Esseen kirjoittajat: Ville Pajala ja Emilia Koskiniemi

 

Kajon kevään 2019 johtoryhmä on päässyt toimintansa alkuun ja kiteytämme vielä esseen muodossa asetetut tavoitteet sekä tavat, millä niihin pääsemme. Tämä essee on kirjoitettu BL:n ja talouspäällikön näkökulmasta.

Tiimi asetti johtoryhmälle ennen joulua kolme tavoitetta, joita olivat tietojohtaminen, jokaisen tiimiläisen oman paikan löytäminen ja Bisnesalkemistien saaminen koko tiimin projektiksi. Nämä kaikki liittyvät yrityksen strategiaan ja johtoryhmän tarkoitus onkin nyt harjoittaa entistäkin strategisempaa johtamista.

 

Strategia

 

Strateginen johtajuus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan menneisyyteen perustuvan suunnan tietämistä ja tapaa mennä sitä kohti (Singh ja Useem 2016).

Strategisen johtamisen päätarkoitus on saada kaikki muut yrityksessä toimimaan strategian edistämiseksi. Jotta tämä olisi mahdollista, vision täytyy olla kirkastettu, selvä ja tarpeeksi konkreettinen kaikille. Sen jälkeen on määritettävä asiat, mitä täytyy tapahtua vision saavuttamiseksi. Kun kaikki ovat sitoutuneet kulkemaan samaan suuntaan, vapaus on oleellinen osa strategian toteuttamista, jos siihen aikoo saada sitoutettua aidosti muutkin itsensä lisäksi. Kaikilla täytyy olla sama päämäärä ja välitavoitteet tiedossa, mutta jokaisella täytyy olla vapaus toteuttaa tämä omilla tavoillaan ja kokea, että on valtuudet tehdä myös itsenäisiä päätöksiä yhteisen hyvän edistämiseksi. Vapauden antaminen on erityisen tärkeää isoissa yrityksissä, joissa keskijohto on oleellisessa osassa strategian johtamista. Kajossa vapaus täytyy antaa yksilölle. Jokaisen täytyy tuntea omistajuutta päätöksiin ja yritykseen ja tietää, että omalla mielipiteellä on väliä. Jokaisella täytyy olla valtuudet johtaa omaa toimintaansa yhteistä visiota kohti. (Singh ja Useem 2016)

 

Visio

 

Kajon visiona on valmistumisen hetkellä olla tiimiläisille asia, josta he ovat ylpeitä ja johon tunnetaan vahvaa omistajuutta. Kajo on tarjonnut alustan huikeille onnistumisille ja positiivisille kokemuksille. Valmistuttuaan kaikki voivat ylpeänä myydä omaa osaamistaan ja kertoa olevansa tiimijohtamisen ja yrittäjyyden tradenomi.

Koska Bisnesalkemistit on niin suuri osa Kajon vuoden 2019 strategiaa, seuraavaksi avataan myös projektin visio. Jokainen Kajolainen tulee tuntemaan omistajuutta projektia kohtaan, ja löytää sitä kautta oman paikkansa. Tekemisen kautta Kajolaisten on mahdollista rakentaa luottamuksen ilmapiiriä mm. jatkuvalla palautteella. Bisnesalkemistit tulee olemaan suurin Final Campin mahdollistaja ja jatkuu valmistumisemme jälkeen työllistäen neljää omistajaa täysipäiväisesti.

 

Markkinat

 

Ultimaattinen tavoite Kajolla on saattaa jäsenensä työmarkkinoille. Tiimiläisten markkina-arvoa nostaa tietysti jo Proakatemialta valmistuminen, sillä koulumme maine on jo erittäin hyvä niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Kilpailemme kuitenkin tietyllä tavalla paikoista myös normaalin tradenomilinjan kanssa. Pärjätäksemme kilpailussa, kaikkien täytyy tietää mitä on oppinut sekä pystyä todentamaan se.

Bisnesalkemisteilla tähtäämme kuitenkin tänä vuonna 2019 B2B markkinoille. Valmennuksia tarjoavia toimijoita on Pirkanmaalla ja Suomessa paljon. Moni konsultti toimii kuitenkin edelleen samankaltaisesti kuin luennoitsija. Eli opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat. On kuitenkin todettu, että oppiminen tapahtuu monella eri tavalla, monesta eri suunnasta. Eroamme kilpailijoistamme tässä suhteessa (kuva1). Hinnat puolen päivän koulutuksille olemassa olevilla markkinoilla ovat keskimäärin hieman omia hintojamme korkeampia.

 

Kuva 1. Team Learning vs. Teaching (Education Riskshaw 2019)

 

Arvolupaus

 

Jälleen ultimaattinen tavoite ja lupaus Kajossa on saada tiimiläisille tunne onnistumisesta, tieto omasta osaamisestaan ja valmiudet lähteä toteuttamaan omia tulevaisuuden unelmiaan valmistumisen jälkeen.

Asiakkaillemme lupaamme Kajona valmennustuotteidemme lisäarvona elinikäisiä oppimisen eväitä, sekä nuorta innovatiivisuutta ja out of the box- ajattelua.

 

Kilpailuetu

 

Kajo on onnellinen ja vapaa ympäristö Kuntokatuun verrattuna (työnantajana).

Kunnille ja yhdistyksille ei ole juurikaan suoraan kohdistettuja yrityskoulutuksen tarjoajia. Pääkilpailuvalttimme on kuitenkin kokemuksemme oppivan organisaation toiminnasta sekä tiimioppimisesta, joka toimii pitämiemme koulutusten pohjana. Ostamalla meidän palvelumme yritys/kunta/yhdistys saa varsinaisen koulutuksen lisäksi myös oppimistekniikoita yrityksen arkeen implementoitavaksi, sillä ennen kaikkea olemme tiimioppimisen ammattilaisia. Kilpailuetumme vahvistuu koko ajan, sillä noin puolet tiimistä käy samalla tiimimestarikoulutusta.

 

Strateginen suunta

 

Visioon pääseminen vaatii, että jokainen tiimiläinen tietää oman paikkansa. Mitä häneltä odotetaan ja mitä hän haluaa sille antaa. Kajo on pitkään ollut yritys, joka koostuu monesta pienestä liikkuvasta osasta. Bisnesalkemistien tavoite on keskittää tähän pikkusilppuun meneviä resursseja. Tarkoituksena on siis koko tiimillä yhdessä tehdä jotain merkityksellistä ja sen kautta liikevaihtoa. Yhden suuren projektin kautta on myös helpompi löytää se oma paikka, vastuu ja mielenkiinnonkohteet, kun mennään jotain konkreettista kohti.

Yleisesti tietojohtaminen tarkoittaa terminä johtamista kerätyn tiedon, kuten massadatan avulla. Joryn kohdalla tietojohtaminen tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi henkilöiden johtamista keskusteluiden kautta, päätösten tekoa laskelmien tai sen jälkeen, kun aiheeseen on tutustuttu mm. kirjallisuuden kautta, olettamisen sijaan. Tavoite pitää kuitenkin olla myös se, että tiimi oppisi johtamaan paremmin tiedon perusteella. Talousosaaminen on jotain, joka täytyisi jokaisella tradenomilla ja yrittäjällä olla hyvällä tasolla. Tästä syystä yksi strateginen toimi on myös saattaa kaikki tiimiläiset talouden saralla tietylle viivalle. Se helpottaa viestintää sekä päätösten tekoa, jotka tehdään koko tiimin kanssa. (Tietojohtaminen Ry 2015)

Yllä olevat asiat ovat strategiamme keskiössä. Vuoden startattua vahvana puheenaiheena on ollut myös tarve luottamuksen ja positiivisen ilmapiirin vahvistamiseen. Nämä asiat vahvistaisivat tiimin asettamia tavoitteita sekä parhaimmillaan myös toisin päin. Esimerkiksi palautteenannon kulttuuri, jonka täytyy olla päivittäinen osa toimintaa, on todella heikko, kun tehdään todellisuudessa hyvin vähän töitä yhdessä. Bisnesalkemistien saaminen toimintaan, konkreettinen tekeminen sekä sen kautta tulleet onnistumisen tunteet, tulevat edistämään palautteenantoa ja luottamusta. Sitten kun on jotain, jossa luottaa ja josta antaa palautetta. Toivomme siis kevään strategisilla toimilla olevan muitakin positiivisia sivuvaikutuksia, kuin liikevaihto ja osaamisen kartuttaminen. Tarkoituksena on luottaa prosessiin ja tuottaa voimakas hyvä lumipalloefekti.

Positiivisella ympäristöllä ja kulttuurilla on monia positiivisia vaikutuksia niin ihmissuhteissa kuin työympäristöissäkin. Vaikutuksia ovat mm. toimintakyvyn ja tehokkuuden, kriisien ja muutosten sietokyvyn, rohkeuden, jaksamisen, oppimiskyvyn sekä yhteistyökyvyn paraneminen (Fredrickson ja Losada 2005). Jos peilaamme Kajon toimintaa pelkästään näihin ominaisuuksiin ja oletamme kaiken johtuvan ilmapiiristä, on helppoa tehdä suoria päätelmiä. Kajossa on pelätty lähteä Akatemian ulkopuolelle, muutoksista ja uusista visioista herää ensimmäisenä lähinnä kriittisiä kysymyksiä ja havaintoja ja tiimissämme on ollut erittäin paljon väsymystä.

 

Resurssit

 

Tunteet voivat olla yrityksissä erittäin huonosti käytetty voimavara. Tunteet ovat verrattavissa erittäin kompleksisiin systeemeihin, mikä hankaloittaa niiden hyödyntämistä (Fredrickon ja Losada 2005). Tunteita on joskus hankala tunnistaa ja niiden väärin käsittely saattaa tietysti aiheuttaa myös negatiivisia vaikutuksia ilmapiiriin. Valmentajamme Timo onkin edellisessä palautepajassamme todennut suunnilleen seuraavasti: ”Itsen kohdalla ymmärretään paljon paremmin tunteiden ja tilanteiden vaikutuksen vaikutus toimintaamme. Muiden kohdalla katsotaan helposti negatiivisen käytöksen johtuvan vain esimerkiksi huonosta persoonasta.”. Mm. tämän takia on tärkeää käydä henkilökohtaisia keskusteluja, käyttää tilanteiden reflektointia ja välitöntä palautetta yrityksissä ja tiimeissä. Vain keskustelun kautta voimme aidosti oppia ymmärtämään toisiamme ja kitkeä oletuksia sekä negatiivisuutta.

Johtoryhmän vastuu on ilmapiirin kohentamisessa suuri, vaikka oletammekin tekemisen tekevän oman osansa. Johtoryhmän vastuulla on huomata ja huomioida, kun positiivista muutosta on havaittavissa ja johtaa esimerkillä. Reflektointi on tässä kohdassa suuressa osassa, sillä olemme jo niin kauan toimineet ei halutulla tavalla. Ihmisten täytyy tietää, että kehitystä on tapahtunut, jotta motivaatio jatkaa muutosta säilyy.

Myös luonnolliset ominaisuutemme ja vahvuutemme ovat jääneet toistaiseksi lähes täysin hyödyntämättä. Johtoryhmälle asetettu tavoite: jokaisen tiimiläisen paikan löytäminen – pitää oleellisesti sisällään kaikkien vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen käytännössä. Kaikki tiimiläiset tulevat tekemään Belbinin sekä 16 persoonallisuutta- testin. Lisäksi kartoitetaan kaikkien unelmat, osaaminen sekä kehityskohdat. Nämä tiedot tulevat koko tiimille esille. Näiden tietojen avulla voimme löytää helpommin ihmiset, joiden kanssa työskentely on tehokkaimmillaan, sen lisäksi, että omat ominaisuudet ja unelmat selkenevät henkilöille itselleen. Tavoitteena on myös lisätä erilaisuuden ihmisten arvostusta sen kautta, että ymmärretään jollekin toiselle olevan luontaista jokin itselle vaikea asia. Tällöin, nyt joskus ilmenevä, turhautumista ja ärsyyntymistä, on helpompi ymmärtää itsessä ja antaa toiselle tilaa olla oma itsensä ja hoitaa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkia tarvitaan.

Belbin workshopia pitänyt Jo Wheeler kertoi Belbinin synnystä ja yhdeksästä persoonallisuustyypistä. 1900- luvun puolivälissä, tiimityön tutkijat laittoivat kaikkein tehokkaimmat ihmiset samaan tiimiin ja olettivat sen tietysti olevan paras mahdollinen. Tiimissä tuli kuitenkin paljon konflikteja ja lopputulos olisi vaatinut vielä paljon yksityiskohtien hiomista. Sen jälkeen he laittoivat kaikkein järjestelmällisimmät ihmiset samaan tiimiin. Tiimi toimi kuitenkin yllättävän hitaasti ja lopputulos oli täysin riskitön, sillä tiimille oli todella vaikeaa päästä yli esteistä ja hankaluuksista. Tutkijat laittoivat myös parhaat asiantuntijansa muodostamaan tiimin. Tiimin tuotos ei ikinä valmistunut, sillä he keskittyivät väittelemään faktoista toistensa kanssa sen sijaan, että keskittyisivät tekemiseen. Näiden kokeilujen perusteella päädyttiin siihen, että paras mahdollinen tiimi sisältää kaikkia yhdeksää persoonallisuustyyppiä. (Jo Wheeler 2019)

Olemme jo pitäneet persoonallisuustestipajan ja tulemme pitämään vielä Belbin-pajan, missä terävöitämme tiimiläisille pelkkien testien tekemisen sijaan vielä erilaisuuden tärkeyden ja merkityksen. Konkretisoimme pajojen avulla ominaisuuksien hyödyntämisen Kajossa.

 

Talous

 

Kuten jo aiemmin mainittiin, on yksi strategiamme keskeinen osa kaikkien tiimiläisten taloustaitojen parantaminen. Jotta taloutta pystyisi johtamaan tiedolla, tulee kaikilla olla edes perustason ymmärrys siitä mistä puhutaan, kun käydään läpi firman talousasioita. Tällä hetkellä tilanne on se, että talousasioista puhuttaessa ja päätettäessä äänessä ovat lähinnä ne, joiden talousosaaminen on parhaimmalla tasolla ja osa tiimistä jää ulkopuolelle ja siksi koko tiimin yhtenäisiä päätöksiä talouteen liittyen on vaikea muodostaa.

Kajolla, kuten varmaan jokaisella akatemian yrityksellä, on erillinen taloustiimi, jonka vastuulla on huolehtia firman talouden hallinnasta. Taloustiimissä on kerrallaan ollut 3-4 henkilöä ja se on vaihtunut vuoden tai puolen vuoden välein. Taloustiimiin ovat hakeneet oma-aloitteisesti ne henkilöt, joita se on eniten kiinnostanut. He ovat luonnollisesti myös niitä henkilöitä, jotka eniten ymmärtävät firman taloudesta, koska ovat sitä käytännössä päässeet tekemään. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että kaikki tiimimme jäsenet eivät tule akatemian aikana toimimaan taloustiimissä. Moni siis tulee valmistumaan yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tradenomiksi, vaikka ei ole koko akatemia aikana ollut vastuussa Kajon talouden hallinnasta. Tässä on tällä hetkellä riskinä se, että tiimimme tuottaa ulos työelämään vajavaisilla taloustaidoilla varustettuja tradenomeja. Ratkaisuksi tähän kevään taloustiimin tavoitteena on tuoda firman talouden toiminta näkyvämmäksi koko tiimille ja jakaa talousosaamista enemmän kaikille tiimin jäsenille.

Helpoin tapa jakaa talousoppia koko tiimille on pitää talousaiheisia pajoja. Olemme nyt olleet akatemialla puolitoista vuotta ja nopeasti mietittynä meillä on ollut n. 5 kpl jollain tapaa talouteen suuntautunutta pajaa. Tämä on aivan liian vähän. Ei ehkä voi sanoa, että olisimme vältelleet talousaiheisia pajoja, mutta niiden merkitystä ei ole välttämättä kunnolla ymmärretty. Pidetyt talouspajat ovat olleet hyviä ja niistä on saatu vietyä asioita käytäntöön projektien kautta, joten tarvetta talouspajoille ehdottomasti on. Keväällä olisikin taloustiimin vetämänä tarkoitus pitää ainakin 3 talouspajaa, joiden aiheet tukevat toisiaan ja jotka ovat jollain tapaa jatkumoa keskenään.

Oleellista on myös se mitä ja miten firman talouden tilasta viestitään koko tiimille. Tähän mennessä taloudesta viestiminen on ollut melko epäsäännöllistä ja se on liittynyt suurimmalta osin talouden käytännön asioihin. Tiimillä on ollut vahva luotto taloustiimin toimintaa kohtaan ja taloustiimi on toiminut omana yksikkönään tuoden melko vähän omaa toimintaansa esille koko tiimille. Läpinäkyvyys talouden hoidosta on siis jossain määrin puuttunut. Aina silloin tällöin on koko tiimille jaettu taloustiedotteita tai kerrottu firman talouden tilasta kuten esimerkiksi edellisen kuukauden luvuista, mutta melko pintapuolisesti. Nyt tarkoitus olisi tuoda firman talouden tila näkyvämmäksi säännöllisten talouskatsausten avulla, joissa tarkasteltaisiin taloutta tehtyjen laskelmien toteutumisen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Konkreettiset taloudelliset laskelmat ja tavoitteet ovat olleet oleellinen puuttuva osa Kajon taloutta. Taloustiimi on tehnyt melko isojakin päätöksiä enemmän olettamuksella ja mututuntumalla kuin faktapohjaisilla laskelmilla. Esimerkiksi kassavirtalaskelmia ei ole ennen tehty. Rahaa on yleensä ollut pankkitilillä sen verran hyvin suhteessa ostovelkoihin, että kovin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuville laskelmille ei ehkä ole koettu olevan tarvetta. Jatkossa tarkoitus olisi seurata ennalta määritellyillä aikaväleillä rahan liikkumista firmaan sisään ja sieltä ulos ja tehdä näiden perusteella päätöksiä tulevaisuudesta.

Taloudellisia tavoitteita meillä ei ole juurikaan ollut. Joskus ensimmäisenä syksynä mietimme liikevaihtotavoitetta koko akatemia-ajalle, mutta se jäi asettamatta ja nyt viimeisen vuoden alkaessa se olisi jo myöhäistä ja turhaa. Voimme tässä vaiheessa kuitenkin asettaa tavoitteita viimeistä vuotta koskien. Vuoden alusta alkaneelle Bisnesalkemistit projektille on asetettu selkeä taloudellinen tavoite. Projektin tavoitteena on tehdä syksyyn mennessä liikevaihtoa 74 250 €, joka koostuu 50/50 tarjoamistamme koulutuksista sekä innovaatiopalveluista. Toinen viimeisen vuoden selkeä yhteinen tavoite on loppuvuodesta koittava Final Camp. 17 henkilön useamman viikon kestävä reissu vaatii luonnollisestikin paljon rahaa. Reissulle ei ole vielä määritelty tarkkaa budjettia, mutta voisi arvioida, että se vaatisi noin 2000 € per lähtijä eli yhteensä reilut 30 000 €. Pyrimme siihen, että saisimme Final Campia varten hankittua mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta, mutta todennäköisesti ainakin osittain reissu rahoitetaan jo ennen matkaa tienatuilla rahoilla. Jokaisella tiimin jäsenellä on siten vielä hyvin aikaa tehdä yhteiseen kassaan rahaa, jotta ikimuistoinen matka loppuvuodesta saadaan toteutumaan.

Jotta firman toimintaa saa kehitettyä pitää talouden kannalta katseet suunnata eteenpäin ja katsoa enemmän isoa kuvaa kuin keskittyä yksittäisiin tiimin jäseniin. Tiimissämme on ollut ongelmana, että taloutta on jouduttu, osin pakostakin, katsomaan liikaa taaksepäin ja on keskitytty yksilöiden rahalliseen panokseen Kajoa kohtaan. Esimerkiksi yksittäisten tiimin jäsenten ressujen tarkastelu viikkopalavereissa on asia, joka tekee meistä enemmän yksityisyrittäjiä kuin tiimiyrityksen ja aiheuttaa vain negatiivista vastakkain asettelua ja vertailua. Meillä on siis edelleen käytössä tämä paljon puhuttu ja kyseenalainen ressu, vaikka sen tuhoamistakin on harkittu. Mutta viime vuonna käyttöön ottamamme KHK-mallin ansioista iso osa tienatusta rahasta menee nykyään firman yhteiseen kassaa yksilön oman ressun sijasta. Tämä on erittäin hyvä asia ja tekee meistä enemmän ihan oikean yrityksen.

Joku viisas on joskus akatemialla todennut, että raha muodostuu ongelmaksi lähinnä silloin kun sitä ei ole tarpeeksi. Kun tiimi velloo paikoillaan ja raha liikkuu lähinnä pankkitililtä poispäin alkaa katse kääntymään yksilöihin päin ja siihen kuka on tehnyt tarpeeksi rahaa firman eteen ja kuka ei. Loppupeleissä tiimillä on kuitenkin yhteinen vastuu rahan tekemisestä myös silloin kun rahahanat ovat jostain syystä tyrehtyneet. Meillä on nyt viimeiselle vuodelle selkeä yhteinen projekti, johon kaikki ovat sitoutuneet ja jonka eteen kaikki voivat jollain tapaa antaa oman työpanoksensa. Projektin kautta tienatut rahat tulevat olemaan suurimmalta osin yhteisiä rahoja, joihin meillä on selkeä yhteinen käyttökohde. Kun saamme aikaiseksi positiivisen onnistumisten kierteen, ei aiemmin pinnalla olleet pienet, ja monesti negatiiviset, rahaan liittyvät asiat tule olemaan niin merkityksellisiä vaan pystymme katsomaan firmamme taloudellista tilaa pitkälle kirkkaaseen tulevaisuuteen.

 

Lähteet:

Useem Michael ja Singh Harbir. The Strategic Leader’s roadmap. Gildan Media. New York 2016.

Tietojohtaminen ry. Tietojohtaminen. 2019. Luettu 20.2.2019.

Education Riskshaw. After 100 years of same teaching model it’s time throw out the playbook. Bradley Arnold. 14.7.2017. Luettu 20.2.2019.