Soluessee: Lihaskalvot – rakenne ja toiminta

15.12.16 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja:
Kirjan kirjoittaja: Veera Hautala, Sanni Nevalainen, Lilja Harala
Kategoriat: Uncategorized

Johdanto 

Tutustumme tähän aiheeseen siksi, että lihaskalvot, joista kirjallisuudessa puhutaan faskioina ja myofascioina, ovat olleet fysioterapian maailmassa erittäin pinnalla viime vuodet. Tämä työ on pintakatsaus faskioista ja niiden toiminnasta. Esseen pohjalta pystymme syventämään tietojamme jatkossa, ja hyödyntämään niitä opinnoissamme.

Faskioita määritellään usein nimittämällä niitä sidekudoskalvoiksi, jotka ympäröivät kaikkia elimiämme, lihaksiamme, verisuoniamme, hermojamme ja muita kudoksiamme. Tämä verkkomainen rakennelma mahdollistaa sen että kudokset pystyvät liikkumaan toisiinsa nähden sulavasti. Ennen faskioiden merkitystä ei ole ymmärretty mutta nyt entistä enemmän on tutkittu niiden toimintaa ja rakennetta. (Ricter & Hebgen 2010.)

Faskioita on kehossa monessa eri kerroksessa. Superficiaalinenfaskia, pinnallinen faskia, on kaikkein pinnallisin kerros. Se sijaitsee heti ihon alla. Pinnallisen faskian alla on syvä faskia, eli faskia profunda. Tämä syvä faskia on se kerros joka ympäröi lihaksia, hermoja verisuonia. Jos syvää faskiaa halutaan tarkastella vielä tarkemmin, voidaan se jakaa vielä ulommaiseen ja sisemmäiseen kerrokseen. Tutkijat ovat myös sitä mieltä että pinnallinen faskia voidaan jakaa useampaan osaan. (Ricter & Hebgen 2010.)

 

fascia-2

Faskia on lihasten ja muiden kudosten päällä kulkeva kalvomainen rakenne. 

 

Faskian rakenne

Faskia koostuu pääosin tukikudossoluista, eli fibroblasteista tai sidekudossoluista. Solujen tehtävänä on tuottaa ympärilleen kollageeni- ja elastiinisäikeitä, jotka muodostavat solun ulkoisen väliaineen. Soluväliaine koostuu suurimmilta osin vedestä, minkä vuoksi nesteytyksellä on tärkeä merkitys faskioiden toiminnalle. Veden lisäksi faskioiden tärkeä rakennusaine on sidekudossolujen kollageeni, sillä sen tehtävänä on vetolujuutensa ansiosta huolehtia faskioiden kestävyydestä. Faskiaverkosto koostuu soluväliaineesta sekä fibroblasteista, mutta niiden suhde faskiarakenteessa vaihtelee paikoin sijainnista riippuen. (Sandström & Ahonen 2011, 350; Stecco 2015.)

 

Myofaskiaalijärjestelmä 

Myofaskiaalijärjestelmästä koostuu lihaskalvorakenteista muodostuneista lihastoimintaketjuista. Niiden merkitys on jollain tasolla tiedetty jo 40-luvulla, mutta faskianäkökulma niihin on suhteellisen uusi. Uutena tarkastelun kohteena on ollut viime vuosina anatomian lisäksi myös lihastoimintaketjujen merkitys koko kehon toimintaan. Myosfaskiaalijärjestelmää voidaan pitää koko kehoa ympäröivänä tukijärjestelmänä, sillä se on mukana kaikissa kehon liikkeissä nivelten, nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten kautta. (Ahonen ym 2012)

Ahosen mukaan Myofaskiaalijärjestelmän toimintaa voidaan kuvata neljän eri termin avulla, mitkä kertovat faskian toiminnasta. Termillä packaging eli paketointi, kuvataan faskian modostamaa kalvoa kehon eri rakenteille. Faskian tehtävänä on sekä erottaa rakenteita toisistaan että yhdistää rakenteita toisiinsa kiinni. Muovautuvan rakenteensa ansiosta faskia pystyy muokkautumaan rakenteiden mukana. Toinen faskian ominaisuuksia  kuvaa termi on protection eli suojaus, millä tarkoitetaan faskian kykyä toimia suojana ja tukirakenteena elimille, lihaksille ja muille rakenteille. Termillä posture tarkoitetaan taas faskian toimintaa ryhdin ja asennon ylläpitäjänä. Faskian tehtävänä on toimia eri asennoista viestivien reseptorien viestin välittäjinä ja kulkureittinä. Neljäs faskioista käytetty termi on passageway eli kulkuväylä, mikä kuvaa faskioiden muodostamien kanavien toimimista valtimoiden, hermojen, laskimoiden sekä lymfatiehyiden kulkuväylinä. Faskioilla on siis merkittävä rooli kaikissa aineenvaihdunnallisissa toiminnoissa kehoissa.

 

Faskiat Godelieve Struyff-Denyksen mukaan

Käsitteen lihasketjun on sen varsinaisessa tarkoituksessan kuvannut ensimmäisenä ostopaatti koulutuksen käynyt fysioterapeutti Godelieve Struyff-Denys. Belgialainen Struyff-Denys sai vaikutteita ajatuksiinsa sen ajan uran uurtajilta Piretiltä ja Béziersiltä. Lihasketjuja Struyff-Denys kuvaa kymmenen, kummallekin kehonpuolelle viisi. Näistä kymmenestä ketjusta Struyff-Denis esittää että yksi ketju on dominoivassa roolissa tuoden jokaiselle ihmisille elimistön muodon ja ominaisen tavan liikkua. Hän kuvaa ettei dominoivaa lihasketjua ole tarpeellista täysin neutralisoida sillä se aiheuttaisi täydellisen muutoksen henkilössä, mutta liian dominoiva lihasketju voidaan kuitenkin palauttaa jotta koordinoidut liikkeet mahdollistuvat eikä epämuodostumia synny. (Philip Ricter & Eric Hebgen 2010.)

Struyff-Denyksen mukaan lihasketjut muodostuvat seuraavasti: Kummallakin vartalon puolella sijaitsee kolme vertikaalisesti sijoittuvaa lihasketjua. Nämä vertikaaliset lihasketjut käsittävät pään ja vartalon. Molemmilla puolilla kehoa sijaitsevat myös horisontaaliset lihasketjut jotka käsittävät joko ylä- tai alaraaja. (Ricter & Hebgen 2010.)

 

Faskiat Thomas Myersin mukaan

Sertifioitu rolfing-terapeutti ja Rolf-instituusin dosentti Tom Myers kuvaa faskioita nimellä myofaskiaaliset meridiaanit. Hän esittää että myofaskiaaliset meridiaanit ovat kuin junalinjat jotka kulkevat samaan suuntaan. Junalinjoilla on myös asemia jotka tässä tapauksessa ovat lihasten ja faskioiden luisia kiinnityskohtia. Myers pitää näitä erittäin suuressa roolissa. Myofaskiaaliset meridiaanit Myers jaottelee seitsemään osaan. (Ricter & Hebgen. 2010, 15-18)

  1. Pinnallinen selkälinja
  1. Pinnallinen frontaalilinja
  1. Lateraalilinjat
  1. Kierrelinja
  1. Yläraajan linjat
  1. Toiminnalliset linjat
  1. Syvä frontaalilinja

Thomas Myersin mukaan faskiarakenteiden pääominaisuuksia ovat jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus, ja hän onkin kuvannut faskiajärjestelmää sanomalla, että ”Ihmiskehossa on olemassa  vain  yksi  lihas,  joka  on  jaettu n.  600  faskia eli  kalvotaskuun” (Ahonen  & Sandström 2011, 350-351). Tämä näkemys haastaa vanhan ajattelumallin siitä, että lihaksia voisi hoitaa erillisinä komponentteina muista kehon järjestelmistä.

 

superficial-front-and-back-lines

Kuvassa Thomas Mayersin mukaan pinnallinen selkälinja ja frontaalilinja 

 

Faskiat Leopold Busqutin mukaan

Leopold Bosquet on ranskalainen ostoepaatti joka kirjoittanut useita teoksia liittyen lihasketjuihin. Eroten Myersin näkemyksestä, Bosquet jakaa myofaskiaaliset ketjut viiteen raajoihin jatkuvaan ketjuun.

  1. Staattinen posteriorinen ketju
  1. Fleksioketju tai suora anteriorinen ketju
  1. Ekstensioketju tai suora posteriorinen ketju
  1. Diagonaali posteriorinen ketju tai ”avautumisketju”
  1. Diagonaali anteriorinen ketju tai ”sulkeutumisketju”

(Ricter & Hebgen 2010.)

 

Faskioiden merkitys voimansiirrossa 

Faskioiden merkityksestä voimansiirrossa on alettu puhua faskiakeskustelun yleistyttyä. Ennen ajateltiin voiman siirtyvän mekaanisesti lihasten kautta jänteisiin, ja tähän ajatteluun faskioiden ymmärtäminen on tuonut moniulotteisuutta.  Faskioiden ympäröidessä lihasta sekä niiden sisä– että ulkopuolella on niiden vahvistuttava ja paksuunnuttava lihassäikeiden mukana, jolloin voima siirtyy sidekudoksiin lihasten ympärillä ja sisällä. Faskia toimii myös useiden lihasten kiinnittäjänä jänne –ja ligamenttirakenteisiin, jolloin myofaskia toimii vomansiirtäjänä myös lihasten ja nivelten välillä. Tiina Lahtinen kirjoittaa Fysioterapia-lehdessä (2012), että tutkitusti noin  70  prosenttia lihassupistuksesta siirtyy suoraan jänteisiin ja 30 prosenttia tuotetusta jännityksestä välittyy faskiarakenteiden kautta.(Lahtinen-Suopanki 2012)

 

Faskioita tutkittaessa on todettu, että lihakset ovat yhteydessä toisiinsa juuri lihaskalvojen välityksillä. Nämä faskiaaliset jatkumot ulottuvat nivelten yli, mikä selittää osin faskioiden merkitystä voimansiirrossa. Syvä faskia on yhteydessä lihakseen nivelten ja jänteiden alueella, mihin lihaksen voimansiirto välittyy. Syvän faskian merkitys korostuu erityisesti nivelten ja synergistilihasryhmien välillä. (Lahtinen-Suopanki 2012)

 

 

Faskiat viestinvälittäjinä 

Faskialla on myös tärkeä merkitys aistivana järjestelmänä. Se havannoi kehon ja raajojen asentoa, liikkeitä sekä niiden suhdetta toisiinsa. Faskioissa on siis runsaasti proprioseptoreita, ja niistä välittyvää tietoa voidaan kuvata sekä tiedostetuksi ja tiedostomattomaksi havainnoksi nivelten asennoista liikkeen aikana. (Raffaele, Macchi ym. 2011, 116-117)

Proprioseptoreita on ympäri faskiaverkostoa, mutta joidenkin tutkimusten mukaan niitä on eniten syvässä faskiakerroksessa.(Ricter & Hebgen 2010.) Nivelten lähistöllä on runsaasti hermopäätteitä. Koska faskiakerrokset ovat tiukassa yhteydessä toisiinsa, viesti siirtyy alimmista faskiakerroksista tehokkaasti iholle. Faskiakerroksilla on  myös yhteys verisuoniin, hermoihin sekä lihaksiin, ja siis myös perifeeriseen hermostoon. Syvän faskian myofaskiaaliset yksiköt välittävät viestejä tuojahaarakkeiden eli afferenttien kautta suoraan keskushermostoon. Näin proprioseptinen aitsimus muun muassa asennosta välittyy faskioiden välityksellä tietoisuuteen. (Raffaele, Macchi ym. 2011, 116-117)

 

Faskiarakententeiden hoitaminen 

Kuten aiemmin todettu, faskiat koostuvat pääosin nesteestä. Faskiat vaativat siis elastistuutensa säilyttämiseksi huolellista nesteytystä. Nesteytyksellä on tärkeä merkitys faskioiden venyvyyteen ja liikkuvuuteen, mitä kautta siis koko kehon toimintaan. Helpoin keino nesteyttämiseen on siis riittävä veden juominen. (Ahonen ym .2012.)

Ahosen mukaan yleensä faskioiden riittämätön nesteidensaanti johtuu niiden virtauskanavien (microvacuole) supistumisesta tai ahtautumisesta. Tällöin lihaskalvorakenteiseen ei pääse riittävää määrää nestettä, vaikka sitä kehossa muuten olisi. Nestetasapainon turvaamiseksi nämä ahtautuneet kanavat tulisi saada avattua, jolloin neste pääsee taas virtaamaan kalvorakenteiseen. Manuaalisilla käsittelyillä pyritään avaamaan juuri näitä solmukohtia.

Faskioiden sisältämä hyaluronihappo sitoo itseensä merkittävän määrän nestettä. Tämän vuoksi lähes kolmasosa kehon nestevarastoista on faskiarakenteissa. Muutokset faskioiden vesipitoisuudessa voivat  muuttaa  niiden  sidekudossäiekerrosten  välisiä  biomekaanisia  ominaisuuksia  estäen  liukumisen kerrosten välillä. (Ahonen ym 2012.)

 

Faskiaan vaikuttaminen

Kuten lähes mihin tahansa kehon kudokseen, faskioihin vaikutetaan venytyksellä, liikkeellä, paineella, sähköllä, termaalisella hoidolla tai manuaalisella käsittelyllä.

Jari Tapio toteaa asiantuntijatekstissään faskian muovaamisen manuaalisella käsittelyllä olevan mahdotonta. Terapeutit tuntevat palpoimalla muutoksia kudoksissa stimuloidessaan faskiaalisia mekanoreseptoreita. Muutokset kuitenkin johtuvat hänen mielestään reflektiivisistä muutoksista, jotka aiheuttavat tonuksen laskun. Tapion mukaan manuaalisilla käsittelyillä saadut muutokset faskian rakenteeseen säilyvät vain joitakin minuutteja. (Tapio, J. 2016. Asiantuntijablogi.)

 

static1-squarespace-com

Kuvassa faskiakäsittelyyn soveltuva Graston –rauta työvälineenä

 

Tapio itse tarkastelee faskianäkökulmaa osteopaatin näkökulmasta, ja jokseensakin yksiulotteisesti.  Fysioterapian näkökulmasta faskiaan pyritään kuitenkin vaikuttamaan liikkeen kautta ja faskianäkemyksen ymmärtäminen selittää, miten saamme pysyviä muutoksia liikkeeseen ja asentoon harjoittelun avulla. Manuaalisia käsittelyjä käytetään fysioterapia muuta harjoittelua tukevana hoitona, eikä sillä yksinään oleteta olevan pysyvää, kaiken parantavaa vaikutusta. Myös reflektorinen muutos tonuksen laskussa on arvokas vaste käsittelylle. Tonuksen lasku edesauttaa oikeiden liikemallien toteutumista ja vähentää kipuja.

Myofaskioita manuaalisesti käsittelemällä ollaan tutkitusti saatu hyötyä myös fibromyalgiaa sairastavien kivun hoidossa. Granadan ja Almerian yliopiston sekä Malagan julkisen terveydenhuollon sektorin tekemän tutkimuksen (2010) mukaan faskiakäsittelyjen avulla saatiin helpotusta fibromyalgiaa sairastavien kokemalle kivulle, hermostuneisuudelle sekä saatiin  parannettua unen laatua. Vaste hoidolle saatiin välittömästi käsittelyn jälkeen, ja sen vaikutukset olivat nähtävillä vielä kuukauden jälkeen plaseboryhmään verrattuna. Kuuden kuukauden jälkeen ainoa merkittävä vaikutus oli unen laadun paranemisessa. (Adelaide ym 2010.)

 

FST eli Fascial Stretch Therapy -menetelmä

 

Yksi lähestymistapa muiden rinnalla on lähestyä faskioiden käsittelyä on FST-menetelmä. FST on kuvaavasti suomennettu lihaskalvojen venytysterapiaksi. FST-tekniikka muistuttaa PNF-menetelmää, joka hyödyntää kehon proprioseptistä järjestelmää, jonka avulla helpotetaan tai estetään lihasten supistumista. Koulussa olemme opetelleet Proprioseptive Neuromuscular Facilitation eli PNF-menetelmän käyttöä, joten meillä on jonkinnäköistä tarttumapinta-alaa FST-menetelmään.

 

FST-menetelmän käytölle on useita kontraindikaatioita, sen takia se soveltuu parhaiten arkiliikkujille ja urheilijoille. Tärkeää on säilyttää turvallisuus ja olla aiheuttamatta kipua. Se vaatii koulutetun henkilön toteuttamaan terapiaa. FST-menetelmässä terapeutti avustaa venytystä manuaalisesti. Venyttelyssä käytetään traktiota, oskillaatiota ja sirkumduktiota, joka tekee siitä niin tehokasta. Mielikuvana siihen yhdistetään StrechWave eli venytysaalto hengityksen avulla. (Frederick, A. & Frederick, C. 2015).

 

Hermojärjestelmään vaikutetaan liikeyhdistelmällä TOC (traction, oscillation, circumduktion). Hermojärjestelmää voi rentouttaa tai kiihdyttää. Venyttelyssä huomioidaan neuromyofaskia eli ajattellaan laajasti kehon kokonaisuutta ja linjojen jatkumoa. Käytetty hengitysaalto voi olla rytmiltään nopea tai hidas, riippuen halutusta vaikutuksesta. Nopea venytysaalto valmistaa kehoa aktiiviseen toimintaan. Hidas venytysaalto edesauttaa regeneraatiota ja kudosten palautumista. (Frederick, A. & Frederick, C. 2015.)

 

8830958_orig

Kuvassa lihaskalvojen venytysterapia eli FST-menetelmä

 

Pohdinta

Tämän työn avulla saimme kattavan peruskatsauksen tällä hetkellä pinnalla olevaan aiheeseen. Faskioista saadaan koko ajan lisää tietoa, ja niiden kokonaisvaltaisesta merkityksestä ymmärretään yhä  enemmän. Perustiedon osaaminen ja faskioiden toiminnan ymmärtäminen auttaa rakentamaan lisätietoa jo hankitun tiedon päälle. Faskiaopin ymmärtäminen lisää ammatillista tietouttamme ja antaa meille työkaluja tulevaan. Kuten tekstista ilmenee, faskiajärjestelmää voidaan määritellä monella eri tavalla. Nimitykset ja määritelmät eroavat lähteestä riippuen ja myofaskiaali linjoja on eri määrä kirjailijasta riippuen. Vaikka määritelmiä on useita ymmärretään kuinka tärkeässä roolissa fasciat ovat elimistön toimivuuden ja liikkuvuuden kannalta. Tarkoituksena on jatkossa syventää faskiaosaamistamme ja paneutua siihen kuinka sitä voidaan hyödyntää fysioterapian näkökulmasta.

 

 

Lähteet

Adelaida María Castro-Sánchez, Guillermo A. Matarán-Peñarrocha, José Granero-Molina, Gabriel Aguilera-Manrique, José Manuel Quesada-Rubio, and Carmen Moreno-Lorenzo. 2010. Benefits of Massage-Myofascial Release Therapy on Pain, Anxiety, Quality of Sleep, Depression, and Quality of Life in Patients with Fibromyalgia. Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine

Ahonen, J. & Lahtinen, T. & Sandström, M. & Pogliani, G. & Wirherd, R.1998. Kehon rakenne, toiminta ja lihashuolto. Lahti: VK-Kustannus Oy

De Caro, Raffaele – Macchi, Veronica – Porzionato, Andrea – Stecco, Antonio –Stecco, Carla – Stern, Robert 2011. Analysis of the presence of the hyaluronic acid inside the deep fasciae and in the muscles. Italian Journal of an Anatomy and Embryology

Frederick, A. & Frederick, C. 2015. Fascial Stretch Therapy -lihaskalvojen venytysterapia. VK-kustannus Oy

Kuva 1: http://www.jeffcubos.com/wp-content/uploads/2012/10/Fascia-2.jpg

Kuva 2: http://integratedmobilitytherapy.com/superficial-front-and-back-lines/

Kuva 3: http://www.engineeredper4mance.com/graston-technique/

Kuva 4: Bodies Balance. N.D. FST Katsottu 15.12.2016 http://www.bodiesinbalanceflagstaff.com/fst-fascial-stretch-therapy.html

Lahtinen-Suopanki Tiina 2012. Sidekudos – koko kehon kattava viestiverkko. Fysioterapia-lehti 12 (7). 27–31

Sandström, M., Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu
biomekaniikka. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Stecco, C. 2015. Functional Atlas of the Human Fascial System. Churchill Livingstone Elsevier.

Tapio, J. 2016. Faskia: ylihypetettyä biologiaa. Asiantuntijablogi. Katsottu 2.12.

https://fysiojaritapio.wordpress.com/2014/04/25/faskia-ylihypetettya-biologiaa/

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!