Soluessee: Internet of Things –  kun internet ja fyysinen maailma kohtaavat

07.03.18 Esseen kirjoittaja: Timur Alanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Internet of Things
Kirjan kirjoittaja: Useita verkkolähteitä
Kategoriat: ICT-yrittäjyys, Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit

Kirjoittanut: Timur Alanen & Aino Luuppala

 

Tällä hetkellä lyhenne IoT kaikuu väistämättä lähes jokaisen korvaan. On sitten kuluttajan, työntekijän tai yrittäjän roolissa kolmikirjaiminen lyhenne liippaa varmasti yllättävänkin läheltä jokaisen meidän elämää ja arkea nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Termi IoT on lyhenne sanoista Internet of Things ja tarkoittaa siis asioiden ja esineiden internetiä.

Käytännössä IoT tarkoittaa, että laitteet voivat olla suoraan yhteydessä internettiin ilman erillisiä kytkentälaitteita. Internet of Things mahdollistaa laitteiden ohjauksen etänä ja datan keräämisen reaaliaikaisesti tietoliikenneyhteyksien kautta – esimerkiksi logistiikkaa voidaan seurata reaaliaikaisesti vähillä resursseilla kenenkään tarvitsematta nähdä suurta vaivaa datan keräyksen parissa. (IoT-Tekniikka on tulevaisuuden ratkaisu – näin se toimii käytännössä 2016.) Toisin sanoen, IoT:n tarkoituksena on, että mikä tahansa laite voitaisiin varustaa pienellä sirulla, joka mittaa sen toimintaa ja viestii internetin yli esimerkiksi käyttötunneista, huoltotarpeesta tai toimintaympäristöstä. Edellä mainitulla logistiikkapuolella IoT mahdollistaa esimerkiksi jäljitettävyyden, älypakkaukset, -kuljetukset ja varastojen älylogistiikan. Sama toimisi tietysti millä tahansa toimialalla. Terveydenhuollossa se mahdollistaa muun muassa älykkäät lääkepakkaukset, terveyden etäseurannan ja -diagnosoinnin. (Tuominen 2015).

 

“On sanottu, että esineiden internet mullistaa maailmaa yhtä paljon kuin sähkön ja tietokoneiden tulo teollisuuteen ja kotitalouksiin.”

HEIKKI AILISTO, TUTKIMUSPROFESSORI, VTT

 

Tietoturvan tärkeys kasvaa IoT:n myötä

Esineiden internet nostanee tietotekniikasta riippuvuuden aivan uudelle tasolle, samalla riippuvuuden kasvaessa kuitenkin myös haavoittuvaisuus kasvaa niin yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan tasolla (Ryynänen 2016). Kun suurin osa datasta alkaa kulkemaan IoT:n kautta ja laitteet toimivat pitkälle asioiden internetissä, on siihen liittyviä riskejä ajateltava ennen kuin on liian myöhäistä. Yhtenä suurimmista IoT:n riskeistä voidaankin mainita tietoturva. Herää huoli siitä, miten kaikkien, pienien ja edullisienkin laitteiden liittyessä IoT:hen, voidaan pitää huolta siitä, että tietoturva ei kärsi, samalla pitäen hyödykkeiden tuotantokustannukset samalla tasolla kuin ennen IoT:ta.

 

Teknologian kehittyessä uhkakuvat lisääntyvät tietoturvan lisäksi monella muullakin saralla, ja IoT ei ole poikkeus. Asiantuntijat uskovat jo esineiden internet-laitteiden käyvän murha-aseina. Esimerkiksi kauko-ohjattavat helikopterit ja lennokit voivat olla netin kautta terroristien ohjailtavissa, hakkerit voivat päästä käsiksi insuliinipumppuun ja älytalojen lämmitysjärjestelmät ja automaattiset termostaatit voidaan säätää lämmittämään aina tulipaloon asti verkon välityksellä. (Markku Pervilä 2014.)

 

Olimme mukana eräässä projektissa, jossa haastateltiin sairaanhoitopiirejä liittyen heidän kyberturvallisuuteen. Projektin aikanakin tuli useasti puhetta IoT:n mahdollistamasta henkirikoksesta; esimerkiksi hengityskoneen ollessa liitettynä verkkoon, voisi käytännössä murhata henkilön sammuttamalla hengityskoneen verkon kautta. Myös esimerkiksi muiden verkkoon liitettyjen sairaalalaitteiden kaappaukset ja lunnasvaatimukset eivät ole Suomessakaan uusi asia ja tapausten määrä ei varmasti tulevaisuudessa tule ainakaan vähentymään.

 

IoT-laitteiden määrän kasvua peilataan Langattomat IoT-yhteydet tulevat kuluttajalaitteisiin -artikkelissa (2016) älypuhelimiin; IoT-laitteiden lukumäärän uumoillaan olevan tulevaisuudessa enemmän kuin tällä hetkellä on älypuhelimia. Toisaalta tuo ei liene yllätys, jos kohta jokaisen kahvinkeitin, pesukone ja mikroaaltouuni on osana asioiden internetiä. Kuluttajan mieleen voi nousta kysymys siitä, että miksi? Miksi pyykinpesukoneeni tulisi olla osa IoT:ta? Edellä mainitussa artikkelissa todetaan kuluttajien hyötyvän laitteiden paremmasta ohjattavuudesta ja ajansäästöstä; jatkossa valmistajille nettiin kytketyt laitteet antavat mahdollisuuden valvoa vikaantumista, tarjota lisäarvopalveluita kuluttajille ja ennakoida kunnossapidon tarvetta. Artikkelissa mainitaan kuluttajan voivan etäohjata kodinkoneitaan, ohjata LVI-järjestelmiä GPS-paikkatietojen avulla ja ajoittaa laitteen käyttöä edullisimmille energianhinnoille. Moni edellä mainituista onnistuu jo joillain keinoin, mutta IoT tulee helpottamaan huomattavasti. GPS-paikkatietojen ohjatessa LVI- järjestelmiä voi esim. lämmitysjärjestelmät automaattisesti laskea asunnon lämpöä asukkaan ollessa töissä ja vastaavasti asukkaan lähestyessä asuntoa nostaa asunnon lämpötilan normaaliksi.

 

Jotta IoT:sta ja sen tuomista mahdollisuuksista voidaan nauttia, on aiemmin mainitusta tietoturvasta pidettävä huolta. Artikkelissa Vuoden 2016 läpimurto: IoT (2017) viestintävirasto toteaa tietoturvan laiminlyönnin vähentämän käyttäjien luottamusta digitaalisiin hyödykkeisiin. Viestintävirasto mainitseekin artikkelissa internetiin kytkettyjen laitteiden olevan rikollisten hyödynnettävissä puutteellisen tietoturvan takia esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä; tartunta ei aina näy laitteen toiminnassa. Tärkeiksi pointeiksi IoT:ta ja tietoturvaa miettiessä kiteytynee riskien tunnistaminen, priorisoiminen ja hallitseminen.

 

Kuva: Havainnollistaminen erilaisten laitteiden yhteyksistä verkossa.

 

IoT luo työpaikkoja

Viime vuosina on ollut paljon puhetta digitalisaation ja automatisaation vaikutuksista työpaikkoihin ja siitä, miten robotit ja tietokoneet tulevaisuudessa korvaavat ihmisen tekemän fyysisen työn kokonaan. Tämän ilmiön myötä työttömyys kasvaisi huomattavasti, tai ainakin meidän tulisi keksiä vaihtoehtoisia työskentelytapoja itsellemme.

 

Ylen julkaisemassa artikkelissa otettiin kantaa IoT:n vaikutuksesta Suomen työpaikkoihin. Artikkelin mukaan IoT toisi läpilyödessään jopa 48 000 työpaikkaa Suomeen. Se myös kasvattaisi koko maailman bruttokansantuotetta 25 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Arviot perustuvat Aalto-yliopiston, VTT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksen vuonna 2014 julkaisemaan tutkimukseen. (Yle Uutiset 2015.)

 

Tivin artikkelissa Esineiden internet luo täysin uusia ammatteja (2016) suomalaisyritysten arvioivan seuraavan vuoden aikana työpaikkojen määrän jopa kaksinkertaistuvan. Artikkelissa kerrotaan Saranen Consultingin tekemästä kyselystä, jonka mukaan alalle tarvitaan eniten ohjelmistokehittäjiä ja myynnin ammattilaisia kysyntää ollen myös iot-taitoisille analytiikan, markkinoinnin, konsultoinnin, testauksen ja tietoturvan osaajille.

 

Zach Supalla mainitsee pari IoT:n tuomaa uutta “titteliä” artikkelissaan The future of the IoT job market (2016). Ensimmäinen mainituista titteleistä on CIoTO – Chief Internet of Things Officer. Suomeksi se voisi olla esimerkiksi Esineiden internetin päällikkö. Supallan mukaan CIoTO vastaa teknologiaa koskevien päätösten johtamisesta, jotka puolestaan ohjaavat liiketoiminnan suuntaa. CIoTO Supallan mukaan kehittää yrityksen IoT strategiaa sitomalla uuden teknologian käyttöönoton liiketoiminnan tulosten selvittämiseksi. CIoTO valvoo määritelmän mukaan IoT-tuotteiden ja -aloitteiden kehittämistä ollen vastuussa tietojen keräämisestä IoT-laitteista. Toisena tittelinä Supalla mainitsee IoT Business Designerin – Esineiden internetin liiketoimintasuunnittelijan. IoT Business Designer on luovilla ajatuksilla varustettu johtaja, joka etsii IoT:n tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoimintamahdollisuuksien löytyessä IoT Business Designer myös kokoaa teknisen ratkaisun vastaamaan mahdollisuutta – loppujen lopuksihan teknologia ei merkitse mitään, jos se ei palvele liiketoimintaa, toteaa Supalla.

 

Loppumietteitä

Kaiken kaikkiaan IoT tulee siis näkymään meidän jokaisen elämässä; ehkä se altistaa meidät tietoturvariskeille ja mahdollistaa murhan verkon ylitse. Toisaalta ehkä se mullistaa tapamme lämmittää asuntomme, keittää kahvimme ja pestä pyykkimme. Ehkä se laskee huomattavasti normaalin arjen aiheuttamia kustannuksia. Ehkä se mullistaa tapamme tehdä töitä. Ehkä se jopa luo meille täysin uuden unelmien uran – työn, jota ei vielä edes ole olemassa. Ehkä keksimme sen avulla seuraavan mullistavan tuotteen. Ennen kaikkea, on hyvä ymmärtää mihin IoT pystyy, niin hyvässä kuin pahassakin.

 

 

 

LÄHTEET:

Esineiden internet luo täysin uusia ammatteja. 2016. Annika Korpimies. [WWW-sivu]. Julkaistu 21.4.2016. Luettu 7.3.2018. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/esineiden-internet-luo-taysin-uusia-ammatteja-6543769

IoT-Tekniikka on tulevaisuuden ratkaisu – näin se toimii käytännössä. 2016. Digita. [WWW-sivu]. Julkaistu joulukuu 2016. Luettu 7.3.2018. https://digitamahdollistaa.fi/iot-tekniikka-tulevaisuuden-ratkaisu-nain-toimii-kaytannossa/

Langattomat IoT-yhteydet tulevat kuluttajalaitteisiin. 2016. Uusi Teknologia. [WWW-sivu]. Julkaistu 7.9.2016. Luettu 5.3.2018. https://www.uusiteknologia.fi/2016/09/06/langattomat-iot-yhteydet-tulevat-kuluttajalaitteisiin/

Pervilä, M. 2014. Uhkakuvia kerrakseen: IoT:sta voi tulla henkirikoksen väline. [WWW-sivu]. Julkaistu 1.12.2014. https://www.tivi.fi/CIO/2014-12-01/Uhkakuvia-kerrakseen-IoTsta-voi-tulla-henkirikoksen-väline-3151039.html

Ryynänen, T. 2016. Internet of things selkokielellä. [WWW-sivu]. Julkaistu 29.02.2016. Luettu 7.3.2018. https://blogit.haaga-helia.fi/ryynanen/2016/02/29/mita-internet-of-things-voi-tarkoittaa-selkokielella/

Supalla, Z. 2016. The future of the IoT job market. [WWW-sivu]. Julkaistu 11.6.2018. Luettu 7.3.2018. https://beta.techcrunch.com/2016/06/10/the-future-of-the-iot-job-market/

Tuominen, M. 2015. Teollinen internet tuo mahdollisuuksia, joita voit hyödyntää nyt heti. [WWW-sivu]. Julkaistu 2.9.2015. Luettu 7.3.2018.

https://www.ecraft.com/fin/blog/2015/9/2/teollinen-internet-tuo-mahdollisuuksia

Vuoden 2016 läpimurto: IoT. 2017. Viestintävirasto. [WWW-sivu]. Julkaistu 24.01.2017. Luettu 7.3.2018. https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2017/01/ttn201701241501.html

Yle Uutiset. 2015. ”Esineiden internet mullistaa maailmaa yhtä paljon kuin sähkön ja tietokoneiden tulo” – Ensin pitää ratkaista tyhjenevien akkujen ongelma. [WWW-sivu]. Julkaistu 25.9.2015. Luettu 7.3.2018.

https://yle.fi/uutiset/3-8302027

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Soluessee: Internet of Things -  kun internet ja fyysinen maailma kohtaavat, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!