajatteluun. Näiden lähtökohtien hyvä perusta avaa mahdollisuuden tärkeiden tavoitteiden saavuttamiselle ja menestykseen eri elämänalueilla.

 

3 Henkinen hyvinvointi

 

“Tiedätkö kuka olet? Tiedätkö mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi?” (Saari 2015, Luku: Core)

Näillä kysymyksillä lääkäri Aki Hintsa lähti liikkeelle yrittäessään hahmottaa ihmisen sisintä; hänen eräänlaista henkistä profiiliaan. Tämä on se ydin, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. (Saari 2015, Luku: Core)

Mitä itse vastaisit näihin kysymyksiin? Onko näkymäsi kristallinkirkas, osaatko vastata yhdeltä istumalta ja toimitko elämässä niiden mukaisesti? Ei mitenkään helppoja kysymyksiä, eikö totta? Jos niihin olisi yhtä helppo vastata kuin perustietoihin iästä, ammatista ja asuinpaikasta, tietäisimme kaikki mikä on tärkeää, mihin haluamme keskittyä ja panostaa ja pelkästään se veisi meitä unelmissamme eteenpäin, kohti omaa menestystämme.

Koska jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö ja vastaamme näihin kysymyksiin eri tavoilla, on tärkeää ottaa myös huomioon oma tapamme lähestyä muutosta ja tavoitteita. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä auta toista eteenpäin ollenkaan. Tärkeintä olisi saada edes jonkinlainen kuva omasta minuudesta ja sen jälkeen jatkaa pohdintaa itselle sopivilla lisäkysymyksillä.

 

3.1 Elämän merkityksellisyys

 

“Jotkut tietävät jo syntyessään, mitä aikovat elämällään tehdä, kun taas toiset saavat etsiskellä sitä vähän pidemmän aikaa. Voimme päästä käsiksi tehtäväämme täällä pallolla tutustumalla itseemme avoimesti, rehellisesti ja hyväksyen. Mitä minä rakastan tehdä? Missä olen hyvä? Mistä innostun? Missä muut sanovat minun olevan hyvä? Mitä tekisin, jos en pelkäisi? Mitä tekisin, jos kaikki olisi mahdollista?” (Glassar & Merelä 2017, 42)

Suurin osa elämästämme on arkea. Kuitenkin useat meistä elävät arkea odottaen vapaapäiviä, viikonloppuja, lomia, eläkeikää. “Sitten kun” -ajattelutapa on sitkeästi monen meistä selkäytimessä. Miksi elämme elämäämme arjen ulkopuolella tapahtuvia asioita varten, kun voisimme rakentaa myös arjestamme merkityksellistä ja tyydyttävää? (Glassar & Merelä 2017, 21)

Yhteiskunta ja länsimainen kulttuurimme synnyttää helposti päähämme ajatuksia arjen ja viikonloppujen eroista. Ravintoloiden aukioloajat pitenevät viikonloppuisin, virastot ovat kiinni, kaikki ovat vapaalla ja onnellisia – #tgif. Tosiasia on kuitenkin se, että olemme itse luoneet itsellemme sääntöjä ja ajatusmalleja, joissa arki nähdään mahdollisesti harmaana, pakollisena pahana, joka mahdollistaa paremman elämän viikonloppuina, lomilla ja viimeistään eläkkeellä. Mitäpä jos oivaltaisitkin, että oikeastaan mitään ei ole pakko tehdä (paitsi ehkä maksaa veroja ja kuolla)? Mitä sinä tekisit, jos mitään sääntöjä ja rajoitteita ei olisikaan? (Glassar & Merelä 2017, 21-22)

“Yksi hauska esimerkki arjen illuusiosta on mielestäni tietokonepelit. Ihmiset käyttävät elämäänsä pelaten erilaisia pelejä, joissa otetaan riskejä, jotka joko kannattavat tai osoittautuvat virheiksi. Mikäli onnistumme, saamme palkintoja ja etenemme seuraaville tasoille. Keräämme “pisteitä”, saamme kunniamerkkejä tai uusia tavaroita.” (Glassar & Merelä 2017, 23-24)

Pelithän ovat siis käytännössä kopio tosielämästä. Ainoa ero on se, että kun epäonnistumme tai kuolemme, mitään ei oikeasti tapahdu, vaan voimme yrittää uudestaan. Siksi pelit tuntuvat paljon turvallisemmalta, kuin oikean elämän eläminen. (Glassar & Merelä 2017, 24) Miettikääpä, kun kaikki ottaisivat samanlaisia riskejä elämässä kuin peleissä? Kyllä, epäonnistumisia tulee varmasti ja joskus ne sattuvat kovasti. Mutta miettikääpä, jos sillä samalla tarmolla, mitä peleissä käytämme, nousemme aina ylös ja yritämme uudestaan? Miettikää, kuinka upeita asioita voisimmekaan saavuttaa.

 

3.2 Unelmat

 

“Jotta inspiroivaa arkea sitten jaksaa pyörittää päivästä toiseen, on elämällä hyvä olla jokin suunta, merkitys ja tulevaisuudessa siintävä tavoite. Mikäli emme unelmoi mistään, emmekä tavoittele mitään, elämästä puuttuu helposti suunta, fokus ja merkitys. Ajelehdimme. Meistä tuntuu, että kohtalomme on jonkun muun kuin meidän käsissämme. Odotamme jotain, mutta mitä?” (Glassar & Merelä 2017, 25)

Toisilla unelmat ovat luonnostaan selkeitä, toiset eivät välttämättä koe oikein tietävänsä, mitä elämältään toivovat. Unelmointia voi kuitenkin harjoitella! (Glassar & Merelä 2017, 25) Itsetuntemus ja itsetutkiskelu on unelmoinnin harjoittelussa avainasemassa. Pysähtyminen ja itsensä kohtaaminen voi tuntua aluksi hieman pelottavalta, mutta miksi tyytyisit elämään vain “ihan kivaa” elämää ajelehtien, kun voisit määrittää selkeän suunnan elämällesi ja tuntea kaiken toimintasi merkitykselliseksi, mahdollisesti saavuttaen jotain “aivan huikeaa”?

“Helpointa on aloittaa pienestä. Kirjoita ylös, mitä positiivisia muutoksia kaipaisit elämääsi juuri nyt. Mieti, mitä asioita sinua kiinnostaisi tehdä juuri tällä hetkellä.” (Glassar & Merelä 2017, 25)

Muista myös, että unelmien ei tarvitse olla lopullisia – ei, vaikka sanoisit ne ääneen, visualisoisit ne ja etenisit päämäärätietoisesti niitä kohti. (Glassar & Merelä 2017, 25) Ihminen kasvaa ja muuttuu; niin tekevät myös unelmat hänen mukanaan.

“Tärkeintä on siis tehdä ja mennä eteenpäin, saada ikään kuin vene vesille, koska se on se raskain tehtävä. Liikkuvaa venettä onkin sitten helppo ohjata.” (Glassar & Merelä 2017, 26)

Kun luot itsellesi tavan unelmoinnista ja niitä kohti etenemisestä, uusien unelmien luominen ja niiden tavoittelu on aina vain helpompaa ja luontaisempaa.

 

3.3 Henkinen ravinto

 

Aiemmin puhuimme ravinnon merkityksestä – kuinka syömäsi ravinto voi joko rappeuttaa tai rakentaa sinua. Sama pätee myös henkiseen ravintoosi: sillä, mitä syötät aivoillesi, on väliä.

“Sisäinen ohjausjärjestelmäsi vie sinua kohti niitä asioita joita ajattelet. Jos katselet päämääriesi sijaan rajoitteita, törmäät noihin rajoitteisiin koko ajan.” – Bobbe Sommer (Elämänopas ihmiselle 2017, 29)

Esimerkiksi unelmien ja tavoitteiden saavuttamisessa tuo sisäinen ohjausjärjestelmäsi on pääroolissa. Kun käytät tarpeeksi aikaa ajatellen ja fiilistellen sitä, kuinka saavutat tavoitteesi ja miltä niiden saavuttaminen tuntuu, sisäisen ohjausjärjestelmäsi ryhtyy ohjaamaan alitajuntaasi tekemään valintoja, jotka tukevat tavoitteitasi. (Glassar & Merelä 2017, 28-29)

“Jos saamme kymmeniä tuhansia ajatuksia päivittäin, on loogista, että niiden muuttaminen optimistisempaan suuntaan tuo positiivisia muutoksia elämäämme.” (Glassar & Merelä 2017, 7)

Minkälaisia ajatuksia sinä siis syötät itsellesi?

Myös ympärillämme olevat ihmiset tarjoavat meille henkistä ravintoa. Ravinnon tapaan myös ne voivat olla joko rappeuttavia, tai rakentavia.

“Olemme summa viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietämme eniten aikaa. Koska ihminen on sosiaalinen olento, ei ole mitään voimakkaampaa tapaa vaikuttaa hänen käyttäytymiseen kuin toinen ihminen. Loppujen lopuksi edes mikään meidän ajatuksistamme ei ole omamme. Kaikki ideamme ovat saaneet inspiraation ympäristöstä ja muilta ihmisiltä.” (Glassar & Merelä 2017, 30)

Jos ympärilläsi on siis ihmisiä, joita ihailet, jotka menestyvät elämässään ja jotka tavoittelevat rohkeasti unelmiaan, niin good for you! Muutut jatkuvasti enemmän heidän kaltaisekseen. (Glassar & Merelä 2017, 30) Vaali näitä ihmissuhteita, jotka tuovat sinussa parhaat puolesi esiin ja jotka saavat sinut yrittämään hieman kovemmin. Pieni kateus on aina välillä ihan okei, kunhan sen osaa käyttää polttoaineena, eikä itseään ja muita vahingoittavana myrkkynä.

Koska rakentavat ihmissuhteet työntävät sinua huomaamattasi ylöspäin, kannattaa tiedostaa, että on olemassa myös rappeuttavia ihmissuhteita, jotka vetävät sinua alaspäin. (Glassar & Merelä 2017, 31) Esimerkiksi negatiivisuus ympärilläsi ruokkii myös omaa negatiivista ajatteluasi ja ympärilläsi olevien ihmisten epävarmuus saada sinut huomaamaan herkemmin myös oman epävarmuutesi.

Rappeuttavat ihmiset eivät välttämättä ole “pahoja ihmisiä”. He saattavat vain tiedostamatta heijastaa omia ongelmiaan sinuun ja pelätä sinun menestyksesi aiheuttamaa muutosta sekä mahdollista hylätyksi tulemista. (Glassar & Merelä 2017, 31) Läheisissä ihmissuhteissa asia kannattaa tietenkin ottaa puheeksi – joskus oma asenne ja omat pelot ovat myös tiedostamattomia. Mutta rappeuttavista ihmissuhteista on myös osattava päästää irti.

 

4 Pohdinta

 

“Se joka kärsii eniten ei voita. Vanhan maailman mukaan se, joka teki eniten töitä, menestyi. Nykyään voisi sanoa, että se joka elää tasapainoisinta elämää, menestyy. Ei ole pointtia menestyä, jos sen hinta on sairas ja kärsivä keho, masennus ja yksinäisyys. On hyvä osata myös levätä ja olla tekemättä mitään.” (Glassar & Merelä 2017, 37)

Lääkäri Aki Hintsan ohjeet ja hyvinvoinnin filosofia antoi paljon hyvää mietittävää omaan elämään. Mitä kehoni tarvitsee toimiakseen kunnolla, onko ruokani ravitsevaa, mikä on energia- ja aktiivisuustasoni ja saanko riittävästi laadukasta lepoa, jotta palaudun vanhoista riennoista uusiin koitoksiin? Mitkä siis ovat ne pienet asiat, joihin pystyn sitoutumaan ja jotka johtavat isompiin muutoksiin?

On kuitenkin aivan eri asia olla huippu-urheilija, jonka työhön ja tavoitteisiin kuuluu kokonaisvaltainen hyvinvointi ja jolle asiantuntijat tekevät oikeat testit, arviot ja ohjeistukset. Näin perustallaajana saa harvoin kokonaisvaltaista terveyden edistämistä, testeissä katsotaan, että on noin viitteellisten arvojen sisällä ja olemassa oleviin oireisiin suositellaan Buranaa, Somacia tai masennuslääkkeitä ja vielä loppuun toivotetaan tervetulleeksi takaisin jos oireet pahenevat.

Mutta jotain voi kuitenkin tehdä ilman asiantuntijoita.

Niina aloittaa syömällä sateenkaaren päivässä tai paremmin toimiakseen ostaa kaupasta tuoreita kasviksia, vihanneksia ja marjoja koko väriskaalan edestä. Hän laittaa älylaitteiden taustavalot vaihtumaan himmeän punaiseksi joka ilta kello kahdeksan, ei vain sen takia, että hän välttyisi kirkkaalta valolta vaan myös muistuttamaan uniajan saapumisesta. Hän keskittyy kehoonsa, miten kantaa ja kohtelee sitä, sillä aktiivisuus tuo energiaa ja päin vastoin. Näillä pienillä stepeillä pääsee jo hyvään alkuun.

Juuli, joka on selkeästi laiminlyönyt hyvinvoinnin kulmakiviään (ravinto, uni, liikunta) yrittää aivan ensimmäiseksi tehdä muutoksia niihin osa-alueisiin. Ravinnon parissa hän yrittää noudattaa filosofiaa “lisää hyviä asioita, niin huonot väistyvät väkisin niiden tieltä” ja etsiä pieni pala kerrallaan parempia vaihtoehtoja ruokavalioonsa. Epämiellyttävien koululiikuntamuistojen kolkutellessa takaraivossa hän yrittää lisätä liikuntaa elämäänsä leikin ja ilon kautta – vaikka sitten kiipeilemällä puihin ja kärrynpyöriä heitellen. Unelmien konkretisoinnin hän on jo ottanut tavakseen, mutta aikoo kiinnittää entistä enemmän huomiota, miten hän aivojaan ravitsee – oli kyse omista ajatuksista tai ihmisistä ympärillä.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kukaan ei kykene suorittamaan hyvinvoinnin osa-alueitaan sataprosenttisen “oikein” ja täydellisesti. Tärkeintä ovat pienet muutokset parempaan ja tasapaino eri osa-alueiden välillä. On myös yhtä tärkeää muistaa välillä löysätä pipoa ja ottaa rennosti; kenenkään hyvinvointi ei kaadu pariin päivään sohvalla Netflixin parissa makoillen tai yhteen ylimääräiseen palaan kakkua.

Mutta mikä oli lopputuloksemme, onko kokonaisvaltainen hyvinvointi avain menestykseen?

Vastauksemme on: arvosta hyvinvointiasi ja menestyt todennäköisemmin.   

 


 

Lähteet

 

Glassar, S & Merelä, K. 2017. Elämänopas ihmiselle.

 

Saari, O. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. Helsinki: WSOY.

 

Savela, S. Yle Uutiset verkkosivut. Voiko sinisen valon hurma olla silmien turma?. https://yle.fi/uutiset/3-7802518. Päivitetty 21.12.2015. Luettu 28.2.2018.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkosivut. Hyvinvointi. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi. Päivitetty 7.12.2015. Luettu 28.2.2018.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!