Soluessee: Idiootit ympärilläni

15.02.18 Esseen kirjoittaja: Janni Huura
Kirjapisteet: 3
Kirja: Idiootit ympärilläni
Kirjan kirjoittaja: Thomas Erikson
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Soluessee: Noora Qvick, Janni Huura, Tuomas Toivonen

Johdanto

Massivessa on viimeisen vuoden ajan jyllänyt enemmän ja vähemmän trendinä olla kiinnostunut ihmisestä, persoonallisuudesta ja käyttäytymismalleista. On tehty lukuisia persoonallisuustestejä, kirjoitettu muutamia esseitä ja pidetty pajaa aiheesta. Onkin siis aika sotkea muutama lusikka lisää tähän soppaan. Uusimpana trendinä puoli tiimiä on innostanut toisensa lukemaan Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni -kirjan. Olemme oppineet matkalla paljon muista, siitä miksi toisinaan tuntuu kuin olisi idioottien ympäröimänä ja etenkin oppineet lisää ja uutta omasta käyttäytymismallistamme. Tämän esseen on kirjoittanut kolme täysin eri väristä ihmistä ja se varmasti näkyy paikoitellen. Mitä tulee kun punainen, keltainen ja vihreä sekoittavat yhden soluesseen kasaan? Tervetuloa katsomaan! Mutta ensin, perusjutut hanskaan:

Neljän käyttäytymismallin esittely

 

Yksikään systeemi ei ole pommin varma, toteaa Erikson kirjassaan (2017, 14)  ja tämä onkin hyvä pitää mielessään kautta matkan. Tälläkään mallintamisella emme pysty täysin lajittelemaan ihmisiä eri lokerikkoihin, ihminen kun koostuu niin monesta mahdollisesta eri toiminnosta.

Kuva 1: Idootit ympärilläni, Thomas Erikson, 2017

Käyttäymismallit keskittyvät neljän erilaisen persoonallisuustyypin ympärille. Nämä persoonallisuustyypit perustuvat IPU-instituutin (Institutet för Personlig Utveckling) profiilianalyyseihin. Kaikki tyypit ovat kuvattu omalla värillään, jolloin ymmärrys saadaan helpoksi myös visuaalisella tasolla.

Kirjan lukemisen aikana ja jälkeen huomaa kuinka näkee ympärillään olevat ihmiset vain väreinä. Tuo on selkeä keltainen tai tuossa täytyy olla ehdottomasti kyllä vihreää sekä sinistä. On yleistä, että ihmisessä on kahta väriä.

Eri värien esittely ja peilaaminen Massiveen käytännön esimerkkien kautta


Kuva 2: Idiootit ympärilläni, Thomas Erikson, 2017


Yllä olevan kuvan avulla voimme helposti hahmottaa pääpiirteet kunkin värin tyypillisessä toiminnassa. Mennäänpäs hieman syvemmälle väri kerrallaan.

 

Punainen käyttäytymismalli

Punainen käyttäytymismalli on yksi helpoimmin tunnistettavissa olevista. Punaiset tyypit tunnistaa jo kaukaa. Tyypillistä käyttäytymistä punaisille on nopea reagointi asioihin ja se, että he ovat aina oikeassa. Jos punaiselta tyypiltä kysytään, on vain yksi oikea tapa suorittaa jonkin tehtävä päästäkseen tyydyttävään lopputulokseen.

Punainen tyyppi on dynaaminen ja ripeä yksilö. Hänellä on aina tavoitteet asetettuna ja korkealla ovatkin. Hän uskoo viimeiseen saakka, että pystyy suorittamaan tehtävän omien asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Ihmiset, joiden käyttäytymismallissa on paljon punaista, ovat päämäärätietoisia ja ulospäinsuuntautuneita, ja he nauttivat haasteista. (Erikson 2017, 29)

Massivessa on kolme vahvasti punaista tyyppiä. Eikä jää hetkeksikään epäselväksi arjessamme ketä he ovat. Jokainen punainen tyyppimme on viimeisen vuoden aikana oppinut olemaan ja tiimin painostuksesta oppinut pehmentämään käytöstään.

Punaiset tyypit näkevät itsensä yleensä näin: energinen, tiukka, kunnianhimoinen, päättäväinen, kilpailuhenkinen, itsenäinen, nopea, määrätietoinen, aikaan saava, vakuuttava, lujatahtoinen ja ratkaisukeskeinen. (Erikson 2017, 32)

Punaisuus näkyy tiimissämme usein juuri kilpailutilanteissa, tai no – eihän punainen tyyppi varsinaisesti tarvitse edes valmiiksi asetettua kilpailutilannetta, hän luo tilanteesta kuin tilanteesta itselleen kilpailun, joka on voitettava. Hyvä esimerkki voidaan nostaa yhdestä menneestä pajasta. Jakauduimme pääpiirteittäimme persoonallisuuksiemme mukaan ryhmiin ja yhden ryhmän muodostivat tiimimme kolme punaista. Tehtävänämme oli ratkaista yksi klassinen Einsteinin arvoitus, kenellä oli lemmikkinään kala?. Punainen ryhmä lähti intoa ja varmuutta puhkuen työstämään ratkaisua. Nopeasti yksi kolmesta punaisesta väsyi tehtävään täysin ja alkoi ajatella kaikkea muuta. Tyypillistä punaisen käyttäytymistä, että kiinnostus saattaa laskea yhtä nopeasti kuin syttyäkin. Kaksi kolmesta kuitenkin jaksoi päämäärätietoisesti jatkaa pulman ratkaisua loppuun saakka. Tai siis luonnollisestihan  punainen ryhmä oli ensimmäisenä valmiina, varmana ja polleana omasta suorituksestaan. Punaiselle käyttäytymismallille on erittäin tyypillistä se, että he saattavat vastata aivan eri tehtävään kuin alunperin olikaan tarkoitus, mutta heillä on myös selitys täysin valmiina siihen miksi ovat toimineet näin. Yleensä vastaus menee jotakuinkin näin “päätimme hieman soveltaa tehtävänantoa..” . (Erikson 2017, 310) Kuten arvata saattaa, punaisen ryhmän vastaus kysymkseen ei ollut oikea. Tilanteesta päästiin kohauttamalla olkiaan ja siirtymällä uusien haasteiden pariin.

 

Keltainen käyttäytymismalli

“Tunnetko ihmisen, joka näkee auringonpaistetta siellä missä muut näkevät synkkiä pilviä? Oletko tavannut jonkun, joka pystyy nauramaan, vaikkei olisi kuullut yhtäkään hyvää uutista kuukausiin? Siinä tapauksessa olet tavannut keltaisen tyypin.” (Erikson 2017, Idiootit ympärilläni)

Keltaiset tyypit tunnistaa tai pitäisikö sanoa, kuulee jo kaukaa. Keltaisille ominaista on energisyys, positiivisuus ja huomionhakuisuus. Keltaiset tyypit innostuvat helposti, puhuvat paljon ja ovat kaikkien suosikkeja. Positiivisuus ja elämänilo huokuu heistä.

Keltaiset ovatkin mainiota seuraa kun kaipaat loputtomasti uusia ideoita tai muuten vain pitää hauskaa. Heiltä eivät jutut lopu kesken. Keltaiset innostuvat nopeasti ja melkeinpä kaikesta, mutta se ei kestä kauaa. Keltaisille tuottaa hankaluuksia pitkäaikaiset projektit ja niiden loppuunsaattaminen. He tarvitsevat jatkuvasti uusia virikkeitä pysyäkseen tyytyväisenä, he eivät ole kiinnostuneita rutiineista ja toimivat impulsiivisesti.

Keltaiset elävät tulevaisuudessa ja haluavat ottaa kaikki mukaan upeisiin ideoihinsa. Keltainen tyyppi nauttii olla huomion keskipisteenä ja ovat verbaalisesti hyvinkin lahjakkaita. Kääntöpuolena onkin se, että he haluavat kaiken olevan yhtä juhlaa, kun jostain asiasta tulee arkista, se ei enää kiinnosta heitä. He ovat juhlien ilopillereitä, mutta monet keltaiset eivät ymmärrä antaa muille puheenvuoroa, he puhuvat itse taukoamatta. Pahimmillaan keltainen imee koko tilan energian itseensä ja muut jäävät sivurooliin. Välillä keltaiset kompastuvat omaan energisyyteensä ja saavat itsensä näyttämään huithapeleilta.

Näin keltaiset kuvailisivat itseään: Innostunut, hurmaava, vakuuttava, ulospäinsuuntautunut, innostava, optimistinen,joustava, avoin, luova, spontaani, leppoisa ja viestinnällinen.

Massivessa on useita keltaisia ja monessa on keltaisen piirteitä. Moni keltainen on kuitenkin täysin keltainen. Meidän tiimin keltaiset jäsenet ovat niitä jotka nostavat tunnelmaa, vaikka sitten vain omaansa. Meille kaiken pitää olla hauskaa ja valoisaa. Päivää ilman keltaisen naurunremakkaa ei ole. Keltaiset haluavat aina olla keskipisteenä, oli se sitten pajatilanne tai kahvipöytäkeskustelu, koska meitä on useampia, yleensä puhumme toistemme päälle. Päälle puhuminen tai huutaminen ei haittaa meitä, on vain kiva olla äänessä. Me olemme aina ne jotka innostuvat kaikesta uudesta, mutta kun tehtävä alkaa olla arkipäiväinen, on muiden tiimiläisten vedettävä meitä perässä, jotta mielenkiintomme pysyy edes jollain tasolla. Monet tiimiläisemme pitävät meitä välillä hieman hölmöinä ja sen huomaa vastuutehtäviä jaettaessa. Esimerkiksi jos ehdokkaana johtorooliin on joku tiimimme punaisista tai sinisistä vastaan keltainen, on voittaja jo melkein selvillä. Keltaiset ovat tiimissämme kaikkien kavereita ja tulevat toimeen kaikkien kanssa. Yleensä keltaiset ovat myös edustettuina sankoin joukoin vapaa-ajan hurvitteluissa ja akatemian yhteisissä tapahtumissa. Onhan elämä juhla!

Meillä on kivaa siihen asti kun kaikki on uutta, eli keltaiselle uusi on yhtä kuin hyvä. Jos projekti venyy tai mielenkiinto lakkaa, saattaa keltaisesta tulla perässä vedettävä. He haluavat jo siirtyä uusiin haasteisiin. Tämä tulee esiin nopeasti esimerkiksi pajatilanteissa ja palavereissa. Keltaisesta huomaa heti kun mielenkiinto lakkaa, he saattavat ottaa puhelimen esiin tai supista vieruskaverille uusinta hauskaa vitsiä, joka juolahti mieleensä. He tekevät sitä niin kauan, kunnes joku huomauttaa asiasta. Välillä tiimissä aiheutuu kinaa sillä keltainen tyyppi kokee olevansa täydellinen. Jos huomautat keltaiselle tiimiläiselle tiukempaan sävyyn, hän luultavasti loukkaantuu ja puolustaa itseään tiukoin sanankääntein. Hänessä ei ole mitään vikaa, asiassa tai jossain muussa sen on oltava. Keltaiset ovat myös tiimimme huonoimpia kuuntelijoita punaisten ohella, jos puhut hitaasti tai olet tylsä, keltainen hakee virikkeitä muualta. Keltaiset ja siniset tulevat ehkä muita huonommin toimeen, siniset tyypit pitävät keltaisia liiankin avoimina ja tuuliviireinä. Keltaiset taas näkevät siniset tylsinä ja hitaina. Välillä meidänkin tiimissämme huomaa kun siniset ja keltaiset eivät ymmärrä toisiaan. Molempia ärsyttää toiselle ominaiset piirteet. Kuten Erikson kirjassaan viittaakin, ovat keltaiset ja siniset usein toistensa vastakohtia.

 

Vihreä käyttäytymismalli

Vihreät tyypit eivät erotu samalla tavalla kuin muut. Tämä puolestaan tuo tiettyihin tilanteisiin rauhaa. Siinä missä punaiset ja keltaiset ovat iskeneet viitosvaihteen päälle, vihreä ottaa asiat huomattavasti rauhallisemmin. Siinä missä sininen tyyppi juuttuu yksityiskohtiin, vihreä pyrkii viemään asioita eteenpäin tavalla, joka hänestä tuntuu oikeudenmukaiselta.” (Erikson 2017, 55-56)

Vihreitä tyyppejä on eniten ja niitä löytääkin joka paikasta. Vihreää Erikson kuvailee kaikkien muiden värien keskiarvoksi, joka ei yleensä tavoittele huomiota sosiaalisissa tilanteissa. Vihreälle mieluisampaa on kuunnella ja seurata muita ihmisiä, ja hän onkin aidosti kiinnostunut muiden ongelmista ja on erittäin hyväksyvä muiden erikoisimpiakin luonteenpiirteitä kohtaan. Syy vihreän hillitylle käytökselle selittyy sillä, että he usein välttävät riitoja ja näin pyrkivätkin olemaan kaikille ystävällisiä, myös siinäkin tapauksessa, vaikka ei välttämättä edes pitäisi toisesta.

Vihreät ovat yleensä äärimmäisen tärkeitä tiimipelaajia, koska he ajattelevat aina tiimin etua, eikä jätä mitään heille kuuluvaa tehtävää tekemättä, jottei tiimi kärsisi. Heidän tarpeensa ilahduttaa muita näkyy usein myös hyvässä työn laadussa, etenkin jos se vaikuttaa myös muihin. He myös luottavat muihin tiiminjäseniin ja uskovat melkein kaikista aina vain hyvää.  Mikäli organisaatiossa tulee vastaan jonkin asteinen kriisitilanne, on punainen todennäköisesti haukkumassa jonkun, keltainen aloittaa hurjan keskustelun tilanteesta ja kertoo oman mielipiteensä ongelmasta moneen kertaan, kun taas sininen esittää jatkuvasti eri kysymyksiä ongelmaan liittyen joihin kukaan ei osaa vielä vastata. Vihreä tyyppi saattaa purnata hiukan, mutta pystyy hyvin nopeasti toteamaan, että asiasta ei kannata jauhaa sen enempää ja jatkamaan eteenpäin.

Myös Massivesta löytyy vihreitä tyyppejä. Vihreiden tyyppien luonteenpiirteet näkyvät esimerkiksi pajoissa ja palavereissa niin, että he eivät usein turhaan avaa suutaan ja asennoituvat hyväksyvästi muiden kommentteihin ja ideoihin. He eivät varmasti ole ensimmäisenä lyttäämässä jonkun uutta ideaa, vaan haluavat nähdä niissä aina mahdollisuuksia. Uskoisin myös, että tiiminjäsenet luottavat vihreisiin vankasti, eikä odota ainakaan heidän tuottavan pettymyksiä tiimille. Siinä missä punaisia on pyydetty Massiven aikana hieman hillitsemään sanomisiaan, on taas vihreiltä toivottu hieman osallistuvampaa otetta. Uskoisin, että vihreiden ongelmana onkin usein organisaatioissa omien ajatustensa esille tuominen ja sitä kautta vihreää saatetaankin pitää usein passiivisena. Oman kokemuksen perusteella kuitenkin vihreätkin osaavat tuoda mielipiteensä julki, mutta heidän täytyy kokea usein ensin ympäristönsä tutuksi ja turvalliseksi. Tämä johtuu siitä, että jos ei tunne kaikkia jäseniä hyvin, on riski loukata jotakuta suurempi omilla sanomisillaan.

Sininen käyttäytymismalli

Sininen ei pidä paljon melua itsestää, mutta hänen kalsea olemuksensa tarkkailee kaikkea ympärillään. Siinä missä vihreä sopeutuu kaikkeen, sininen istuu oikeiden vastausten päällä. Taka-alalla hän analysoi:lajittelee, arvottaa ja tuomitsee.” (Erikson 2017, 67)

Sininen tyyppi on tarkka realisti, joka näkee aina virheet ja riskit, ja saattaakin jonkun mielestä vaikuttaa pessimistiltä. Hänellä on tapana korjailla muiden ihmisten ajattelemattomat kommentit faktapohjaisiksi, usein aika suoraviivaiseen sävyyn. Hän esittelee mielellään faktat asiaan kuin asiaan, mutta aina vain siinä tapauksessa, että joku nostaa aiheen pöydälle. Hänellä ei nimittäin ole tarvetta esitellä ihmisille osaamistaan.

Siniselle päätöksenteko voi olla haastavaa, koska he arvostavat turvallisuutta ja yksityiskohtiin juuttuminen voi olla mielekkäämpää kun päätöksen tekeminen, etenkin jos se on yhtään riskialtis. He minimoivat riskejä järjestelmällisyydellään ja joutuvatkin yllättymään huomattavasti harvemmin kuin muut. Tällä tavalla he tietysti säästävät aikaa.

Jos esimerkiksi työpaikalla havaitaan jokin virhe, sininen tyyppi on yleensä se joka selvittää virheen taustat perinpohjin, koska hänelle työn laatu on kaikki kaikessa. Muut eivät välttämättä kiinnittäisi asiaan minkäänlaista huomiota, mutta sininen huomaa yksityiskohdat ja selvittää ne, koska muuten hän ei pysty jatkamaan työskentelyään. Päätöksenteon hetkellä he turvautuvat loogisiin ratkaisuihin aina ennen tunnepohjaisia päätöksiä.

Organisaatioissa, kuten myös Massivessa, tarvitaan sinisiä tyyppejä tuomaan realistisuutta ja tarvittavia faktoja päätöksiin. Siniset pysyttelevät pääsääntöisesti hiljaa, mutta kun he avaavat suunsa, on heidän juttunsa mietitty usein tarkoin. Massiveen sininen luonteenpiirre tuo etenkin tasapainoa ja faktan pohjalle perustuvia näkökulmia.

 

Kuinka tulla toimeen eri värien kanssa

Miten punainen tulee toimeen muiden värien kanssa?

Niin kauan kuin asiat tapahtumat punaisen toivomalla ripeällä tahdilla, tehdään hänen mielestään juuri sillä oikealla tavalla eikä asioista jäädä jaarittelemaan sujuu kaikki varmasti hyvin. Toisin sanoen punainen toimii usein hyvin vahvasti omien käyttäytymismalliensa mukaan ja jyrää päältä jos se on oman etunsa mukaista.

Miten keltainen tulee toimeen muiden värien kanssa?

Keltainen tulee toimeen kaikkien värien kanssa. Keltainen harvoin kiinnittää huomiota muiden värien ärsyttäviin piirteisiin. Hän on keskittynyt enemmän itseensä, kuin siihen millainen toinen on. Tärkeintä on saada kaikki mukaan ja nauramaan.

Voisimme käydä tässä läpi jokaisen värin suhteen toisiinsa, mutta sitten olisi jo sama kuin lukisi suoraan Eriksonin kirjan. Tosin, sitä suosittelemme lämpimästi! Hurjan hyvä. Paneudutaan kuitenkin hieman siihen, miten esimerkiksi keltainen tyyppi tulee muiden värien kanssa toimeen.

Keltainen ja punainen

Keltaista saattaa ärsyttää punaisen nipotus ja kiire, mutta silti hän hymyilee ja yrittää tartuttaa omaa fiilistään punaiseen. Keltaisen ja punaisen täytyy löytää toiminnalleen hyvä keskitie. Keltainen on innovatiivinen ja tarvitsee tilaa ollakseen luova, keltaisen inspiraation saa hyvin tapettua punainen tyyppi, joka hoputtaa keltaista. Punainen näkee kirjaimellisesti punaista kun keltainen heittelee mitä ihmeellisempiä ideoita tiskiin. Miksi tuhlata aikaa haihatteluun? Keltainen ja punainen ovat hyvä tiimi kun asiat sovitaan etukäteen. Keltainen on alkupääntekijä ja heittää ideoita ilmoille. Tekee hyvällä draivilla niin kauan kun asia häntä huvittaa. Punainen on taas tarkka ja nopea. Kun nämä kaksi väriä saavat hyvän diilin päälle on lopputuloskin kiitettävä. Keltaiset saattavat herkästi ottaa punaisten suorasukaiset kommentit loukkauksena, vaikkei punainen sitä niin tarkoittaisikaan. Keltaiset haluavat että kaikilla on kivaa ja muille puhutaan kivasti. Tiimissämme punaiset ovat kehittyneet töksäyttelyssä valtavasti ja keltaiset ovat oppineet ettei kaikki ole henkilökohtaista kritiikkiä. Esimerkiksi keltaisena tyyppinä Janni saattaa ottaa punaisen Nooran kommentit välillä tosi lujasti itseensä. Olen kuitenkin oppinut ymmärtämään ettei Noora tai kukaan muukaan punainen halua minulle pahaa. Se on heidän tapansa antaa palautetta ja potkia kaveria eteenpäin mäessä, kun huomaa kaverin olevan jumissa.

Keltainen ja vihreä

Keltaiset ja vihreät tulevat, yllätys yllätys, hyvin toimeen. Vihreät tyypit rauhoittavat keltaisia, he osaavat ja jaksavat kuunnella näiden juttuja. Keltaiset nauttivat olla vihreiden kanssa, he jaksavat kuunnella ja olla kiinnostuneita. Vihreät taas saavat keltaisilta sellaista intoa, mitä heiltä joskus saattaa puuttua. Vihreiden ja keltaisten on helppo pelata yhteen. Keltainen aloittaa hommat ja vihreä nappaa tippuvat hanskat, kun keltaisen mielenkiinto hiipuu. Joskus jopa keltainen saattaa käyttää tätä asetelmaa hyväkseen, hän tietää että vihreä kyllä hoitaa homman tarvittaessa. Vihreät eivät halua sanoa asiasta keltaiselle suoraan ja keltainen luulee kaiken olevan ok.

Meidän tiimissämme voisi sanoa vihreiden välillä jopa kaitsevan keltaisia. Keltaiset pitävät hauskaa, mutta kun ilonpito loppuu löytää keltaisen avautumasta vihreälle. Vihreät osaavat tsempata keltaisia juuri oikealla tavalla, kuuntelemalla meitä. Vihreät taas nauttivat keltaisten seuraamisesta. Heille on hupia seurata kun keltaiset suhaavat nurkasta toiseen. Vihreät tyypit saavat heistä inspiraatiota ja ehkä hieman itsetunnon nostatusta, hehän eivät ole noin holtittomia kuin keltaiset.

Keltainen ja sininen

Jos keltaisella on kränää jonkun kanssa, se on luultavasti sininen tyyppi. Keltaiset ovat sinisten vastakohtia monissakin asioissa. Keltainen haluaa huomiota ja kaiken olevan yhtä juhlaa. Sininen ei halua itseään parrasvaloihin, siellä oleminen on heidän mielestään turhaa ja jopa turhamaista. Siniset saattavat pitää keltaisia tyhminä, jatkuva puhe ja itsensä esille tuominen merkitsee heidän mielestään yksinkertaisuutta. Miksi täyttää tila jatkuvasti jollain turhalla? Miksi avata suu, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa?

Keltaiset taas näkevät siniset tylsinä ja ilonpilaajina. Miksi asioita täytyy miettiä niin kauan? Kun keltaiset ovat unohtaneet jo viime viikolla käydyn keskustelun tai idean, sininen saattaa pohtia sitä vielä tänäänkin. Keltaiset eivät edes muista moista asiaa ja ihmettelevät miksi siniset vatvovat menneessä, maailma tarjoaa tänään uusia kiinnostavia asioita.

Mielenkiintoinen pointti tuli kirjassa esille. Tämä ei ole tieteellistä faktaa, vain havainto, joka pitää mielestämme paikkaansa. Siniset ja keltaiset vaihtavat rooleja humalassa tai juhliessaan. Se hillitty sininen tyyppi laulaa oopperaa ja tanssii pöydillä firman pikkujouluissa. Ensimmäistä kertaa sinisen tyypin tällaisen käytöksen näkevät hämmästyvät, kuka tuo on? Keltaiset taasen taantuvat sinisiksi. Heille alkaa valjeta maailmasta uusia asioita, he alkavat pohtia. Juttu ei luista enää niin jouhevasti ja he haluavat puhua syvällisiä. Kuitenkin kun palataan arkeen, kaikki on ennallaan. Sininen ei enää laula ja keltainen ei mieti menneitä. Hauskaa, eikö totta?

Keltaiset ja siniset saattavat joutua useinkin törmäyskurssille. Kumpikaan ei kuitenkaa sano sitä suoraan. Keltainen kiukuttelee ja on marttyyri. Sininen pyörittelee silmiään keltaisen lapsellisuudelle ja kokee olevansa paljon fiksumpi. Keltaisten ja sinisten tyyppien maailmat ovat niin kaukana toisistaan, että välillä ne törmäävät. Meidänkin tiimissämme huomaa keltaisten ja sinisten välillä helposti kinoja. Sininen kyseenalaistaa keltaista, keltainen loukkaantuu ja sininen ihmettelee keltaisen käytöstä. Keltainen ei pysty ymmärtämään sinisen hitautta ja sininen ei usko keltaisen selviytyvän tehtävistään kunnolla, onhan se sellainen huithapeli. Näiden kahden värin pitääkin oppia toisistaan ehkä eniten. Keltaisen pitää oppia kuuntelemaan sinistä, sinisen pitää oppia näyttämään keltaiselle hieman aktiivisuutta.

Yhteenveto

Kuten elämässäkin, meidän tiimissämme on kaikkia neljää eri väriä. Halusimme kirjoittaa tämän esseen kolmen eri värin voimin. Tilanne eteni hyvin klassisesti, kuin suoraan Eriksonin kirjasta: keltainen innostui aiheesta, ehdotti esseen kirjoittamista. Punainen näki esseen hyödyllisenä ja kivana juttuna, lähti siihen mukaan. Paria päivää myöhemmin vihreä kysyi punaiselta kun tiesi tämän lukevan samaa kirjaa, että tehtäisiinkö yhdessä essee. Punainen tietenkin kutsui vihreän mukaan jo suunniteltuun esseeporukkaan. Loppujen lopuksi mitään ei tapahtunut muutamiin päiviin ja deadline painoi jo niskaan. Lopuksi punainen tyyppi oli se, joka aloitti kirjoittamisen ja hoiti homman organisoinnin esseeporukan kesken. Jengistämme sinisen värin edustaja jäi uupumaan, harmiksemme. Oli kiinnostavaa huomata kuinka persoonallisuudet ovat joillaikin niin vahvat, toisilla hieman häilyvät. Keltainen, meistä nuorimmainen, huomasi myös, että hänen käyttäytymismallinsa oli selkeytynyt vasta viimeisten vuosien aikana. Jos hän olisi lukenut kirjan kaksi vuotta sitten, ei hän olisi tunnistanut itseään mistään väristä.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.8/5 (5 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: +1 (from 1 vote)
Soluessee: Idiootit ympärilläni, 3.8 out of 5 based on 5 ratings

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!