Tampere
20 Apr, Saturday
-5° C

Proakatemian esseepankki

SOLUESSEE: Hyviä tapoja yrittäjyyteen ja johtajuuteen



Kirjoittanut: Tina Uusitalo - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Soluesseen kirjoittajat: Emilia Koskiniemi ja Tina Uusitalo

 

Kun vuosi 2017 läheni loppuaan, Kajo päätti Massiven myyntipäivätekniikan innoittamana määrittää “taisteluparit”. Nämä parit toimivat toistensa tsemppareina ja apuna henkilökohtaisten tavoitteiden luomisessa, sekä saavuttamisessa. Parit valikoitiin arvonnalla ja kun kävimme ensimmäisen taisteluparikeskustelun seuraavan vuoden tavoitteista, huomasimme toivovamme hyvin samantyylisiä muutoksia elämäämme.

Toinen meistä meni liian lujaa ja toisesta tuntui, ettei oikein päässyt kunnolla käyntiin Proakatemian suhteen. Molemmista tuntui kuitenkin siltä, että asioita täytyisi jotenkin saavuttaa jatkossa enemmän. Suurena teemana asioiden saavuttamisen lisäksi nousi hyvinvointi. Vuoteen 2018 lähdettiin siis saavuttamaan tavoitteita pitämällä mielessä hyvinvoinnin kolmio.

Asetimme alkavalle vuodelle paljon konkreettisia tavoitteita, koska tämä osaltaan auttaa asettumaan niiden taakse ja helpottaa produktiivisuutta. Tavoitteita on liittyen liikuntaan ja liittyen rahaan sekä elämyksiin. Tämän esseen tarkoitus on ammentaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen työkaluja.

Ensin, jotta voit saavuttaa tavoitteet, täytyy selvittää mikä on päämäärä, jonka tahdot saavuttaa? Mihin haluat päästä? Tähän on varmasti paljon eri työkaluja, Kajossa olemme tehneet yhdessä mm. aarrekartan. Jos et vielä tarkkaan tiedä suuntaa mihin haluat päätyä, aloita pienestä. Esimerkiksi omien arvojen kartoittaminen voi helpottaa aloittamista. Vähemmän suorituksia enemmän saavutuksia- kirjassa ehdotetaan kolmen päätavoitteen miettimistä sekä niiden perustelua.

 

Jos sinun on vaikea saada asioita aikaiseksi tai vaihtoehtoisesti keräät liikaa asioita tehtävälistalle ja multitaskaat jatkuvasti, kannattaa kokeilla kirjassa esiteltyä 5aDay- periaatetta. Tapa on tarkoitettu ennen kaikkea asioiden priorisointiin ja selkeyttämiseen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan priorisoit joka päivälle (sekä viikolle ja kuukaudelle) viisi tehtävää, jotka järjestät itsellesi tärkeysjärjestykseen.

Torfinn Slåen on kehittänyt 5aday- periaatteen perustuen Ivy Leen (1900) yksinkertaiseen tekniikkaan. Slåen on luonut ympäristön tekniikalle app.5aday.fi, mutta ainakin Googlen Play- kaupasta löytyy paljon eri vaihtoehtoja sen toteuttamiseksi. Esimerkiksi Trello ja paperinen bullet journal, palvelevat myös hyvin tätä tarkoitusta. Slåen kehottaa ennen 5adayn aloittamista kartoittamaan mindmapin avulla kaikki tehtäväsi. Kaikkien tehtävien näkeminen visuaalisesti paperilla auttaa hahmottamaan työmäärää, ja kun tiedät mitä haluat tehtävillä saavuttaa, se auttaa myös priorisoimaan tehtävistä ne tärkeimmät. Ne, jotka tuottavat eniten arvoa, ja jotka on tärkeää suorittaa pian. Nämä tehtävät laitat viiden tehtävän listallesi, tärkeysjärjestykseen. Jos jokin jälkipään tehtävistä jää suorittamatta, tiedät mistä seuraavana päivänä aloitat.

Mindmapissa ei tarvitse olla pelkästään työ-/ tai koulutehtäviä. Sinne voi, ja on hyväkin sijoittaa myös kaikki vapaa-ajan tehtävät. Kaikkien tekemättömien töiden näkeminen voi olla ahdistavaa, mutta se auttaa priorisoinnissa. Näet kerralla kaiken paperilla ja kun tiedät tavoitteesi tai määränpääsi, pystyt ehkä myös suoraan karsimaan joitakin tehtäviä.

 

Kirjassa vähemmän suorituksia, enemmän savutuksia, puhutaan vipuvoimarutiineista. Tällä tarkoitetaan tapaa, joka heijastaa positiivisesti (tai negatiivisesti) parhaimmillaan kaikkeen. “Etsimme nyt vipuvoimarutiinia, jolla voimme mahdollisimman pienellä vaivalla nostaa aikaansaamisen energiaa”(s.15). Liikunta on useille tällainen tapa, se heijastaa energiatasoon, parempaan unenlaatuun ja usein myös ruokailuun. Negatiivinen rutiini voisi olla esimerkiksi Netflixin ja Youtuben ääreen jymähtäminen. Moni meistä voi varmaankin allekirjoittaa näiden tapojen heijastavan voimakkaasti unen laatuun ja määrään.

Tapojen muuttaminen on vaikeaa, mutta se onnistuu pienin askelin. Pienet askeleet myös useiden tutkimusten mukaan edesauttavat pysyvien tapojen muodostamisessa. Jos tekee kerralla täyden elämänmuutoksen, riski vanhoihin tapoihin palaamiseen kasvaa. Tätä voisi peilata esimerkiksi mahtipontisiin uudenvuodenlupauksiin. Jos kertapamauksella päättää muuttaa ruokavalion, palkkaa personal trainerin ja menee nukkumaan alkuyön sijasta klo 22, tulee ennen pitkää ylikuormitus ja todennäköisyys vanhoihin tapoihin palaamiselle kasvaa.

Sama pätee tavoitteiden luomiseen. Slåenin mukaan päivittäiset jatkuvat tavoitteet ovat tärkeämpiä, kuin yksi iso tulevaisuuteen asetettu tavoite. Päivittäiset tavoitteet tukevat jatkuvuutta ja itsensä kehittämistä paremmin. Ajatellaan että otat tavoitteeksi olla kesäkunnossa 2018, mitä sitten, kun olet päässyt tavoitteeseesi? Todennäköisyys vanhoihin tapoihin palaamiselle kasvaa jälleen. Kun taas esimerkiksi päivittäinen tavoite kävellä 15 000 askelta ja sen lisäksi viikkotavoitteena harrastaa liikuntaa kolmesti, vie tehokkaammin kohti aitoa muutosta.

Pienten tavoitteiden lisäksi myös tekemisen ajankohdasta on kirjoitettu paljon artikkeleita ja jopa kirjoja. Ihmiset voidaan ehkä jakaa karkeasti kahteen ryhmään: ihmisiin joille rutiinit ja tasaisuus tulevat luonnostaan, toiset taas toimivat enemmän sykleissä. Toki näitäkin piirteitä voi varmasti lieventää elämäntavoilla. Kuitenkin Emilia kokee kuuluvansa tähän jälkimmäiseen ryhmään, tehokkaampia syklejä tuntuu esiintyvän sekä päivittäin että viikoittain. Näinä luonnollisesti tehokkaina aikoina tuntuu tärkeältä saada mahdollisimman paljon aikaiseksi. Tehokkuutta lisää kun on jo etukäteen miettinyt, mitä alkaa tekemään. Tähän 5aday on erittäin tehokas työkalu, se vähentää hukka-aikaa.

Tuntuu, että varsinkin Akatemialla tämän tyyppinen ajanhallintatyökalu olisi hyvä olla kaikilla käytössä. Toki myös tietynlainen harhailu, varsinkin alussa ja silloin tällöin on tärkeää, sillä tavoin verkostoidutaan, kehitellään ideoita, vaihdetaan mielipiteitä ja parannetaan maailmaa. Mutta on myös huomattavissa paljon turhaa harhailua ja aloittamisen vaikeutta, joka olisi helpostikin vähennettävissä. Tällaisten pienten aikaansaamattomuuden hetkien vähentäminen, jättäisi myös aikaa sille hyödylliselle “haahuilulle”.

 

Kaiken tekemisen keskellä on hyvä pitää mielessä, että ihminen voi toimia täysillä tehoilla vain tietyn ajan. Edesmennyt Eugene Schwarz kehitti itselleen 33 minuutin tekniikan. Tämä on helposti muistettava luku, ja lähellä sitä aikaa, kun ihminen pystyy keskittymään herpaantumatta. Tiivistettynä: luo itsellesi täydellinen ympäristö keskittymiseen ja työntekoon ja aseta jokin herätys 33 minuutin päähän. Tämän ajan jälkeen, vaikka tekisi mieli jatkaa, pidä pieni happihyppely tai kahvitauko.
(https://writetodone.com/how-i-turbocharged-my-freelance-writing-productivity/)

Tauko saattaa tuntua siltä, että pilaat parhaan flow-tilan, mutta se antaa aivoillesi niiden tarvitseman levon. Se tietty flow-tila saattaa tietenkin jatkua useammankin tunnin, jossa saisi paljon aikaiseksi. Kuitenkin pitämällä pieniä lepotaukoja, aivot jaksavat pysyä koko päivän tehokkaina. Asetettu hälytys taas auttaa unohtamaan kellon. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta kun voi luottaa siihen, että jokin havahduttaa sinut tietyn ajan päästä, ei tarvitse aktiivisesti tarkkailla kelloa. Voi keskittyä täysillä käsillä olevaan asiaan. 33- minuutin tekniikka on ilmeisen kuuluisa kirjoittajapiireissä. Kokeilemisen arvoinen juttu siis ainakin kirjaesseiden teossa, varsinkin jos kirjoittaminen ylipäätään tuntuu haasteelliselta.

Slåen esittelee kirjassaan myös yhden kokeilemisen arvoisen ideologian. Sen sijaan, että aina yliviivaisi tai pyyhkisi tehdyt asiat, hän kehottaa kirjoittamaan niistä omaa listaa. Helposti tuntuu siltä, että vaikka kuinka tekisi asioita pois todo-listalta, tehtyjen asioiden tilalle tulee aina uusia. Ja näinhän se luonnollisesti menee. Tuntuu kuitenkin todella hyvältä, vaikka viikonkin jälkeen nähdä lista asioista, joita on saanut valmiiksi. Tämä lista auttaa myös katsomaan herättelevästi, ovatko nämä tehtävät vieneet sinua sinne, minne haluat mennä. Oletko menossa sinne, minne haluat mennä?

 

Aki Hintsa on kirjoittanut kirjan: Voittamisen anatomia, josta on Akatemiallakin kirjoitettu paljon esseitä. Kirja kertoo kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvoinnin perustasta. Jos tuntuu, että nämä seuraavaksi esitellyt asiat ovat ehkä hieman retuperällä, huonoja tapoja tuntuu olevan enemmän kuin hyviä, muista lähteä kohti parannusta pienin askelin, koska lähes varmasti se on ainoa tapa saavuttaa pysyviä muutoksia. Voit vaikka aloittaa yksi tapa kerrallaan, nostaen yhden terveyttäsi kohentavan asian päivittäiselle/viikoittaiselle/kuukausittaiselle viiden listallesi.

Tapojen muuttamisessa kannattaa pitää mielessä, että sinulla on joskus ollut jokin syy aloittaa kyseinen tapa. Olennaista on siis, että tunnistaa tuon perimmäisen syyn. Sen jälkeen vasta pystyy miettimään, millä muulla tavalla tuon “palkinnon” voisi saavuttaa. Huono tapa palkitsee usein nopeammin kuin hyvä tapa ja se kannattaa pitää mielessä. Hyvä tapa palkitsee pidemmällä aikajänteellä. Tietoisuus on avain moneen parannukseen, kun tajuat että jokin mitä teet tapahtuvat vain tavan vuoksi, jotain on todennäköisesti hyvä muuttaa ja kehittää. (Slåen s.25)

“Entä jos ruokavalion tai harjoitusohjelman sijaan pantaisiinkin kuntoon koko elämä?” -Aki Hintsa

Aki Hintsa omisti koko elämänsä hyvinvoinnille. Hän on ennaltaehkäisevän terveydenhuoltoon erikoistunut lääkäri sekä valmentaja ja työskennellyt monien F1 kuskien lääkärinä sekä valmentajana ja auttanut kuljettajia heidän hyvinvoinnin edistämisessä. Hintsa pyöritti klinikkaa Genevessä. Genevessä ollessaan Hintsa tutustui Haile Gebrselassieen, joka oli Etiopilainen kestävyysjuoksija. Hintsa pääsi osaksi Hailen perhettä ja pääsi tutustumaan lähemmin siihen miksi Haile on niin paljon parempi kestävyysjuoksija verrattuna Suomalaisiin. Tästä sai lähtönsä Hintsan core-malli.

Core

Hintsan mallin on tarkoitus lisätä hyvinvointia, elämäniloa ja energiaa. Menestyksen ympyrän sisältä löytyy henkilön minuus. Ydin muodostuukin kolmesta kysymyksestä:
Tiedätkö kuka olet?
Tiedätkö mitä halut?
Hallitsetko omaa elämääsi?

Kun arvot, unelmat, tavoitteet ja toiveet ovat selkeitä sekä osaat vastata ylläoleviin kysymyksiin, voidaan siirtyä kohti ulkokehää. Ajatuksena on, että kun kaikki alla mainitut ulkokehän osa-alueet ovat riittävällä tasolla, henkilön hyvinvointi lisääntyy. Ei haittaa, vaikka nukkuisit yhden yön huonosti tai sortuisit epäterveelliseen ruokaan silloin tällöin, niin kauan, kun niistä ei tule tapaa. Jos kuitenkin esimerkiksi nukut jatkuvasti vähän tai huonosti tai jollakin muulla osa-alueella on ongelmia, saattavat ne johtaa terveyden romahtamiseen.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malli koostuu kuudesta osa-alueesta:

  1. Yleinen terveys
  2. Biomekaniikka
  3. Palautuminen / uni
  4. Ravinto
  5. Fyysinen aktiivisuus
  6. Henkinen energia
Yleinen hyvinvointi

Yleiseen terveyteen vaikuttaa suoraan kaikki muutkin osa-alueet ja onkin Hintsan mallin lähtöruutu ja päätepiste. Hintsa laati tälle osa-alueelle neljä kultaista sääntöä.

  1. Selvitä ja hoidata akuutit vaivasi
  2. Selvitä perinnölliset riskitekijäsi
  3. Selvitä henkilökohtaiset riskitekijäsi
  4. Panosta ennaltaehkäisyyn

“Kuolema on väistämätön, mutta sen ei tarvitse olla hidas, kivulias tai ennenaikainen.”  -Aki Hintsa

Biomekaniikka

Biomekaniikka on tieteenala, joka tutkii toimivatko keho ja erityisesti sen tukirakenteet ja nivelet niin kuin niiden pitäisi. Ennaltaehkäisevyys on paras lähestymistapa myös biomekaniikassa. Biomekaniikan alle voidaan laittaa esimerkiksi huippu-urheilijoiden yksityiskohtaisen lajitekniikan hiominen sekä ergonomia työpöydän ääressä istuessa.

Palautuminen

Univelkaa saattaa kertyä huomaamatta, mutta se kuitenkin näkyy vireystilassa sekä palautumisessa. Hintsa on antanut uneen liittyen viisi ohjetta: kunnioita unentarvettasi, vältä valoa illalla, pimennä näytöt ajoissa, rajoita kofeiinin ja alkoholin käyttöä, mene nukkumaan aina samaan aikaan. Tämä kohta kannattaisi huomioida Kajossa erityisen tarkasti. Monta kertaa saapuu aamulla pajaan todella väsynyttä porukkaa. Jos menisimme samaan aikaan joka ilta nukkumaan ja sulkisimme läppärit/puhelimet ajoissa, uskoisin että Kajon aamupajojen dialogi ja laatu yleensäkin parantuisi huomattavasti.

Ravinto

Ravinto vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin liikunta, silti ihmiset mielestäni eivät kiinnitä siihen tarpeeksi huomioita. Hintsa rakastaa tehdä listoja ja on taas onnistuneesti tiivistänyt ohjeita tämän osa-alueen noudattamiseen. Löydä rytmisi, syö oikeaa ruokaa, älä ryhdy kuureille, syö sateenkaari päivässä, rakasta vettä, 80-20 – pidä hauskaa. Nämä ohjeet ovat varmasti kaikille tuttuja. Itse olen tietoinen näistä, mutta esim. einesten hakeminen pitkän päivän jälkeen on liiankin helppo vaihtoehto, kun melkein samalla vaivalla teet terveellisen salaatin tai keität riisiä.

Fyysinen aktiivisuus

Ammattiurheilijat ovat melkeinpä ainoita joilla on aikaa harjoitella tavoitteellisesti huipputasolla. Yleinen terveys ja hyvinvointi ei vaadi raskaita salitreenejä vaan arkiliikunta tekee jo paljon. Kliseinen, valitse portaat hissin sijaan parantaisi monen ihmisen elämää huomattavasti. Myönnän itsekin, että jos joka kerta aksulle mennessä menisikin portaita hissin sijaan, tekisi se varmasti hyvää. Tekosyitä löytyy monia, kiire, ei jaksa, tulee kuuma ja mitä näitä nyt on. Haluankin haastaa aksulaiset kiipeämään portaat sinne viidenteen kerrokseen vähintään kerran viikossa.

Hintsa antaakin kolme ohjetta aktiivisempaan elämään:

  1. Huolehdi että saat riittävästi perusliikuntaa
  2. Tee aktiivisuudesta tapa – liiku säännöllisesti
  3. Liiku monipuolisesti, niin elät pidempään
Henkinen energia

Kun pidät työstä mitä teet, työ ruokkii henkisiä voimavarojasi. Työ saattaa silti välillä olla raskasta ja väsyttävää, mutta se ei tarkoita sitä, että kuluttaisit henkisiä voimavarojasi.

”Älä yritä tulla täydelliseksi, ainoastaan vähän paremmaksi.” – Aki Hintsa

 

LÄHTEET:

 

 

Kommentoi