Soluessee: Riina Hahtokari ja Tuomas Toivonen

Motivaatio

Motivaatio on tilannesidonnainen, mutta siitä voidaan erotella tilannemotivaatio ja yleismotivaatio. Motivaatiota ilmiönä on hyvin vaikea tutkia, sillä se vaihtelee suuresti yksilö- ja tilannekohtaisesti. Motivaatio itsessään on laaja käsite ja se koostuukin monesta pienemmästä osasta. Motivaatioon harvemmin vaikuttaa vain yksi tietty asia.

Motivaatioon liittyy suuresti tavoitteet. Ihminen on luontaisesti sellainen, joka pyrkii omiin tavoitteisiinsa niin arjessa kuin myös työelämässä. Oikeastaan mitään tehtävää, tekoa tai toimintoa ei tehdä ilman minkäänlaista tavoitetta tai ajatusta millainen lopputulos tulee olemaan. Ja haluttu lopputulos on tavoite mihin tähdätään. Määräävin tavoite meidän elämässä on hengissä pysyminen, johon moni motiivin aikaansaama perustoiminta, kuten syöminen, juominen ja nukkuminen tähtäävät. Harvemmin teet kuitenkaan ruokaa ajatuksissasi hengissä pysyminen, silloin toteutat lyhyemmän aikavälin tavoitettasi esimerkiksi. Halua kokeilla jotain uutta reseptiä, millä saat vaihtelua arki ruokiisi. Kun olet määritellyt tavoitteen, seuraa siitä toimintaa jolla tavoite saavutetaan. Motivaatio on liikkeelle paneva voima, joka johtaa toimintaan ja toimimiseen. Ihminen jokapäiväinen toiminta on siis liike ketjua, jossa vuorottelevat tavoitteen, toiminta ja motivaatio. Suurin osa tässä ketjussa tapahtuvasta toiminnasta on tiedostomatonta tekemistä, jota suoritamme ns autopilotti päällä. Jotta voisimme pitkäaikaisesti itse vaikuttaa ja vahvistaa motivaatiotamme, on meidän ymmärrettävä tekijät, jotka vaikuttavat toimintaamme.

Tilanne- ja yleismotivaatio

Tilannemotivaatio on riippuvainen ihmisen omasta yleismotivaatiosta. Tilannemotivaatio liitetään tiettyyn tilanteeseen, jossa sisäiset sekä ulkoiset ärsykkeet tuottavat erilaisia motiiveja sekä saavat aikaan toimintaa, joka ohjaa haluttuun tavoitteeseen. Päätökset tehdään aina tilanteessa, se miten päätökset tehdään pohjautuu sen hetkiseen tilanteeseen, tilanteen mahdollisuuksiin ja omaan kiinnostukseen. Näiden kaikkien pohjalta ja niiden yhteis summasta muotoutuu aina ihmisen tekemät päätökset.

Se kuinka hyvin päätöksessä pysytään ja haluttua käytöstä jatketaan korostuvat nämä yleismotivaatiossa. Kun yleismotivaatio on hyvä, on ihmisen helpompi käsitellä eteen tulevat esteet ja jatkaa eteenpäin niistä lannistumatta.

Motiivit

Motiivi on ihmisen toiminnan psyykkinen syy, joka ohjaa meidän toimintaamme. Motiivi koetaan haluna, tarpeena tai toiveena, joka saa ihmisen etenemään kohti tavoitteitaan. Useasti yksilön toimintaa ohjaa samanaikaisesti monet eri motiivit ja motiivien yhteissummasta tulee yksilön motivaatio. Motivaatio siis koostuu jokaisesta yksittäisestä motiivista, jotka saavat ihmisen toimimaan.

Motiivit ryhmitellään

• biologisiin (nälkä, jano, lämpötilan säätely, seksuaalisuus)
• sosiaalisiin (läheisyyden tarve, turvallisuuden tarve, vallanhalu, päteminen ja suoriutuminen)
• psyykkisiin (kaikki koetut tunteet, jotka toimivat motiiveina).

Motiiveja on sekä tietoisia että tiedostamattomia, ja sen vuoksi ihminen ei aina itse tiedäkään, mikä/mitkä motiivit hänen toimintaansa oikeasti ohjaavat.

Tiedostetut motiivit ovat niitä jotka itse havaitsemme omassa käyttäytymisessämme eli tiedämme, miksi toimimme juuri tietyllä tavalla, esim. treenaan paljon, koska haluan juosta maratonin. Haluan hyvän loppuarvosanan opinnoistani, koska haluan päästä tiettyyn kouluun.

Joskus motiivit voivat taasen olla tiedostamattomia, jolloin emme itsekään huomaa todellista syytä, miksi toimimme tietyllä tavalla. Voi olla myös, että emme halua myöntää todellisia tarkoitusperiä edes itsellemme.

Esim. toimimme hyväntekeväisyys työssä, koska haluamme mielestämme vain auttaa muita, mutta todellinen motiivi on muilta saatava arvostus ja kehuminen. (motiivit ohjaavat toimintaa 2012)

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Usein motivaatiota tarkastellen sisäisen ja ulkoisen motivaation kautta. Näiden kahden välillä on eroja motiiveissa, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Sisäisestä motivaatiosta puhuttaessa tarkoitetaan käyttäytymistä, joka on lähtöisin ihmisestä itsestään eli lähde on sisäisesti syntynyt. Motivaatio ohjaa tällöin ihmistä omasta tahdosta niin, että siihen ei liity ulkopuolisia palkkioita. Sisäinen motivaatio on usein pitkäkestoisempaa ja tehokkaampaa, kuin ulkoinen motivaatio.

Ulkoisessa motivaatiossa toiminta on riippuvaista ympäristöstä. Se voi esimerkiksi perustua mm. palkkioiden saavuttamiseen tai yhteenkuuluvuuden tarpeen tyydyttämiseen. Sen vaikutus toimintaan on usein lyhytkestoisempaa, kun sisäisen motivaattorin. (Saarenpää 2017)

Motivaatioteoriat

Motivaatioteoriat jaetaan usein sisältöteorioihin ja prosessiteorioihin. Sisältöteoriat ilmentävät käyttäytymiseen vaikuttavia sisäisiä tekijöitä, kun taas prosessiteoriat ilmentävät käyttäytymisen alkua, ylläpitoa ja lopetusta.   (Internetix, oppimateriaalit)

Sisältöteoriat

Maslowin tarvehierarkia:

Abraham Maslow (1908-1970) selitti ihmisen motivaatiota tarvehierarkian avulla. Tarvehierarkian mukaan ihmisen motivaation tasoa voidaan selittää sen perusteella, kuinka hyvin ihmisen tarpeet ovat tyydyttyneet

Kun alemman tason ns. alkeellisemmat tarpeet ovat tyydyttyneet, alkaa yksilö motivoitua kehittyneimmistä tarpeista. Kuviossa alimmaisena olevat tarpeet toimivat puutemotiiveiden mukaisesti eli täytettyinä ne ei juurikaan vaikuta ihmisen toimintaan, mutta mikäli ne eivät täyty, on ylempien tasojen tarpeiden tyydyttäminen mahdotonta. Ylemmän pään tarpeet ovat kasvumotiiveja, jotka eivät ole pakottavia motiiveja, mutta motivaation taso kasvaa, kun tarpeet täyttyvät alhaalta ylös asti. (Studythings,Maslowin tarvehierarkia)

Herzbergin kaksifaktoriteoria:

Fredrik Herzbergin (1923-2000) kaksifaktoriteoriassa on samaa ideaa kuin Maslowin teoriassa, se on vain esitetty hieman suppeammin. Se on jaettu kahteen osaan: Hygieniatekijöihin ja motivaatiotekijöihin. Tarkemmin se käsittelee työtyytyväisyyttä ja työtyytymättömyyttä. Hygieniatekijöiden eli esim. palkka, status ja turvallisuus eivät hyvin toteutuessaan lisää työtyytyväisyyttä/motivaatiota, mutta huonosti toteutuessaan ne lisäävät huomattavasti työtyytymättömyyttä. Motivaatiotekijöiden eli esim. työn sisältö, kasvu ja vastuu taas kasvattavat motivaatiota toteutuessaan, mikäli hygieniatekijät ovat tyydytetty. (Kjuuti)

Prosessiteoria

“Prosessiteoriat kuvaavat sitä, miten ihmiset saadaan liikkeelle.”

Locken tavoiteteoria:

Edwin Locke aloitti pitkät motivaatiotutkimuksensa vuodesta 1960. Hänen teoriansa perustuu nimensämukaisesti tavoitteen asettamisen, sen haastavuuden ja selkeuden suureen vaikutukseen työmotivaatiossa. Locken teoria onkin siirtynyt vahvasti työelämään vielä tänäkin päivänä. Locken 5 pääperiaatetta tavoitteen asettamiseen:

1. Selkeys
2. Haastavuus
3. Sitovuus
4. Palaute
5. Monimutkaisuus

Kannusteteorian mukaan ihmisen sisäiset tekijät ovat toissijaisia motivaatiotekijöitä. Ainoastaan yksilön päämäärät ja ulkoinen kannustus ohjaavat toimintaa.

(Internetix,oppimateriaalit)

Motivaatioteorioita on näiden lisäksi varmasti satoja, eikä niistä yksikään toimi yksinään ihmisen motivoinnissa. On kuitenkin hyödyllistä tutustua erilaisiin tutkimuksiin ja johtopäätöksiin, jotta pystyy paremmin hahmottamaan ihmisen motivointiin ja johtamiseen liittyvää valtavaa kenttää.

Pohdinta

Mielenkiintoista kuinka paljon ihmisen motivaatioon vaikuttavat pienetkin tekijät. Tietoa ja aineistoa on niin paljon, että kaiken sisäistäminen tuntuu osittain ihan mahdottomalta. Omien motiivien ja motivaation tutkimisen avulla voidaankin saada huikeita tuloksia aikaan, kun yksilö pystyy hahmottamaan mistä hän saa oman motivaationsa ja mikä motivoi. Motiivien tutkimisessa mennään taas mielenkiintoiselle tasolle, sillä se mikä on ihmisen motiivi tehdä asioita ei välttämättä ole se oikea motiivi vaan joku itsekkäämpi syy sen takana. Motiivien hahmottaminen ja tutkiminen omassa käyttäytymisessä avaisi varmaan myös omia silmiä. Loppujen lopuksi kaikkia motivoi eri asiat vaikka päämääärä voisikin olla sama. Onkin tärkeää löytää se oma kulma tekemiseen ja ymmärtää mikä minua ajaa eteenpäin ja miten pystyn itseäni kannustamaan.

Lähteet:

https://studythings.wordpress.com/2012/09/13/motiivit-ohjaavat-toimintaa/

https://blogit.jao.fi/psykaa/motiivit/

Maslowin tarvehierarkia

http://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/

https://www.trainer4you.fi/blogi/mita-motivaatio-oikeastaan-on-ja-mista-se-kumpuaa/

Löydä sisäinen motivaatiosi, Jari Saarenpää 2017

Työmotivaatio, Marjo Sinokki 2016

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ps/ps4/03_motivaation_emootioiden/01_3.1_motivaatioteoriat?C:D=gjtb.e7S5&m:selres=gjtb.e7S5

Et pysty motivoimaan toisia!