Tampere
19 Apr, Friday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Markkinoinnin trendit 2018



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

 

Markkinoinnin trendit 2018

Kirjoittajat Marika Tuominen, Jasmina Kurki ja Juuli Tappura

 

1. JOHDANTO

 

Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän tiimi vieraili maaliskuussa 2018 Iso-Britannian suurimmilla markkinointimessuilla B2B & B2C Marketing Expossa Lontoossa. Messut jakautuivat kolmeen osa-alueeseen: markkinoinnin teknologiaratkaisuihin keskittyneeseen MTEX (Marketing Technology Expo) -alueeseen, B2B-markkinointiin painottuneeseen alueeseen sekä kuluttajamarkkinointia edustaneeseen B2C -alueeseen.

 

Kävimme messujen aikana näytteilleasettajien messuosastojen kiertämisen lisäksi kuuntelemassa seminaareja, joissa oli puhumassa markkinoinnin huippuammattilaisia. Matkalta käteen jäikin paljon innostavaa tietoa markkinoinnin uusimmista trendeistä. Seuraavissa kappaleissa kerromme, mitkä ovat Lontoossa kuulemiemme markkinointigurujen mukaan vuoden 2018 markkinointihittejä.

 

2. INFLUENCER-MARKKINOINTI

 

Belgialaisen Social Seeder -yrityksen toimitusjohtaja ja markkinointiguru Patrick De Pauw puhui Lontoossa vaikuttaja- eli influencer-markkinoinnista, joka on viime vuosina sosiaalisen median räjähdysmäisen kasvun ansiosta noussut yhdeksi suurimmista markkinointitrendeistä. Sosiaalisen median hallintajärjestelmiin keskittyneen amerikkalaisen Sprout Social -yhtiön (Jackson, 2018) mukaan vuosi 2017 oli vaikuttajamarkkinoinnin vuosi ja ennustettavissa on, että trendi ei tule lähivuosina ainakaan hiipumaan.

 

Vaikuttajamarkkinointi toimii, koska tarkoin valittujen vaikuttajien kautta yritys pääsee suoraan kiinni asiakasrajapintaan. Vaikuttajien mielipiteillä on kohdeyleisölle suurempi painoarvo, kuin perinteisellä yrityksen omien sosiaalisen median kanavien kautta asiakasryhmälle kohdennetulla orgaanisella tai maksetulla markkinoinnilla. Vain 36 % ihmisistä luottaa sosiaalisen median maksettuun mainontaan, joten vaikuttajien ja verkoston hyödyntäminen on kriittinen ase orgaanisen näkyvyyden lisäämisessä sosiaalisen median kanavissa.

 

 2.1 Orgaaninen ja maksettu influencer-markkinointi

 

Joskus brändi voi itsessään olla niin kiinnostava ja houkutteleva, että se kerää näkyvyyttä sosiaalisen median käyttäjien julkaisuissa orgaanisesti, ilman maksettua kaupallista yhteistyösopimusta. Esimerkiksi tarpeeksi innovatiivinen uusi tuote voi herättää kuluttajien mielenkiinnon ja saavuttaa näkyvyyttä kuluttajien kanavissa ilman brändin rahallista panostusta.

 

Kilpailujen ja arvontojen järjestämisen kautta brändi voi saavuttaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ilman suuria investointeja. Kun saadaan ihmiset osallistumaan kilpailuihin jakamalla omia postauksiaan, saadaan paitsi ilmaista sisällöntuotantoa, myös ilmaista näkyvyyttä some-kanavissa.

 

Tehokkainta – ja yritykselle kalleinta – näkyvyyttä on vaikuttajiksi kutsuttujen sosiaalisen median pioneerien kanavissa näkyminen. Vaikuttajien kanavien valtaaminen brändiä edustavalla sisällöllä vaatii vaikuttajalta ostettua ”mainospaikkaa”. Influencer-markkinoinnin yleistyessä myös vaikuttajat ovat heränneet näkemään sen mukanaan tuomat ansaintamahdollisuudet, ja some-markkinoinnissa vaikuttajan kautta voikin olla nykyään iso hintalappu. Parhaimmillaan yhteistyö vaikuttajien kanssa rakentuu kuitenkin molemminpuoliselle arvostukselle ja kunnioitukselle. Yhteistyösuhde on toimiva ja aito, kun kumpikin osapuoli – sekä sisältöä tuottava influencer että mainostilaa ostava yritys – saavat yhteistyöstä muutakin, kuin pelkkää rahaa tai näkyvyyttä. Tavoitteena on luoda suhde, jossa kumpikin osapuoli antaa ja saa jotakin, ja joka palkitsee molempia osapuolia. Patrick De Pauwin mukaan pelkällä rahalla ostetut kasvot eivät tuota yhtä aitoa ja helposti lähestyttävää sisältöä kuin täydellä sydämellä yritykseen uskovat ihmiset. (DePauw 2018.) Siksi on erityisen tärkeää valita juuri yritykselle sopivat vaikuttajat. Parhaiten vaikuttajamarkkinointi toimii, jos vaikuttaja ei tee markkinointia yritykselle vain rahan vuoksi, vaan siksi, että seisoo brändin takana ja kokee olevansa yritykselle tärkeä. Yhteistyökumppanin arvoa ei voi mitata vain seuraajamäärien perusteella, sillä yritykselle arvokkainta on sisältö, johon kohderyhmä todella voi luottaa. Tekaistut mielipiteet näkyvät myös ruudun toiselle puolelle, joten aito kiinnostus yritystä kohtaan on toimivan vaikuttajamarkkinoinnin lähtökohta. Yrityksen puolestaan tulee olla kiinnostunut vaikuttajasta ihmisenä, eikä pelkästään mainoskasvona. Vaikuttajaa tulisi kohdella kuin yrityksen tärkeintä asiakasta, ja hänelle tulisi tuottaa lisäarvoa muutenkin kuin rahapalkkaa tarjoamalla.

 

2.2 Läpinäkyvyys maksetussa influencer-markkinoinnissa

 

Kuluttajat arvostavat rehellisyyttä. Pelkät täydellisten somekuvien yhteyteen liitetyt, päälle liimatut ja tuotteita ylistävät tekstit eivät enää uppoa mediakriittisiin ja valveutuneisiin kuluttajiin, joten yleinen trendi influencer-markkinoinnissa on yritysten ja vaikuttajien välisen kaupallisen yhteistyön muuttuminen yhä läpinäkyvämmäksi. Yhteistyön tulee olla avointa, jotta kuluttajat eivät koe oloaan huijatuksi. Jos yhteistyö ei ole läpinäkyvää, influencer-markkinoinnista voi pahimmassa tapauksessa olla yritykselle enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Tulipaloja ei kannata jäädä odottamaan, vaan niitä tulee ehkäistä ilmoittamalla kaupallisesta yhteistyöstä jokaisen maksetun julkaisun yhteydessä. Ei riitä, että vaikuttaja kertoo kaupallisesta yhteistyöstä yhdessä postauksessaan. Maksetun yhteistyön tulee käydä ilmi joka ikisestä julkaisusta. On brändin vastuulla tarkistaa jokaisesta vaikuttajan tekemästä julkaisusta, että siitä löytyvät tarvittavat sponsorisopimuksesta kertovat tunnisteet.

 

Myös sosiaalisen median palvelut ovat alkaneet reagoimaan vallitsevaan läpinäkyvyystrendiin tarjoamalla palvelun käyttäjille entistä helpompia tapoja luoda kaupallista sisältöä. Jo muutaman vuoden ajan käytettyjen kaupallisesta sisällöstä kertovien hashtagien rinnalle on noussut uusia, entistä helpompia tapoja maksetusta yhteistyöstä viestimiseen. Esimerkiksi Instagramiin on tullut uusi branded content -ominaisuus, jonka avulla vaikuttaja pystyy helposti ja yksinkertaisesti julkaisemaan kaupallista sisältöä siten, että yhteistyö välittyy julkaisusta kuluttajalle ensivilkaisulla.

 

Brändi voi myös luoda vaikuttajayhteistyökumppaneilleen eli ambassadoreilleen oman hashtagin, josta kumppanuus käy ilmi. Esimerkiksi hashtagilla #ad on tutkitusti kuluttajien silmissä negatiivinen kaiku, mutta hashtag #Xpartner (X = brändin nimi) on luonteeltaan paljon kuluttajaystävällisempi, viestien silti oleellisimmasta seikasta, eli sponsoroidusta kumppanuudesta.

 

3 VIDEOT

 

Monissa puheissa tuli esille videoiden merkitys markkinoinnissa. Se on kasvamassa räjähdysmäisesti, mutta vielä sitä ei osata hyödyntää täydellä teholla. Lähes jokainen sosiaalisen median kanava tukee videoita. Yritystilien video-ominaisuuksia laajennetaan koko ajan ja sosiaalisen median kanavien algoritmit suosivat videoita – varsinkin live-videoita. Yksityishenkilöt ovat jo pitkään käyttäneet kanavia, joiden ideana on välittää lyhytkestoisia ja katoavia videoita tai reaaliaikaista kuvaa. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Snapchat ja Instagram Stories. Nyt yritykset seuraavat perässä. (Pulkkinen 2017.)

 

 3.1 Koukuta lyhytaikaisuudella, ihastuta live-videoilla

 

Lyhytaikaiset videot viehättävät ihmisiä. Aikarajoitus antaa sisällölle ainutkertaisuuden leiman, jolloin seuraajat katsovat videot heti, kun ne ilmestyvät. Sisällön ollessa kiinnostavaa, videoita odotetaan ja niitä halutaan katsoa. (Dods 2017.)

 

Yksi uusimmista villityksistä on live-videot. Varsinkin Facebookissa ja Instagramissa niitä hyödynnetään paljon. Valokuvaan verrattuna videoiden orgaaninen kattavuus Facebookissa on 135 %. Tietenkin videoiden tulee olla hyvälaatuisia, jotta ne yltävät korkeisiin lukemiin. Lisäksi ihmiset käyttävät kolme kertaa enemmän aikaa live-videoiden katseluun kuin ennalta kuvattujen videoiden katseluun. Facebookin mukaan myös sitoutuneisuus live-videoihin on korkeampi kuin normaaleihin videoihin: live-videoita kommentoidaan 10 kertaa enemmän kuin tavallisia. Facebook onkin muuttanut algoritmejään, jotta live-videot näkyvät ensimmäisenä uutisvirrassa. Yritysten kannattaakin hyödyntää tätä ominaisuutta markkinoinnissa ja tarjota kohderyhmälleen kiinnostavaa sisältöä live-videoiden muodossa. (Dods 2017.)

 

3.2 Tehokkaampaa markkinointia

 

Sosiaalinen media ja sitä kautta tuleva informaatiotulva on laiskistuttanut ihmistä. Enää ei lueta pitkiä tekstejä, vaan vilkaistaan nopeasti otsikko tai katsotaan valmiiksi pyörimään lähtevä lyhyt video. Siksi visuaalisuuden merkitys markkinoinnissa kasvaa: jollain on saatava katsojan huomio kiinnittymään siihen, mihin markkinoija haluaa. Myös tiedonsaannin helppous on merkittävässä asemassa. Tietoa ei nimittäin jakseta enää etsiä samalla tavalla kuin ennen, vaan kaiken tulisi olla helposti saatavilla. Tähän tarpeeseen tulee vastata ja juuri sen videot tekevätkin. Ei ole helpompaa tapaa saada tietoa kuin laittaa lyhyt video pyörimään. Yrittäjien kannattaakin tehdä videoita, joista on oikeasti asiakkaalle hyötyä esimerkiksi ratkaisujen muodossa. (Liimatainen 2017.)

 

Kuluttajat haluavat katsoa entistä enemmän videoita. Siksi videoiden merkitystä markkinoinnissa tulisi korostaa ja yritysten ottaa ne isommaksi osaksi digimarkkinoinnin strategiaa. Lisäksi 52 % markkinoinnin ammattilaisista toteaa videoilla olevan paras ROI verrattuna muihin sisältömuotoihin. (Parantainen 2018.)

 

4 SISÄLTÖMARKKINOINTI

 

Go To Webinarin markkinointipäällikkö Daniel Waasin puheenvuoro perustui tutkimukseen, joka toteutettiin yli 3000 ammattilaiselle. Kysymys kuului: Minkälainen sisältö kiinnittää huomiosi?

 

Tutkimuksen johtopäätöksistä selvisi, että ammattilaiset hakevat kuluttamaltaan sisällöltään ensisijaisesti uusia taitoja tai tietoa, alansa kuulumisia ja trendejä sekä tuoreita ideoita. He myös kuluttavat sisältöä mieluiten omalla ajallaan ja visuaalisessa muodossa. (Waas 2018)

 

Tutkimuksesta eriteltiin myös esimies- ja johtotason henkilöiden vastaukset ja analysoinnin tuloksena selvitettiin tavat, jotka vaikuttavat parhaiten päätösasemassa oleviin henkilöihin. Johtotason henkilöt esimerkiksi antavat muita enemmän painoarvoa printtijulkaisuille ja tutkimusraporteille, vaativat sisällöltä syväluotaavuutta ja luottavat vahvasti omaa alaansa koskevaan uutisointiin ja viestintään. (Waas 2018)

 

4.1 Tarjoa opettavaista, mutta myös viihdyttävää sisältöä

 

Tärkeintä houkuttelevan sisällön luomisessa on sen relevanttius. (Waas 2018) Relevanttius löytyy kahden pisteen leikkauskohdasta: mitä sinä haluat sanoa ja mikä asiakkaitasi kiinnostaa. (DePauw 2018) Kaikkein eniten kulutetut sisältötyypit olivat tutkimuksen mukaan blogitekstit, (jälleen kerran) videot ja foorumit. Sitouttavimmissa sisältötyypeissä videoiden lisäksi nousivat esiin myös tutkimukset ja webinaarit. (Waas 2018)

 

Verkko on pullollaan erilaista sisältöä, eikä asiakas tietenkään pysähdy kuluttamaan kaikkea, mikä hänen eteensä ilmestyy. Ei siis ole varmasti yllätys, että sisällön otsikoinnilla on suuri merkitys siihen, pysähtyykö asiakas tutustumaan juuri sinun sisältöösi. Tutkimuksen (Waas 2018) mukaan seuraavat asiat otsikossa houkuttelevat tehokkaimmin kuluttamaan tarjoamaasi sisältöä:

  • Uusimmat trendit
  • Sana “uusi”
  • Kursseissa ja webinaareissa alkeis- ja lähtötason kurssit vetävät eniten puoleensa
  • “How to” -otsikot
  • Listat, esimerkiksi “19 tapaa…”

 

Tutkimuksesta (Waas 2018) nousi esiin myös selkeitä asioita, joita sisällössä kannattaa välttää halutessaan herättää mielenkiintoa ja saavuttaa luottamusta. Visuaalisella ilmeellä ja oikeinkirjoituksella oli tietenkin merkitystä, mutta myös liian pinnalliset, myyntihenkiset ja runsassanaiset ajoivat asiakkaat pois. Tärkeää on myös mahdollisuus viedä sisällön opit helposti käytäntöön.

 

Waas tiivisti puheenvuoronsa tyylikkääseen “Content Cheat Sheetiin” (Kuva 1.) ja tarjosi lisäksi kolme E:tä, joita jokaisen sisällöntuottajan tulisi tehdä enemmän: Easy to understand (helposti ymmärrettävä), Educational (opettavainen) ja Entertaining (viihdyttävä).

 

Kuva 1.

 

5 LOPPUSANAT

 

Lähes kaikista seuraamistamme puheenvuoroista ja messuilla kohtaamistamme yrityksistä nousivat esiin selkeät trendit: vaikuttajamarkkinointi, videot sekä laadukas sisältö. Nämä eivät tietenkään tulleet meille täysin uutena, mutta niiden suuri merkitys hieman yllätti.

 

Aiomme tietenkin hyödyntää tätä tietoa ja messuilta saamiamme konkreettisia vinkkejä omassa työskentelyssämme. Esimerkiksi Proakatemian menestyneet alumnit ovat selkeästi loistavia vaikuttajia edistämään Proakatemian näkyvyyttä ja brändiä – miten voisimme hyödyntää heitä entistä paremmin?

 

Jälleen huomasimme, että matkailu avartaa ja toisinaan on ihan hyvä lähteä hieman merta edemmäs kalaan. Vierailu B2B ja B2C –messuille oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus, joka loi vahvistusta jo olemassa olevalle osaamisellemme ja tarjosi uusia ideoita hyödynnettäväksi.

 


 

 

LÄHTEET

 

DePauw, P. Empowering Your Great Content. B2B & B2C Marketing Expo, Lontoo, seminaaripuhe. Kuunneltu 21.2.2018.

 

Dods, P. 4 Marketing Trends You Need To Invest In for Success In 2018. Luettu 3.5.2018.

https://www.meltwater.com/za/blog/marketing-trends-to-invest-to-succeed-in-2018/

 

Jackson, D. Top 8 Influencer Marketing Trends in 2018. Luettu 3.5.2018.

https://sproutsocial.com/insights/influencer-marketing/

 

Liimatainen, J. 2017. Markkinoinnin trendit Suomessa 2018 – 10 haastetta markkinoinnille. Luettu 3.5.2018.

https://www.vipunet.com/blog/markkinoinnin-trendit-suomessa-2018-10-haastetta-markkinoinnille

 

Parantainen, S. 2018. Digitaalisen markkinoinnin trendit vuonna 2018. Luettu 3.5.2018.

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/digitaalisen-markkinoinnin-trendit-vuonna-2018

 

Pulkkinen, T. 2017. Markkinoinnin ja myynnin trendit 2018. Luettu 3.5.2018.

http://www.kuulu.fi/blogi/markkinoinnin-trendit-2018

 

Waas, D. We asked 3,032 professionals what content grabs their attention – here’s what they said. B2B & B2C Marketing Expo, Lontoo, seminaaripuhe. Kuunneltu 21.3.2018.

 

 

 

Kommentoi