Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Liikunnan merkitys työssä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Tämän soluesseen on kirjoittanut Miisa Kuivanen ja Valtteri Järviluoma

1       JOHDANTO

 

 

Nykyään hyvä fyysinen ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi työelämään. Työn kuormittavuus lisääntyy jatkuvasti, työntekijöitä irtisanotaan, työpaikoilla on koko ajan kiire ja teknologian kehittyessä, täytyy itsekin kehittyä. Työvuosien määrää pyritään jatkuvasti kasvattamaan, joka tarkoittaa pidempää työskentelyikää myös keholle. Liikunnalla on merkittävä vaikutus siihen miten jaksaa tehdä työnsä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysiseen jaksamiseen sekä auttaa hallitsemaan henkisen puolen jaksamista. Tänä päivänä on siis hyvin tärkeää, että työnantajat kiinnittäisivät yhä enemmän huomiota liikuntaan ja motivoisivat työntekijöitään siihen. Tämä mahdollistaisi sen, että henkilöstö olisi hyvinvoivaa ja motivoitunutta työskentelyyn.

 

Tässä soluesseessä käsittelemme liikunnan vaikutuksia työhön. Käsittelemme aihetta niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta. Työntekijän näkökulmasta riskeinä liikkumattomuudessa on erilaiset sairaudet, työkyvyn heikkeneminen ja työssä jaksaminen. Työnantajan näkökulmasta liikunnan tarjoamisella ja erilaisilla edistävillä keinoilla esiin tulevat erilaiset työssä tapahtuvat vahingot ja tapaturmat ja niiden vähentyminen, sairauspoissaolojen vähentyminen, työnantajakuvan parantuminen, sekä työn tuottavuuden lisääntyminen. Haluamme nostaa esille liikkumisen eri muotoja ja sen hyötyjä työnteon ja työhyvinvoinnin kannalta. Kerromme myös mitä vaikutuksia liikkumattomuudella voi saada aikaiseksi ja pyrimme kertomaan niihin ennaltaehkäiseviä keinoja.


2       LIIKUNNAN ERI MUODOT

 

1.1    Lihaskunto

 

Lihaskuntoharjoittelut on todella tärkeää, sillä se vahvistaa kropan lihaksistoa ja näin ollen estää esimerkiksi erilaisten lihas- ja nivelsairauksien syntymistä. Aktiivinen terveysliikunta ja lihaskunnon harjoittaminen vahvistaa myös päivittäistä työssä jaksamista. Lihaskunnon harjoittamisella on tutkitusti vaikutusta myös arjen askareista suoriutumiseen ja unen laatuun. Lihaskuntoharjoittelu on myös todella tehokas keino polttaa rasvaa ja näin ollen ehkäistä ylipainoa ja siitä johtuvia sairauksia tai vammoja.

 

 

1.2    Venyttely

 

Venyttelyllä tarkoitetaan lihaksen pituuden lisäämistä. Sen avulla voidaan esimerkiksi rentouttaa lihasta, palauttaa lihas rasituksen jälkeen normaalipituuteen, parantaa elimistön verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, sekä ylläpitää nivelten liikkuvuutta.

 

Säännöllinen venyttely on työssäkäyvälle ihmiselle tärkeää, sillä nykyajan istumatyö kiristää mm. rintalihaksia, lonkankoukistajia ja takareisiä. Kiristynyt lihas on alttiimpi loukkaantumisille ja onnettomuuksille. Kiristynyt lihas ohjaa liikeratoja myös siten, että liikkumisesta tulee epäergonomista ja se tuntuu raskaalta, se kuluttaa turhaa energiaa ja kuormittaa liikaa. (Huttunen, A 2015)

 

1.3    Kestävyyskunto

 

Kestävyyskuntoon luokitellaan aerobinen ja anaerobinen liikunta. Aerobisella liikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, joka nostaa sykettä. Tällöin yleiskunto ja hapenottokyky paranevat. Tämä taas helpottaa kaikkea muuta liikuntaa ja yleensäkin fyysistä rasitusta. Aerobisessa harjoittelussa perustana toimii pitkäkestoinen ja matalatehoinen liikunta. Tämä mahdollistaa lihaksille sopivan määrän happea energian tuottamiseen, jolloin harjoittelu ei ole uuvuttavaa ja sitä voi jatkaa pidemmänkin ajan. Asiantuntijoiden mukaan sykkeen tulisi olla aerobisen liikunnan aikana 70 – 80 % henkilön maksimisykkeestä.  Oikeaa syketasoa voi mitata joko sykemittarilla tai käyttää apunaan vanhaa nyrkkisääntöä: liikunnan teho on sopiva silloin, kun hengästyy, mutta kuitenkin samalla pystyy puhumaan vaikeuksitta. Aerobinen harjoittelu sekä polttaa rasvaa että parantaa lihaskuntoa. Säännöllinen liikunta lisää kehon hapenottokykyä ja vilkastuttaa niin verenkiertoa kuin aineenvaihduntaakin. Erilaisia aerobisen liikunnan keinoja on esimerkiksi hölkkääminen, reipas kävely, juoksu, pyöräily ja uinti. (Askelmittari, 2012).

 

Kestävyyskuntoharjoittelu estää myös sairastumisen erilaisiin sairauksiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi valtimotaudit, kohonnut verenpaine, 2 tyypin diabetes tai metabolinen oireyhtymä (Aalto 2005). Säännöllisen kestävyyskuntoharjoittelun avulla voi välttyä päivittäiseltä väsymykseltä ja uniongelmilta. Aivojen tehostunut hapenottokyky liikunnan aikana ehkäisee näitä ja auttaa jaksamaan paremmin. Energian kulutuksen tehostaminen päivän aikana vaikuttaa illalla unen saantiin ja näin ollen liikuntaa päivällä harrastavat nukahtavat illalla helpommin.

 

 

 

 


2       LIIKUNNAN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN

 

Nykymaailmassa työntekijän tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Väestön sairastuessa niin henkisiin kuin fyysisiin sairauksiin, luo se vapaakortin terveille ihmisille pärjätä työmarkkinoilla. Muutokset toimintakyvyssä ja terveydessä heijastuvat suoraan työkykyyn. Fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Riittävä fyysinen aktiivisuus  edistää ja ylläpitää sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja näin säilyttää työkyvyn pitkälle eläkevuosiin asti. (Kunnossa kaiken ikää- ohjelma)

 

Liikkumisella päivittäin saadaan ajatuksia muualle ja se ehkäisee liiallisen stressin syntymistä. Esimerkiksi IT-alalla työskentelevät istuvat päivästä suurimmanosan tuijottaen näyttöpäätettään, joka tarkoittaa usein sitä, etteivät he saa päivän aikana raitista ilmaa tai liikuntaa juuri ollenkaan. Siksi erityisesti tällaisten alojen työntekijöille päivän aikana taukojumpan tai työajan ulkopuolella tapahtuvan liikunnan tarjoaminen olisi ensisijaisen tärkeää. Kaikista ihanteellisin tilanne olisi sellainen, jossa työntekijä voisi valita, haluaako osallistua ryhmässä tapahtuvaan vai omatoimiseen liikuntaan. Esimerkkinä työpaikan tarjoama kuntosalimahdollisuus tai yrityksen yhteinen salibandy-vuoro kerran viikossa.

 

Liikenneviraston teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten liikkumistottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana. Siinä missä vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt niin työhön ja työssä liikkuminen on vähentynyt. Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Työmatkojen osuus kaikista matkoista on 17 prosenttia ja 75 prosenttia työmatkoista tehdään henkilöautolla. Erityisesti lyhyissä henkilöautomatkoissa on potentiaalia omin lihasvoimin tehtävään liikkumiseen. (Liikennevirasto 2012)

 

On tutkittu, että vain noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi, ja vain noin kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset kokonaisuudessaan. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi. Viidennes työikäisistä ei liiku käytännössä lainkaan. (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma). Tämä on todella huolestuttavaa, sillä passivoituminen liikuntaan työkykyisenä ei takaa ainakaan yhtään helpompia eläkepäiviä liikkumisen kannalta.

 

Liikunnalla on stressinpoiston lisäksi muitakin hyviä vaikutuksia. Se on usein hetki, jolloin ihminen ei ajattele juuri mitään. Se on keino purkaa pahoja ajatuksia tai juurikin stressiä. Monille liikunnan harrastaminen on ainoa keino päästää irti mieltä mylläävistä asioista. On tutkittu myös, että liikuntaa säännöllisesti harrastavilla on pienempi riski sairastua masennukseen tai muihin mielialaan vaikuttaviin sairauksiin. (Kannisto, T).

 

3       MOTIVAATIO

 

Motivaatiolla tarkoitetaan työntekijän motiivia ja halukkuutta suorittaa jokin asia. Työnantajan tulisi tarjota työntekijöilleen erilaisia motiiveja työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyen. Motiiveja ei voi olla palkka, sillä se on työstä maksettava korvaus ja se ei voi toimia pelkästään työnantajan tarjoamana motiivina. Työntekijän näkökulmasta se voi olla sitä, mutta muita mahdollisia on esimerkiksi työssä kehittyminen ja eteneminen, vastuualueiden kasvaminen tai hyvästä suorituksesta palkitseminen.

 

Myös liikuntaan ja liikkumiseen työnantajan tulisi tarjota erilaisia motiiveja. Osa työnantajista maksaa esimerkiksi pientä palkkiota työntekijöille, jotka suorittavat työmatkansa liikkuen. Tällainen saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta kun asiaa tarkastelee paremmin, etu on molemminpuoleinen. Työntekijän kunto paranee, se motivoi työntekijää valitsemaan auton sijasta esimerkiksi polkupyörän ja työnantajan näkökulmasta hänen työntekijänsä pysyvät terveinä ja sairauspoissaolojen määrä vähenee.

 

Liikuntasetelien tarjoaminen työntekijöille toimii myös hyvänä motivaattorina. Työnantaja maksaa liikuntasetelien arvosta tietyn osan, ja näin ollen työntekijälle mahdollistetaan liikunnallisten palveluiden käyttö edullisempaan hintaan. Liikuntaseteleitä voi käyttää myös terveyden ylläpitämiseen, kuten esimerkiksi hierontaan.

 

4       LIIKUNTA OSANA RYHMÄHENGEN RAKENTAMISTA

 

Liikunnan merkitys työpaikan ryhmähenkeen on valtava. Yhdessä tekeminen ja liikunnasta saatavat onnistumisen tunteet yhdistävät työntekijöitä ja tuottavat avoimuutta työntekijöiden keskuuteen. Liikunnan mukanaan tuomia hyötyjä on mahdotonta mitata tarkasti mutta sen hyödyllisyys on todistettu moneen otteeseen. Työporukan aktiivinen yhdessäolo vaikuttaa selvästi myös työn laatuun. Liikunnan yhdistävä voima välittyy suoraan työsuoritukseen, mikä taas johtaa halutumpaan lopputulokseen. Yhteisöllisyys on työpaikalla kuitenkin välillä kiven alla, joten ryhmäliikunnan mukanaan tuoma tiimiytyminen on suotavaa jokaisella alalla. Yleensä yritysten tiimiytymistä harjoitetaan lähinnä pikkujoulujen tai kosteiden kevätjuhlien muodossa, mutta esimerkiksi firman järjestämät viikoittaiset jalkapalloharjoitukset ajavat täysin saman asian. Bonuksena tiimiytymiseen se lisäksi kohottaa kilpailuhalukkuutta, jolloin työmoraali nousee ja työn jälki paranee.

 

Kun mietitään ammatikseen urheilua harrastavia joukkueurheilijoita, esimerkiksi jääkiekkoilijoita, on selvää, ettei ryhmähenki kasva ainaisella puhumisella ja verbaalisella kanssakäymisellä. Yhdessä tekeminen on se, mikä ajaa joukkueita ja yrityksiä eteenpäin. Kun jokainen tiedostaa oman organisaationsa tavoitteet ja huomaa jokaisen yksilön toimivan niiden saavuttamiseksi, on myös helppo itse pystyä olemaan oman suorituskykynsä äärirajoilla. Tämä taas johtuu siitä, että oma huono suorittaminen saattaa aiheuttaa pelkoa muiden halveksunnasta. Paine omasta onnistumisesta on tällöin suuri, mutta onnistuessaan puristamaan itsestään viimeisetkin mehut irti, on helppo seisoa yhteisön edessä ja sanoa tehneensä parhaansa. Tämän paineen aiheuttamaa stressiä taas yritetään purkaa keskittämällä mielensä liikuntaan, joka vuorostaan aloittaa liikunnan luoman kiertokulun alusta.

 

5       LIIKUNNAN MERKITYS YRITYKSEN JULKISUUSKUVAAN JA BRÄNDIIN

 

Kun organisaatio tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta liikkua ja jopa kannustaa siihen, luo se heti yrityksestä positiivisen kuvan ulospäin. Se kertoo yritystä ulkopuolisin silmin tarkasteleville sen, että yrityksessä välitetään työntekijöiden tarpeista ja halutaan edesauttaa ihmisten jaksamista niin työssä, kuin sen ulkopuolellakin. Liikunta mielletään yleisesti positiivisena asiana ja sitä kunnioitetaan. Harvassa ovat ne ihmiset, joiden mielestä liikunta on joltain kantilta katsasteltuna haitallista.

 

Hyvä esimerkki liikuntaan rohkaisevista yhtiöistä on nostolava-autoja vuokraava Pekkaniska Oy. Yritys on jo vuodesta 1989 asti perustajansa Pekka Niskan toimesta harrastanut kuntobonusjärjestelmää, joka tarjoaa bonuksia terveellisten elämäntapojen aloittamisesta ja suorittamisesta. Aluksi Pekkaniskan bonukset liittyivät tupakoimattomuuteen, alkoholittomuuteen ja maratonin juoksemiseen. Kuntobonusjärjestelmää laajensi nyt jo edesmennyt Pekka Niskan poika, yrityksen entinen toimitusjohtaja Janne Niska. Yritys maksaa nykyään bonuksia tupakoinnin lopettamisesta, vapaa-ajalla juossuista lenkkikilometreistä sekä työmatkapyöräilystä. Esimerksi tupaikoimaton vuosi tietää 170 euron bonusta. Samoin yrityksen entisen toimitusjohtajan (Janne Niskan) voittaminen leuanvedossa tiesi samansuuruista rahasummaa.

 

Hyvin organisoidun liikuntajärjestelmän luominen ei vaadi yritykseltä mittavia alkusijoituksia, sillä alkuun pääsee helposti ja melko halvalla. Tietyissä tapauksissa järjestelmän luominen ei edes vaadi rahallista alkusijoitusta. Pekkaniskan entisen varatoimitusjohtajan Ville Huhtaniemen mukaan yritys maksaa jokaiselle 37:lle työntekijälleen kuntobonuksia. Rahallinen kokonaismäärä maksettavista kuntobonuksista nousee kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa, mutta yritys on kertonut liikunnan tuomien hyötyjen kertautuvan yrityksen eduksi.

 

Kun työntekijöitä kannustaa liikuntaan ja saa esimerkiksi juuri kyseisenlaisen bonusjärjestelmän toimimaan, sitouttaa se työntekijöitä yhtiöön ja sen tavoitteisiin. Tällöin yrityksen työntekijävaihtuvuus on pieni ja se helpottaa myös rekrytointia. Kuntobonukset ovat erinomainen houkutin uusien työntekijöiden hankinnassa.

 

6       LIIKUNTA ENNALTAEHKÄISEE SAIRAUKSIA JA TAPATURMIA

 

Liikunnan on todettu ennaltaehkäisevän ja hoitavan tehokkaasti monelle tuttuja influenssatyyppisiä sekä muita yleisiä sairauksia. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveysvaikutuksia. Liikunta esimerkiksi

 

  • vahvistaa sydänlihasta parantaen sydämen pumppausvoimaa
  • pienentää leposykettä ja laskee verenpainetta
  • parantaa elimistön lihaksiston verenpainetta
  • tehostaa hapen käyttöä
  • kasvattaa lihasmassaa, pienentää rasvakudosta
  • nostaa veren HDL-kolesterolia, laskee LDL-kolesterolin ja triglyseridien määrää
  • laskee verensokeriarvoja

(Omaterveyteni 2018)

 

Edellä manittujen fyysisten hyvin vaikutusten lisäksi liikunnalla on mieletön vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja mielen vireyteen. Liikkumisen on tehokkaasti todettu hyödyntävän ja aktivoivan aivoissa juuri niitä alueita, jotka tuottavat ihmiselle hyvän olon tunnetta. Lisäksi on esitetty, että psykologiset mekanismit, kuten esimerkiksi minäkuvan tai itsearvostuksen muuttuminen, selittävät liikunnan tuottamaa hyvinvointia.

Hyvät liikuntatottumukset auttavat tehokkaasti välttämään tapaturmia niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Liikkumisen kautta vahvistuneet lihakset ja tasapaino ovat halpoja ja helppoja tapaturmavakuutuksia, joita jokaisen ihmisen tulisi käyttää mahdollisimman paljon. Kuntoliikuntaa ei voi käytännössä harjoittaa liikaa, jollei mahdollista ylikuntoa lasketa mukaan. Tavalliselle pulliaiselle tästä ei ole niin suurta vaaraa, sillä ylikuntoon pääsemiseksi tarvitaan huomattavasti keskimääräistä enemmän liikuntaa.

 

Liikunta on yleishyödyllistä toimintaa, josta hyötyvät niin sen harjoittaja, kuin hänen ympärillään olevat ihmisetkin. Koska liikunta nostaa vireystilaa ja laskee stressiä, tekee se normaalista arkielämästä erittäin paljon helpompaa ja vähemmän painostavaa. Näin ihminen tuntee elävänsä paremmin, jolloin myös läheiset ihmiset saavat nauttia eloisammasta ja helpommin lähestyttävästä, elämää täynnä olevasta ihmisestä. Liikunta ja urheilu parantavat elämänlaatua monin eri tavoin. Silti suurelle osalle maailman väestöstä sen aloittaminen tuntuu olevan ylitsepääsemätön haaste. Kaikki on itsekurista ja saamattomuudesta kiinni. Liikuntaan kiinnitetään kuitenkin jatkuvasti enemmän huomiota, toivottavasti se saa mahdollisimman monen silmät avautumaan liikunnan lukuisille mahdollisuuksille.

 

 

 

LÄHTEET

Aalto, R. 2005. Kuntoilijan käsikirja. Jyväskylä: Docendo.

 

Askelmittari. 2012. Aerobinen ja anaerobinen liikunta. Luettu 1.2.2018. https://askelmittari.wordpress.com/2012/11/24/aerobinen-ja-anaerobinen-liikunta/

 

Hannula, R. 2017. Liikunta osana kiireistä arkea. Luettu 2.2.2018.

http://www.studio-one.fi/2017/02/13/liikunta-osana-kiireista-arkea/

 

Huttunen, A. 3.11.2015. Venyttely ja liikkuvuuden kehittäminen. Luettu 1.2.2018. http://www.aarohuttunen.com/venyttely-liikkuvuuden-parantaminen/

 

Juvonen, A. 2015. Voita pomo leuanvedossa – näin Janneniska maksaa kuntobonuksia. Luettu 2.2.2018.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/voita-pomo-leuanvedossa—nain-janneniska-maksaa-kuntobonuksia/EFENbZBg

 

Kannisto, T. Liikunta vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Luettu 1.2.2018. https://www.suomimies.fi/liikunta-vaikuttaa-terveyteen-monella-tavalla/

 

Koho, U. 2014. Liikunta ja työhyvinvointi – pienillä asioila merkittäviä vaikutuksia. Luettu 2.2.2018.

http://omaliikunta.fi/artikkelit/liikunta-ja-tyohyvinvointi-pienilla-asioilla-merkittavia-vaikutuksia

 

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Fyysinen aktiivisuus ja työurat. Toimintakykyä työelämään. Luettu 1.2.2018. https://www.kkiohjelma.fi/toimintakykya_tyoelamaan/fyysinen_aktiivisuus_ja_tyourat

 

Liikennevirasto. 2012. Henkilöliikennetutkimus 2010-2011. Luettu 1.2.2018. https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/henkiloliikennetutkimus#.WnMAB6hl82w

 

Omaterveyteni -sivusto. Liikuntaelinterveys. Luettu 2.2.2018.

http://www.omaterveyteni.fi/liikuntaelinterveys/vahainen-liikunta

 

Tohtori. 2009. Mitä kehossa ja mielessä tapahtuu – liikunnan hyödyt. Luettu 2.2.2018.

http://www.tohtori.fi/?page=0708511&id=7180332

Kommentit
  • Hanna Saraketo

    Tässä esseessä on tärkeä aihe ja vaikuttava lähdeluettelo. Akateemisena tekstinä (soluesseenä) siinä on vielä parantamisen varaa: lähteisiin viittaminen voisi olla tyylikkäämpää ja kokonaan ohjeiden mukaista.

    9.5.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close