Soluessee: Kuinka olla piittaamatta paskaakaan

07.01.19 Esseen kirjoittaja: Henna Haara
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuinka olla piittaamatta paskaakaan
Kirjan kirjoittaja: Mark Manson
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Kirjoittajat: Anna Vikman ja Henna Haara

 

Proakatemia esseepankin sisältöä tutkiskellessamme panimme merkille sen, että Mark Mansonin teos “Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan” vaikuttaisi olevan Proakatemian syksyn 2018 luetuimpien kirjojen joukossa. Kirjan nimi viittaa siihen, että sisällön on oltava jotain vähintään yhtä suorasanaista. Koska kummatkin arvostamme suoraa puhetta niin päätimme yhdessä ottaa selvää siitä, mistä tässä kirjassa on oikein kyse.

 

Mitä tarkoittaa kun ei piittaa paskaakaan?

Mark Mansonin kuvailee aihetta näin: “Se, ettei piittaa paskaakaan, tarkoittaa, että katsoo elämän vaikeimpia ja pelottavimpia haasteita silmästä silmään eikä jää tuleen makaamaan.” Manson kertoo, että kyseessä on taitolaji. On opittava keskittymään ja priorisoimaan. Omien elämänarvojen tunteminen ja punnitseminen sen perusteella, mikä on tärkeää ja mikä ei, pitää jokaisen opetella. Kyseessä on koko elämän kestävä prosessi. Se vaatii harjoittelua ja kurinalaisuutta, ja aina toisinaan epäonnistuu. Se kuuluu asiaan.

 

Kuinka sitten olla piittaamatta paskaakaan?

Manson pyrkii selittämään tätä termiä kolmen eri osataidon avulla.

1. Osataito: “Älä piittaa paskaakaan” ei ole sitä, että olisi välinpitämätön. Se tarkoittaa sitä, että välittää oikeista asioista eikä anna vastoinkäymisten lannistaa.

Ihmisellä on Mansonin mukaan biologinen merkityksellisyyden tarve. On kysyttävä itseltään: Millä asioilla on väliä ja millä ei? Minkälaisista asioista päätämme välittää? Miten sen sijaan olla välittämättä asioista, joilla loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä?

2. Osataito: Välitä jostain sellaisesta, mikä on vastoinkäymisiä tärkeämpää. Tällöin vastoinkäymisillä ei ole väliä.

Siinä vaiheessa kun huomaa välittävänsä kauheasti aivan kaikesta, niin omassa elämässä tuskin on mitään oikeasti välittämisen arvoista. Jos kerta toisensa jälkeen löytää itsensä välittämästä liikaa vähäpätöisistä asioista (esim. ohi mennyt tarjouskampanja), elämässä ei todennäköisesti ole meneillään mitään oikeasti merkityksellistä. Rakentavin tapa käyttää aikaansa ja energiaansa on se, että etsii elämäänsä jotakin tärkeätä ja antoisaa sisältöä.

3. Osataito: Muista, että välittäminen on aina valinta, ymmärsit sen tai et.

Mansonin mukaan ihmisillä on synnynnäinen taipumus välittää liikaa aivan kaikesta. Iän ja kokemuksen karttumisen myötä tämä taipumus kehittyy. Me muutumme ikääntyessämme valikoivimmiksi ja huomaamme, etteivät kaikki asiat enää ansaitse yhtä paljon huomiota. Kypsyyden avulla opimme panostamaan asioihin, jotka ovat panostamisen arvoisia.

Tunnistamme meissä molemmissa tuon taipumuksen välittää toisinaan liikaa asioista, joilla etenkään pitkässä juoksussa ei ole mitään merkitystä. Tiedostamme sen, että sellaisten asioiden miettiminen on täyttä ajan haaskaamista. Kyseessä onkin elämän kestävä prosessi, jonka parissa varmasti riittää tekemistä. On tärkeätä pysähtyä välillä miettimään sitä, mikä itselle todella merkitsee. Jokaisesta asiasta ei tarvitse aina pahoittaa mieltään. Omaa asennettaan on mahdollista muuttaa. Muutoksen on kuitenkin lähdettävä jokaisesta itsestään. Olemme huomanneet sen kuinka helposti negatiivisuus tarttuu, mutta voisimmeko oman asenteen muutoksella vaikuttaa siihen, että myös positiivisuus tarttuisi helposti. Jos me kaikki kykenisimme välittämään enemmän “oikeista asioista”, kiinnittäisimmekö vähemmän huomiotamme niihin negatiivisiin, vähemmän tärkeisiin asioihin? Vastoinkäymiset kuuluvat elämään, ne jos jotkin opettavat. Ero onkin siinä, miten asennoidumme kohtaamiimme vastoinkäymisiin.

 

Takaperoisuuden laki

Uskomme, että “onnellisuus” on jotain, mitä suurin osa meistä toivoo elämältään. Onnellisuus ei kuitenkaan tule luokse sen avulla, että haikailemme sen perään.

Mansonin mukaan ongelma on siinä, että “halu olla onnellisempi on kielteisiä tunteita herättävä olotila. Ikävän olon hyväksyminen on myönteinen kokemus jo itsessään.”

Tämä on Mansonin mukaan mainio esimerkki Alan Wattsin takaperoisuuden laista: ”Mitä enemmän yrittää tuntea olonsa paremmaksi, sitä tyytymättömämmäksi muuttuu.” Paremman tavoittelu on huono asia, mutta huonojen asioiden tavoittelusta seuraa hyviä tuloksia.

Tähän liittyy mielestämme hyvänä esimerkkinä Proakatemialla tehtävät projektit ja epäonnistumisista oppiminen. Uskomme, että nimenomaan tehdyt virheet opettavat meitä parhaiten matkalla menestykseen. Virheistä oppiminen vaatii kuitenkin sen, että on valmis myöntämään tekevänsä virheitä. Voisiko Pettymyspanda auttaa meitä tässä?

 

Pettymyspanda

Mikä ihme on Pettymyspanda ja miten hän tähän liittyy? Pettymyspandalla on naamio silmillään ja hän pukeutuu liian pieneen t-paitaan. Ennen kaikkea tämä pandakarhu on Mansonin suunnittelema huikea sankarihahmo, jonka supervoima on kertoa ihmisille kaikki ikävät totuudet heistä itsestään. Hän siis vierailee ihmisten luona laukomassa totuuksia, joita harvemmin halutaan kuulla, mutta niistä olisi kuitenkin erittäin tarpeellista tietää. Tai tällainen Pettymyspanda olisi jo olisi olemassa. Mielestäni Pettymyspanda olisi todella kaivattu vieras monen kotiovelle, sillä ihmiset liian harvoin haluavat kohdata omia vikojaan, saati sitten uskaltavat sanoa muiden kehityskohdista heille riittävän suoraan. Ja kehitystähän ei voi tapahtua, ennen kuin ymmärretään missä asiassa olisi syytä petrata. Ainoa huono puoli tässä olisi se, että silloin me ihmiset emme enää uskaltaisi sanoa sitäkään vähää toisillemme mitä nyt sanomme, kun kaiken voisi heittää Pettymyspandan harteille.

Pettymyspandaa tarvitaan, sillä Mansonin mukaan kärsimyksestä ja kivusta on ihmisille biologista hyötyä, nimittäin ne saavat aikaan muutoksia. Kun on tyytyväinen niin miksi muuttaa tai kehittää mitään? Mutta kun on tyytymätön johonkin, täytyy tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, että voisi jatkossa olla edes hieman tyytyväisempi. Kipu – niin fyysinen kuin henkinenkin – on ihmisille välttämätön ominaisuus, sillä sen tehtävä on opettaa meitä ja opin myötä aikaansaada toimintaa muutoksen eteen. Me usein tavoittelemme vain nautintoja, mutta kun tarkemmin miettii, kipu voi joskus olla hyödyllisempää. Sen oppien kautta tulevat nautinnot ovat monesti parempia kuin vain nopeasti tavoiteltuja hetkellisiä hyvänolon tunteita.

Kun siis liiaksi välttelee epämukavuutta, menettää siinä sivussa sen tuomat hyödyt. Epämukavuuksien välttely on myös siksi ongelmallista, koska maailma ei ole täydellinen, joten ongelmia tulee aina olemaan. Ne vain voivat olla erilaisia. Ennen kaikkea ne ovat hyödyllisiä, sillä ihminen ei voi olla onnellinen ellei hänellä ole mitään ongelmaa ratkottavanaan. Tämän vuoksi Pettymyspanda kehottaakin tavoittelemaan hyviä ongelmia. Kirjan esimerkin mukaan rahahuolia on kaikilla, mutta miljonäärin rahahuolet ovat köyhän rahahuolia mieluisampi ongelma, joten sitä kannattaa tavoitella.

 

Hyvät ja huonot arvot

On olemassa erilaisia arvoja ja erilaisia mittareita arvojen toteutumisen seuraamiseen. Jokaisen ongelmat ovat seurausta siitä, millaisia arvoja toteuttaa ja miten niiden mukaisen elämän onnistumista mittaa. Hyvät arvot johtavat parempiin ongelmiin, kun huonot taas aiheuttavat vaikeammin ratkottavia pulmia. Niin hyviä kuin huonoja arvoja on olemassa pilvin pimein. Tähän esseeseen on koottu vain muutamia kirjasta poimittuja esimerkkejä molemmista. Ei ole olemassa mitään ainoita oikeita arvoja, joita kaikkien tulisi toteuttaa hyvän elämän saavuttamiseksi, vaan jokaisella on vapaus valita omat arvonsa.

Esimerkkejä huonoista arvoista ovat mm. nautinto, aineelliset saavutukset, oikeassa oleminen ja pakonomainen myönteisyys. Kun alkaa miettiä menneisyyttään, voi huomata, että upeimpia hetkiä eivät aina olekaan ne mukavimmat ja ennalta arvattavat hetket. On myös selvää, että jokainen ihminen kaipaa jollain tavalla muiden hyväksyntää ja ylipäätään ihmisiä ympärilleen. Edellä mainitut arvot eivät ainakaan edesauta ihmissuhteiden rakentamisessa. Nykymaailmassa on myös helppo havahtua siihen, että tavoittelee esimerkiksi jotain aineellista, kuten vaikka uutta autoa, joten kannattaa välillä pysähtyä miettimään, onko todellinen arvo auton oston taustalla hyvä vai huono. Haluatko sen vain omaisuuden vuoksi vai onko sen avulla tarkoitus säästää välimatkojen kulkemisesta lisää aikaa perheelle?

Viisi tärkeintä arvoa Mansonin elämässä ovat olleet kokonaisvaltainen vastuun kantaminen, epävarmuus, epäonnistuminen, kieltäytyminen sekä elämän rajallisuuden pohdiskelu. Hänen mukaansa listan viimeinen laittaa kaikki muut elämänarvot oikeaan järjestykseen ja se on varmasti täysin totta. Loputkin tämän listan arvoista ovat erittäin hyviä ja etenkin niiden kirjassa esitetyt perustelut. Yksittäisinä sanoina ne kuitenkin kuulostavat negatiivissävytteisiltä – mikä sopi kyllä kirjan yleiseen teemaan – mutta saattaisimme itse valita omien arvojemme joukkoon positiivisempaa fiilistä tuovia arvoja tai vähintäänkin ilmaista Mansonin arvoja sisällöllisesti samaa tarkoittavilla myönteisemmillä sanoilla. Esimerkiksi epäonnistuminen arvona tarkoittaa Mansonille halua huomata omat virheensä pystyäkseen parempaan, joten itse kuvaisimme tätä arvoa sanalla kehitys.

Jos on epävarma siitä kumpaan kategoriaan omat arvot kuuluvat, sen voi selvittää tarkastelemalla seuraavia kriteereitä, jotka määrittelevät onko kyseessä hyvä vai huono arvo:

Huonot arvot

  1.       perustuvat luulotteluun
  2.       vahingoittavat toisia
  3.       niiden toteutuminen riippuu muista ja onnistuu vain tietyissä olosuhteissa

Hyvät arvot

  1.       perustuvat tosiasioihin
  2.       hyödyttävät toisiakin
  3.       niiden toteuttaminen on omasta itsestä kiinni ja onnistuu milloin vain

Jokainen hakee arvoillaan parempaa elämää, mutta huonojen arvojen kategoriaan kuuluvat saattavat pahimmillaan tehdä elämästä raskaampaa. Kun valitsee itselleen parempia arvoja, lisää omaa hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan. Itsensä kehittäminen on juuri sitä, kun opettelee välittämään oikeasti merkityksellisistä asioista ja priorisoimaan hyvät arvot huonojen edelle.

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!