Soluessee: Kvalitatiivinen tutkimus

02.02.18 Esseen kirjoittaja: Atte Auvinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Verkkolähteitä: Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, Laadullisen aineiston käsittely, Aineiston analyysimenetelmät, Laadullisen tutkimuksen elementit, Characteristics of Qualitative Research ja Laadullisen tutkimuksen rakenne
Kirjan kirjoittaja: Henrik Räsänen, HAMK, Jyväskylän yliopisto, KvaliMOT, University of Southern California ja Virtuaali-AMK
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Kirjoittanut: Atte Auvinen ja Elisa Tarkiainen

Johdanto

Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus on kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen lailla tutkimusmenetelmäsuuntaus, joka toimii työkaluna tutkimusta toteutettaessa. Korkeakouluopiskelijalle nämä tutkimusmenetelmät tulevat usein tutuiksi viimeistään opinnäytetyön kanssa tuskaillessa, joten on hyvä palautella mieliin mitä nämä tutkimusmenetelmät pitävät sisällään ja kuinka niitä hyödynnetään tutkimusta tehdessä. Tässä esseessä me paneudumme pelkästään kvalitatiivisen tutkimuksen syvimmän olemuksen kartoittamiseen ja jäsentelemme sen helposti seurattavaksi oppaaksi.

 

Mitä on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä

Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus on tieteellisen tutkimuksen menetelmäsuuntaus, jolla pyritään selvittämään kokonaisvaltaisesti ymmärtämään tutkittavan kohteen laatua, ominaisuuksia sekä merkityksiä. Laadullisen tutkimuksen eri menetelmissä korostuvat yhteisenä piirteenä esim. kohteen esiintymisympäristön, merkityksen sekä ilmaisun näkökulmat. Kvalitatiivisen tutkimuksen käyttö on lisääntynyt monilla tieteenaloilla huomattavasti. Kvalitatiivinen tutkimusote pitää sisällään lukuisia aineistonkeruumenetelmiä sekä analyysimenetelmiä. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä laadullista tutkimusta, vaan tutkimuksessa etenemiseen on runsaasti eri tapoja. Laadullisten menetelmien käyttäminen vaatii todellista kiinnostusta tutkimukseen.  Laadullinen tutkimus luo laajaa ja yksityiskohtaista tutkimustietoa, jonka lähdetiedot ovat luotettavia sekä tuottavat tietoa kokemuksellisesti. Laadullinen tutkimus antaa myös realistista tutkimustietoa, jota ei välttämättä saada selville statistisesti tai numeraalisesti.

 

Kvalitatiivisen tutkimuksen piirteet

Muoto (toimintamallit)

  • Luonnollisuus – Tutkinnan kohteena on luonnollinen tosielämän tilanne, jota ei manipuloida, eikä kontrolloida. Tutkimus on avoin kaikelle tapahtuneelle.
  • Ajantasaisuus – Tutkimuksen tulee mukautua sen mukana, kun ymmärrys aiheeseen syvenee tai/ja tilanteet muuttuvat. Jäykkiä toimintamalleja tulee välttää, jotteivat ne rajaa tutkimuksen  suuntaa.
  • Tarkoituksenmukaisuus – Tutkimukseen osallistuvat henkilöt valitaan heidän asiaankuuluvien kokemustensa perusteella. He tarjoavat arvokasta kokemusperäistä tietoa tutkittavaan aiheeseen liittyen, jota ei ole muualta saatavilla. (USC Libraries, 2012)

Aineistonkeruu

  • Aineisto – Havainnot tuottavat tutkitusta aiheesta syväluotaavan kokonaiskuvan. Haastatteluiden avulla saadaan suoria lainauksia tutkittujen henkilöiden eletystä elämästä sekä heidän tuntemuksistaan.
  • Henkilökohtaiset kokemukset – Tutkijalla on suora kontakti tutkittaviin ihmisiin, tilanteisiin ja tutkittavaan ilmiöön.
  • Neutraali suhtautuminen – Tutkijan tulee suhtautua tutkittavaan ilmiöön sekä tutkittaviin henkilöihin mahdollisimman neutraalisti. (USC Libraries, 2012)

Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruuta kannattaa suunnitella. Aineistoa ja sen keruuta on hyvä rajata. Rajaamisen perusteiksi voidaan ottaa esim.  vuosiluvut (kirjallisuutta vain vuodesta 2011 eteenpäin) tai esim. kielen perusteella. Aineistonkeruuta suunnitellessa on hyvä ottaa myös huomioon kuinka paljon aineistoa tarvitaan, ja millaista aineiston olisi hyvä olla.

 

Laadullisen tutkimuksen analyysi

  • Ainutlaatuisuus – Jokaiseen tutkimuksen aineistoon on hyvä suhtautua irrallisena palasena
  • Induktiivinen päättely – Päättelymuoto joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta  ja muodostaa niistä yleistyksen
  • Holistinen ihmikäsitys – Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jonka tarpeisiin, elämään ja vaikeuksiin on olemassa monta tarkastelunäkökulmaa.
  •  Herkkyys asiayhteyksille – Tutkijalla on oltava kyky yhdistää eri aineistoista yhteydet toisiinsa sekä löytää esim. Haastatteluista asiayhteydet (USC Libraries, 2012)

Tutkimusta tehtäessä on järkevää pohtia valmiiksi analyysimenetelmiä, joita aikoo analyysi vaiheessa käyttää, jotta analyysin tekeminen sekä tulosten tulkitseminen helpottuu. Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä ovat esim. Narratiivinen analyysi sekä keskusteluanalyysi. Kuitenkin monia analyysimenetelmiä voi käyttää niin laadullisessa kuin määrällisessäkin tutkimuksessa.  (Koppa.jyu, 2009)

 

 Näin lähdet liikkeelle:  

 

Laadi kvalitatiivisen tutkimuksen kohde

Tärkeintä kvalitatiivisen tutkimuksen pariin lähdettäessä, on rajata tutkimuksen kohde/ilmiö. Kaikki mitä kysyt, tutkit, havainnoit tulevat piirtyä juuri pääongelman ympärille. Tutkijana sinun tulee ymmärtää, mihin haet vastausta. Aiheen kartoitukseen kannattaa käyttää runsaasti aikaa, koska hyvä aihe on alku hyvälle tutkimukselle. Jotta aihe tulee rajattua tarkasti on hyvä käyttää työkaluna mind-mappia tai muita innovointi menetelmiä.

Tutkimusta laadittaessa toisena vaiheena sinun tulee määrittää ilmiö, olettamus tai ongelma muotoon, jossa se kuulostaa lähes faktapohjaiselta tosiasialta. Tämä siis muotoillaan, ennen kuin ehdit tehdä sen syvempää perehtymistä aiheeseen, jotta olettamukseksi on mahdollisimman epäjohdatteleva. Yleensä tutkija on kuitenkin jo alun perin kiinnostunut aiheesta ja mahdollinen ennakkokäsitys on jo olemassa. Se on kuitenkin hyvä tuoda tutkimuksessa julki, jotta tutkimuksen edetessä ennakkokäsitystä voi tulkita ja analysoida tutkimustuloksien ohella. (H. Räsänen, HAMK, 2014)

 

Tavoitteet ja päälinjat selviksi

Määrittämisen jälkeen tulee tehdä tutkittavasta ilmiöstä kuvaus, missä käsitellään laajemmin ilmiön aiheympäristöä. Kuvaus kertoo ilmiön mahdollisen kontekstin ja lisää aiheeseen syventymistä.

Tässä kohtaa kannattaa myös tutustua ilmiötä koskevaan sanastoon ja määritelmiin, joita voi tutkimuksessa avata käsitteiden avulla. Tällöin pohjatietous on täsmällisempi ja käsitteiden väärinymmärryksen määrä minimoituu.

Näihin tulee myös nimetä tutkittavan ilmiön mahdolliset tavoitteet ja tarkoitukset, sekä niiden kehittymisen päälinjat. Mihin pyrit työssäsi ja mihin tähtäät? Tavoitteiden nimeäminen auttaa pysymään aiheessa, jotta tutkimuksen laajuus ei kasva turhan suureksi, innostuessasi tutkimusaineistosta saamistasi näkökulmista. Pystyt aina palaamaan nimettyihin tutkimuksen tavoitteisiin, jos tutkimus meinaa lähteä rönsyilemään. (HAMK, 2014)

 

hdeaineisto 

Tutkimusilmiö tulisi ymmärtää mahdollisimman hyvin ja avata sen eripuolia, esimerkiksi ilmiötä avaavien esimerkkien avulla. Niiden avulla pystyt avaamaan tutkimuksen ilmiötä ja  valitsemaasi tutkimusnäkökulmaa.  Lähdeaineistoa tulee kerätä, jotta tutkimuksen konteksti tulee selkeäksi ja loppuun mietityksi. Esimerkiksi kuvamateriaalit, kirjallisuus, videot ja näyttelyt ovat hyviä lähdeaineistoja. Kannattaa kerätä mahdollisimman monipuoliset lähteet, jotta pystyt tutkijana havainnoimaan kaikilla aisteillasi. Näihin materiaaleihin kelpaavat myös omat havainnot ja käyttökokemukset.

Tapaustutkimusta tehtäessä seuraava tehtävämme on rajata korkeintaan kaksi tapausyhteyttä, mihin ilmiön tutkinta pohjautuu. Tapaus voi olla yksittäiseen ihmiseen kohdistuva tai suurempaan yhteisöön liittyvä kokonaisuus. Esimerkiksi henkilön elämänkerta, yhden tietyn yhteisön historiallinen kehitys tai muu vastaava yksilötason, yhteisötason tai organisaatiotason kertakokonaisuus. (HAMK, 2014)

 

Miten kerätä tutkimusaineistoa?

Lähdemateriaalit toimivat tutkijan perusteoriana ja taustatietona.  Laajuutta ja syvyyttä tutkimukseen luodaan käyttäen erilaisia asiantuntijoita. Tässä tapauksessa asiantuntijoina voi toimia erilaiset virastot, alan ammattilaiset, kehittäjät, tuotteen käyttäjät ja mahdolliset toiset tutkijat.

Kun tutkija on kerännyt monipuolisen, laajan joukko-otannan ilmiön ympärille, ja kokee että laajuus on riittävä analysoitavaksi, tulee aineisto rekisteröidä. Kaikki mahdollinen data tulee tallentaa, jotta analysointivaiheessa on aineistoa, jonka äärelle voi palata pohtimaan. (HAMK, 2014)

 

Aineiston purku analysointi –ja tulkinta menetelmin

Tutkimusta laatiessa tutkijan tulee valita analyysimenetelmistä tavat, joita aiot käyttää tuloksien analysoinnissa.  Analyysit jotka olet saanut analyysitutkimuksesta, tulee vielä purkaa tulkinta menetelmiä käyttäen. Niistä valitset menetelmän, jota käytät tulosten tulkintaan.

Tutkimus etenee siispä vaihe vaiheelta. Et voi ohittaa mitään kohtaa, ennen kuin edellisen on vienyt loppuun saakka. Kvalitatiivista tutkimusta usein kuvataan spiraalin omaisesti, joka etenee kohti tavoitetta. Kierros kierrokselta prosessi etenee yhtenevästi. Malta siis viedä tutkimusvaihe aina loppuun saakka, jotta tulos ei vääristy. Sinun tulee samanaikaisesti kulkea datan ja teorian välillä, peilaten niitä toisiinsa. Laadullisessa tutkimuksessa kirjallisuuden ja tutkimustulosten ei tarvitse olla yhtäläiset, mutta niitä tulee voida vertailla ja tulkita.  Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää tehdä oivalluksia ja kasvattaa ymmärrystä tutkimusaineiston edetessä. Tutkimuksen tulkinnassa pyritään siihen, että tutkija pystyisi muodostamaan uuden todetun tuloksen tai määritelmän. Tässä tuodaan myös julki ilmiötä koskevien ominaisuuksien monipuolisuus. (HAMK, 2014)

Mitkä asiat vaikuttavat tutkimustuloksiin? 

Tutkimusta tehdessä on hyvä muistaa, että laadullista tutkimusta tehdessä yksi suurin tuloksiin vaikuttaja on tutkijan oma mielenkiinto aiheeseen. Mitä suurempi mielenkiinto tutkijalla on aiheeseen, sitä syvemmälle hän pääsee asioiden selvittelyssä ja ymmärtämisessä. Tulee kuitenkin varoa ettei jää oman kantansa tai mielipiteensä vangiksi, jolloin itseymmärrys ei pääse kasvamaan yhtä suureksi, kuinka tutkijalla, joka pystyy irrottamaan omasta näkökannasta hetkellisesti.

Laadulliseen tutkimukseen peilautuvat aina tutkijan omat elämäntavat ja elämänkatsomus. Sitä kautta hän reagoi vaistonvaraisesti vahvemmin itselleen merkittäviin tutkimustuloksiin tai vastaavasti saattaa vähätellä, jonkun tuloksen arvoa, koska ei pidä sitä itselleen tärkeänä. Lisäksi ammatti ja aikaisempi työhistoria vaikuttavat ilmiön tutkimustuloksien muodostamiseen. Kaikki näkökulmat ovat kuitenkin laadulliseen tutkimukseen päteviä, koska ilmiö aina liikkuu subjektivuus-objetiivisuuden välimaastossa.  Ilmiön ominaisuuksien tulee tulla selkeästi ilmi tutkimuksessa, nimenomaan ominaisuuksien laatu, eikä määrä.  Tutkijana haet sinulle kiinnostavalle aiheelle merkityksellisyyttä yleistämisen sijaan. (HAMK, 2014)

 

Loppu pohdinta

Tutkimukseen aina mukautetaan loppupohdinta. Missä tuot julki lopullisen määritelmän ja lopputuloksen. Tuloksia tulee verrata muihin tutkimustuloksiin havainnoiden niiden samaistuttavuutta ja ristiriitoja. Tähän voit vielä laatia mahdollisia kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen tai mahdollisia jatkokysymyksiä, jotka muodostuvat kun saamaasi tutkimustulosta vielä astetta pidemmälle hypoteettisesti.

Pohdinta osiossa tutkimustulos viedään käytännöntasolle, peilaten kontekstiin. Käytännön kautta pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia tai ympäristöjä, joille tutkimustuloksesta voisi olla hyötyä. (Virtuaali-AMK, 2007)

 

Lähdeluettelo ja liitteet 

Työhön tulee liittää kaikki mahdolliset lähteet ja liitteet, joita olet käyttänyt ja tarkastellut työssäsi. Tällä osoitetaan tutkimuksen laajuutta ja monipuolisuutta. Vakuuttavuutta voidaan nostaa laajalla alkuperäislähdemateriaaleilla, jonka määrä lisääntyy analyysi -ja tulkinta vaiheessa. Tämän vuoksi on suotavaa tarkastella omaa tutkimusta muiden vastaaviin tutkimuksiin, jotta uskottavuus säilyy ja vältyt virheellisiltä tutkimustuloksilta. ( Virtuaali-AMK, 2007)

 

Lähteet

Henrik Räsänen -Tekniikan tohtori. 2014. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Luettu: 1.2.2018 http://www.hamk.fi/verkostot/kudos/menetelmat/Documents/4_Kvalitatiiviset_tutkimusmenetelmaet.pdf

Hämeen ammattikorkeakoulu. 2014. Laadullisen aineiston käsittely. Luettu: 31.1.2018  http://www.hamk.fi/verkostot/kudos/tutkivatoiminta/Documents/HAMK_11_Analyysit_osa_II.pdf

Jyväskylän yliopisto. 2009. Aineiston analyysimenetelmät. Luettu: 1.2.2018. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineiston-analyysimenetelmat

KvaliMOT. 2004. Laadullisen tutkimuksen elementit. Luettu: 30.1.2018. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L1_2_2.html

University of Southern California. 2012. Characteristics of Qualitative Research. Luettu: 30.1.2018. http://libguides.usc.edu/writingguide/qualitative

Virtuaali- Ammattikorkeakoulu. 2007. Laadullisen tutkimuksen rakenne. Luettu: 31.1.2018  http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0709019/1193463890749/1193464114103/1194104897368/1194107002279.html

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Soluessee: Kvalitatiivinen tutkimus”

  1. Hanna Saraketo sanoo:

    Poistakaa tämä essee. Palauttakaa korjattuna, kiitos.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 1.0/5 (1 vote cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: -2 (from 2 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!