Soluessee: Henkilöbrändäys

12.11.2017

Näyttökertoja 959

0 Kommentit

Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET

KIRJA	KIRJAILIJA

Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Soluessee

Miisa Kuivanen, Pinja Kurki, Elisa Tarkiainen ja Essi Vaara

Johdanto/ mikä on Elisa Tarkiainen?

Valitsimme soluesseemme aiheeksi henkilöbrändäyksen. Meitä jokaista kiinnostaa henkilöbrändäys hieman eri näkökulmasta, joten päätimme yhdistää voimat ja lähteä tutkimaan aihetta. Soluesseen tarkoituksena on saada työkalut henkilöbrändäykseen luontiin.

Projektitoimisto Totalissa on henkilö: Elisa Tarkiainen. Hän on hyvin ihmisläheinen, luontainen tiimin terapeutti, jota kiinnostaa erityisesti tiimiläistemme arkielämä, käyttäytymismallit ja ihmissuhteet. Olemmekin tiimissämme löytäneet hänelle unelma-ammatin, jota ei saavuteta ihan tuosta noin vain. Haluamme brändätä hänet Suomen omana Oprahina. Nimike on tällä hetkellä vain häntä kiinnostavien aiheiden yhdistelmä, joka pitää sisällään Elisan haaveen toimia talkshown emäntänä, keskustellen ihmisten arjesta ja ihmissuhteista tai vastaavasti pitää omia luentoja aiheesta. Selkeää visiota ohjelmasta ja sen rungosta ei vielä ole, mutta isoja askelia uskottavuuden lisäämiseksi on jo otettu.

Asiantuntijan rooliin päästäkseen Elisa on aloittanut Life Coach -monimuoto koulutuksen Life Coach Academyssa syksyllä 2018. Idean hän sai tähän mökkipajassa, jossa pyrimme löytämään jokaiselle sen oman jutun, jossa yksilönä voisi kehittyä enemmän. Elisa on tottunut tekemään asiat aina jonkun kanssa käsikynkässä, joten kurssille lähtö on ollut hieno askel Elisalta. Tähän kuitenkin vaadittiin tiimin tuki ja uskon luonti, jotta Elisa rohkeni lähteä kehittämään itseään kohti unelmiaan ja uransa huippua. Samalla Elisan usko itseensä ja ammattitaitoonsa on lisääntynyt kurssin edetessä. Monimuotokoulutus käsittelee elämäntaidon valmennusta, jossa käydään erilaisia aihepiirejä läpi aina viikonloppuisin. Aiheina ovat muun muassa hyvinvointi, ihmissuhteet, tunteet ja persoonallisuus. Samalla kurssi sisältää paljon itseopiskelua sekä harjoitus coach -tilanteita. Koulutus on yksityisestä Academystä, joten koulutus oli tietysti maksullinen. Oli hienoa nähdä, kuinka koko Total teki mahdolliseksi Elisan koulutuksen, tämä oli hieno sitoutumisen, tsempin ja luottamuksen osoitus koko tiimiltä, että oikeasti haluamme tehdä tiiminä tiimin yksilöistä menestyviä tähtiä.( Life Coach Academy. 2017)

Tätä kautta hän saa luontaisten taipumusten ympärille teoreettista osaamista, sekä työkaluja ihmisten asioissa auttaessaan. Nyt olisi kuitenkin samaan aikaan hyvä tilaisuus alkaa luomaan Elisalle omaa henkilöbrändiä. Tämä olisi tärkeää myös miettien yritys-sivustojen luontia, kun Elisa alkaa kerryttämään referenssejä osaamisestaan. Kuljetamme ajastusta Suomen omasta Oprahista soluesseen mukana, peilaten henkilöbrändäyksen ominaisuuksia Elisaan. Tavoitteenamme on soluesseen myötä luoda suunnitelma, kuinka urahaavetta kohti lähdetään kulkemaan askel askeleelta. ( Life Coach Academy. 2017)

Mitä on henkilöbrändäys?

Voitko rakentaa henkilöbrändin netissä? Kyllä. Tapahtuuko se nopeasti? Todennäköisesti ei.

Kaiken brändäyksen rakentamiseen menee väistämättä aikaa olipa kyseessä sivusto, sosiaalisen median yleisö, yritys tai henkilökohtainen verkosto. Brändin rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä, johdonmukaisuutta ja säännöllisyyttä sekä etenkin vuorovaikutusta muiden kanssa. (Joona Tuunanen)

Työmarkkinoiden kilpailullisuus ja verkkoon siirtyminen ovat johtaneet siihen, että henkilöbrändäys ei ole enää vain poliitikkojen ja artistien yksinoikeus. Verkossa kuka tahansa voi brändätä osaamistaan. Henkilöbrändäys on tavoitteellista ja yrittäjämäistä toimintaa, jolla halutaan rakentaa itsestä positiivista mielikuvaa. Se on oman osaamisensa profilointia ja markkinointia, maineenhallintaa sekä itsensä johtamista.(Eila Kaisla)

Vertailu henkilö- ja tuotebrändäyksen välillä

Brändillä tarkoitetaan yritykseen, tuotteeseen, palveluun tai henkilöön liitettävää mielikuvaa, joka syntyy imagon ja maineen summana. Hyvästä brändistä ollaan valmiita maksamaan enemmän ja ostopäätös syntyy herkemmin. Hyvä brändi on haluttu ja sitä halutaan kantaa ylpeydellä. Kuitenkaan brändiä ei voi ostaa – se tulee luoda, rakentaa ja kehittää. (Brandnews)

Imagolla tarkoitetaan henkilön tai yrityksen itsestään tietoisesti antamaa kuvaa. Imago saatetaan usien nähdä siloteltuna, huoliteltuna ja salaisuuksia kätkevänä pintana. Sitä se saattaa olla joissakin tapauksissa, sillä imago on yrityksen itsensä haluama ja huolella rakennettu kuva itsestään.

Maine on puolestaan omalla toiminnalla ansaittu tai kerätty aineeton pääoma. Maine perustuu asiakkaiden muodostamaan kokemukseen tuotteesta tai palvelusta. Maine on se mitä sinusta puhutaan, kun et ole itse kuulemassa. Mainetta ei voi kukaan itse valita tai hallita, mutta jokainen tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sen muodostumiseen.

(Brandnews)

Miten sitten henkilö tai tuotebrändäys eroavat toisistaan, kun määritelmä kummallekin on lähes sama? Henkilöbrändäyksessä juurikin brändätty henkilö on avainasemassa. Kukaan toinen ei voi tulla paikallesi ja väittää olevasi sinä. Edes vaikka hän kävisi samat koulut tai suorittaisi tismalleen samat tutkinnot kuin sinä, ei hän koskaan voi olla kuten sinä. Se kaikki, mitä olet eleilläsi, olemuksellasi ja teoillasi saanut rakennettua henkilöbrändillesi on vain ja ainoastaan sen henkilön brändäys, eikä sitä voi sinun itsesi halutessakaan siirtää toiselle.

Tuotebrändäyksessä puolestaan valokeilassa on itse tuote ja sen aiheuttama hypetys ihmisissä. Tuotteen taustalta tunnetaan mahdollisesti vain muutama henkilö jos sitäkään. Esimerkiksi Apple on brändinä paljon suurempi kun Steve Jobsin brändi. Vaikka johto Applella on Jobsin kuoleman jälkeen vaihtunut, ei se ole vaikuttanut merkittävästi Applen brändiin.

Henkilöbrändäyksen prosessin aloittaminen on myös helpompaa kun yrityksen. Käytännössä kuka tahansa voi aloittaa esimerkiksi sosiaalisen median kautta luomaan itselleen henkilöbrändiä, jakaa siellä haluamaansa tietoa, ottaa kantaa ja keskustella haluamistaan asioista ilman muiden mielipiteitä. Tuotebrändäyksessä tulee ottaa huomioon yrityksen arvot, visio ja missio. Mitä brändäyksellä halutaan saavuttaa ja minkälaista kuvaa yrityksestä halutaan viestiä, kyse on tällöin siis kärjistäen useamman henkilön yhteisestä päämäärästä.

Henkilöbrändäyksen etuna on se, että se brändi, jonka olet itsellesi saanut rakennettua on sinun. Sitä ei voi kukaan muu tulla pilaamaan (vrt. tuotebrändi voi muuttua, jos esimerkiksi yrityksessä muuttuu johto joka alkaa toimia täysin rakennetun brändin vastaisesti)

Mitä hyötyä on henkilöbrändäyksestä?

Brändäys tekee tuotteesta, palvelusta tai henkilöstä ainutlaatuisen. Se on se arvo, jonka asiakas on valmis maksamaan enemmän verrattuna kilpailijan vastaavaan tuotteeseen/palveluun. Henkilöbrändäyksessä konkreettinen etu on se, että vahvat brändit voivat laskuttaa käytännössä samasta työstä enemmän, sillä juuri sinä olet se joka palvelun tuottaa. Asiakas saattaa valita kalliimman hinnan juuri sinun henkilöbrändin vuoksi. Hän luottaa sinulta saamaansa palveluun ja sen tuloksiin. Hän on ehkä saanut vahvistusta päätökseensä muiden kokemusten kautta ja siten vakuuttunut sinun henkilöbrändistäsi.

Jos onnistut luomaan vahvan henkilöbrändin, sinun verkostosi ja työ mahdollisuutesi kasvaa valtavasti. Henkilöbrändien kautta muun muassa mainostetaan paljon tuotteita ja palveluita sosiaalisessa mediassa. Tätä kautta luultavasti saat myös itse vastaavasti lisänäkyvyyttä. Jotta pääset tähän mainostajan rooliin, sinun tulee olla jo valmiiksi kasvattanut suuret seuraajamäärät, koska se kertoo yritykselle, että sinusta ollaan kiinnostuneita ja herättää muissa ihmisissä tunteita. Yleisimmin henkilöbrändi koskettaa, inspiroi, antaa tukea tai naurattaa. Nämä ovat yleisimmät piirteet, joita niin yritys kuin perinteinen kuluttaja arvostaa. (VeeraBianca. 2017)

Henkilöbrändäyksessä kuin jokaisessa asiassa mitä teemme tulee olla aina päämäärä. Henkilöbrändiä rakentaessa tai sen jo olemassa ollessa meidän täytyy silti pysyä ajan hermolla. Mikään ei ole pinnalla ikuisuutta, jos emme innovoi jatkuvasti uutta. Jotta henkilöbrändi pysyy pinnalla, on meidän asetettava tavoitteet, mihin tähtäämme ja mietittävä miksi teemme tätä? Hyötynä voimme siis nähdä tavoitteellisuuden, koska luultavasti henkilö, joka on onnistunut brändäämään itsensä on tehnyt sen tietoisesti, suurella tahdonvoimalla, ja varmasti haluaa pitää kiinni siitä. (VeeraBianca. 2017)

Elisan “Suomen oma Oprah” henkilöbrändäyksestä olisi suuri hyöty. Verkostot laajentuisivat valtavasti ja tietoisuus henkilöstä kasvaisi. Päästäkseen unelma tavoitteeseen töitä on tehtävä valtavasti, mutta jostain se täytyy aloittaa. Tämä henkilöbrändi suuntaa loppuviimein media maailmaan, jonne on varmasti monta muutakin innokasta pyrkijää. Elisan tarkoitus ei ole kuitenkaan päästä media maailmaan muuten vain julkisuuden kipeyttään. Hänen tavoitteenaan on päästä asiantuntijan rooliin, jossa voi hyödyntää luontaisia taitojaan ja luonteenpiirteitä. Huipputavoitteena luoda tavalliselle ihmiselle mielikuva kun hän puhuu ihmissuhde asioista, niin mieleen ilmestyisi samantien Elisa Suomen omana Oprahina. Tähän tavoitteeseen päästäkseen henkilöbrändäyksellä on erityisen tärkeä rooli.

Mitä haittaa siitä voi olla?

Huonosti tehty henkilöbrändäys tulee aina elämään ja säilymään internetissä. Siksi onkin tarkkaa suunnitella ja toteuttaa henkilöbrändäys harkitusti ja tarkkaan miettien, jotta pystytään minimoimaan brändäyksen riskit, koska kun jotakin kerran pääsee internettiin ei siä ikinä välttämättä saa pois. Toinen haitta, joka voi olla mahdollinen on, että Elisa jakaa jonkun mielestään hyvän ja kantaaottavan artikkelin ja mielipiteen ja se joutuu kolmannen tahon takia mediamyllytykseen ja huonoon valoon. Tämä johtaa siis siihen, että Elisa on jakamallaan artikelilla osoittanut olevansa samaa mieltä ja joutuu näin huonoon valoon täysin riippumatta omasta toiminnastaan.

Missä kanavissa henkilöbrändäystä kannattaa suorittaa?

Kanavia oman henkilöbrändin luomiseen on monia ja jokainen voi valita niistä juuri itselleen sopivimmat. Toinen haluaa jakaa mielipiteitä, kommentoida artikkeleita tai kirjoittaa blogiin ajatuksiaan pidemminkin. Joku toinen taas kokee videoblogien kuvaamisen tai visuaalisen julkaisuiden postaamisen esimerkiksi kuvien muodossa oman henkilöbrändinsä kannalta järkevämmäksi.

Twitter

Twitter on mikroblogipalvelu, jonka kautta sen rekisteröityneet käyttäjät voivat jakaa, lukea tai kommentoida muiden käyttäjien jakamia viestejä, eli twiittejä (Wikipedia, 2017). Twitteriin tuo oman mausteensa se, että twiitit saavat sisältää korkeintaan 140 merkkiä – nyt parhaillaan Twitter testaa osalla käyttäjistä tviittien merkkimäärän tuplaamista 280 merkkiin (Virtanen, J. 2017). Merkkien rajaus pitää käyttäjien kommentit lyhyinä ja ytimekkäinä ja siksi ne herättävätkin usein paljon keskustelua ja kysymyksiä. Twitterissä on usein helppo osallistua keskusteluun ajankohtaisista aiheista ja etsiä itseä kiinnostavia aiheita hashtagien avulla. Tietynlaisen henkilöbrändin luomisen voi siis aloittaa niinkin yksinkertaisella asialla kuin twiittaamisella. Tärkeimpänä on kuitenkin muistaa olla aktiivinen; jakaa, kommentoida ja aloittaa omia twiittauksia. Tässä esimerkki tapauksessa ”Elisasta Oprah” Elisan kannattaisi keskustella esimerkiksi seksuaaliterapeuttien, muiden life-coachien tai vastaavien ammattilaisten kanssa. Myös aiheeseen liittyvien artikkelien jakaminen on suositeltavaa ja sitä kautta on helppoa tuoda ilmi omaa ammattitaitoa ja mielipiteitä.

Linkedin on sosiaalisen median verkostoitumispalvelu, jossa käyttäjät verkostoituvat ammatillisesti. Jokaisella käyttäjällä on oma profiili, joka on käytännössä kuin julkinen CV. Tyypillistä on jakaa uutisia tai kommentoida muiden jakamia tekstejä. (Uraristeys,2014).

Tässä esimerkkitapauksessa Elisan kannattaisi rohkeasti verkostoitua esimerkiksi Maaret Kallion ja hänen kollegoidensa kanssa. Hyvä tapa lähestyä heitä, voisi olla esimerkiksi viesti, että on kiinnostunut aiheesta ja kertoa meneillään olevasta Life-coach kurssista. Näin ollen Elisa saisi luotua itselleen myös tulevien asiakkaiden silmissä ammattimaisen kuvan.

Facebook

Facebook on yhteisöpalvelu, jonka käyttö on muuttunut viimeisten vuosien aikana paljon. Ennen Facebookin ideana oli, että ihmiset jakavat päivityksiä, joista Facebook-kaverit pääsevät tykkäämään tai kommentoimaan niitä. Nykyisin kuitenkin Facebook-käyttäjistä vain harva tekee päivityksiä jakaakseen niitä tuttavilleen. Voisi jopa yleistäen sanoa, että osalla käyttäjistä on tili vain siksi, että he voivat kuulua johonkin tiettyyn ryhmään, kuten esimerkiksi kirppisryhmät tai puskaradio. Toki Facebookista löytyy hyviä ryhmiä myös ammattimaiseen keskusteluun, kuten esimerkiksi Naisyrittäjät-ryhmä, mutta pitää tiedostaa aina se riski, että kynnys joutua niin sanotun lynkkaamisen kohdteeksi Facebookissa on suurempi kuin esimerkiksi Linkedinissä, jossa on huomattavasti ammattimaisempi käyttäjäkunta. Siksi emme näe Facebookilla olevan suurta lisäarvoa henkilöbrändäyksessä, varsinkaan jos haluaa antaa itsestään ammattimaisen kuvan.

Instagram

Instagramissa käyttäjät jakavat valokuvia, joiden yhteyteen on mahdollista liittää tekstiä. Muut käyttäjät voivat kommentoida ja tykätä kuvista. Instagramiin on mahdollista ladata myös videoita. Instagramissa henkilöbrändäys on varsinkin nuorille helppoa ja esimerkiksi Benjamin Peltonen on noussut Instagramin avulla ihmisten tietoisuuteen. Hän oli vasta 16-vuotias, kun hänellä oli jo kyseisessä kuvapalvelussa yli 80 000 seuraajaa ympäri maailmaa. (Helsingin sanomat. 2016). Peltonen on hyvä esimerkki henkilöstä, joka on onnistunut luomaan oman henkilöbrändinsä tehokkaasti käyttäen vain Instagramia – toki nykyään hänellä on apuvälineenään muitakin kanavia. Mielestämme Instagram on tietynlaiselle henkilöbrändäykselle sopiva tapa. Henkilön pitää kuitenkin olla jollakin tapaa kiinnostavan näköinen ja herättää muiden käyttäjien mielenkiinto. Instagramin avulla brändäämisessä tulee myös ottaa huomioon niin kutsuttu negatiivinen puoli ja varautua mahdolliseen kateuteen ja loukkaavaan kommentointiin.

Blogi

Nykypäivänä oman blogin luominen on helppoa ja nopeaa rakentaa valmiille blogipohjille, kuten esimerkiksi WordPress tai Blogger. Blogiin kannattaa kirjoittaa omaan alaasi liittyvää sisältöä ja sisällöt kannattaa jakaa sosiaalisen median kanavissasi.
Kannattaa seurata myös aktiivisesti työhösi liittyviä blogikirjoituksia ja kommentoida niitä. Jaa kirjoituksia myös omissa sosiaalisen median kanavissasi, jotka vaikuttavat sinusta tärkeiltä.

Elisan kannattaa ehdottomasti hyödyntää Proakatemian loppuaika tuottaen itselleen valmiita blogi tekstejä häntä kiinnostavien aiheiden ympärille. Tällöin hän saa jo koottua valmista materiaalia laittaessaan esimerkiksi yrityssivut pystyyn Facebookiin. Jos materiaalin keräämisen aloittaa vasta yrityssivun julkaistessaan, vie aikansa ennen kuin sivusto näyttää ammattimaiselta ja herättää lukijan mielenkiinnon.

Miettiessään, minkä kanavan ottaisi käyttöön henkilöbrändäykseen, tulee muistaa, että kaikkea ei tarvitse hallita kerralla. Voit valita kanavista yhden tai kaksi, jotka tukevat sinun kasvua ja kehitystä parhaiten. Keskittämällä huomion yhteen tai kahteen usean sijasta, tulos on näkyvämpi. Emme voi kaikkea hallita kerralla, koska luomalla yhteen vahvan pohjan uskottavuutemme kasvaa. Esimerkiksi Elisan Oprah brändäyksessä, hänen kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön instagram, jossa alkaa tuomaan brändiään esille. Lisäämällä tähän aihealueeseen kuuluvia kuvia ja hästägejä hän pystyy herättämään huomiota ja verkostoitumaan samoista aiheista kiinnostuneiden kanssa. Tällä tavoin seuraajien määrä myös kasvaa, kun seuraajat on aiheesta kiinnostuneita ja osaavat jo odottaa minkä teeman ääreltä Elisa lisää julkaisujaan. Mainostoimisto4D kiteyttää verkkosivuillaan tämän päivän brändäyksen salaisuuden: “Brändin luominen ja hallinta on tänä päivänä haasteellisempaa kuin kymmenen vuotta sitten. Brändiä ei tehdä ihmisille, vaan ihmisten kanssa. Siksi haluamme aina muistuttaa asiakkaitamme siitä, että menestyäkseen on oltava suoremmassa kontaktissa ihmisten kanssa.” (Mainostoimisto4D. 2017)

Toisena tärkeänä kanavana Elisan brändäyksessä toimisi varmasti Facebook, johon tekisi viralliset yrityssivut, joiden kautta koulutuksiin ilmoittautuminen sujuu vaivatta. Samalla sivustolla näkyisi selkeästi tarjonta ja referenssit. Teema olisi väreiltään ja sisällöltään kuitenkin samankaltainen kuin instagram. Säväyttääkseen Elisa voisi myös itsenäisesti alkaa tekemään esimerkiksi Youtubessa videoita, joissa pohdittaisiin jonkun nimettömän henkilön tilannetta tai vastaavasti Elisa tarjoaisi videoissaan työkaluja esimerkiksi parisuhdeongelmia auttaakseen. Ideoita otetaan ehdottomasti vastaa, onhan Proakatemia sentään innovoinnin kehto, jossa yhdessä pystymme tekemään suurta. (Proakatemia. 2017)

Henkilöbrändäys yrittäjänä ja työnhakijana, erot?

Eri sivustoja vertaillessa ja artikkeleja lukiessa huomaa, että samat säännöt pätevät niin työnhakijan brändäykseen kuin yrittäjälähtöiseen brändäykseenkin. Ainoana isona erona voi mainita, että yrittäjälähtöisellä henkilöbrändääjällä on myös taustallaan oma henkilökohtainen brändi verkossa, joka kuitenkin tulisi pitää vahvasti erillään yrittäjän brändistä esimerkiksi pienillä nimi muutoksilla tai salaamalla yksityiset profiilit ja niin edelleen. Yrittäjän näkökulmasta on ihmeellistä, jos sinusta ei löydy tietoa internetistä ja ihmiset pitävät yritystäsi (=brändiäsi) epäluotettavana, jos eivät Googlettamalla löydä tietoja sinusta. Kun taas yksityisenä henkilönä on täysin normaalia, että tietosi ovat salaisia.

Kuinka brändätä itsensä?

Kun lähtee brändäämään itseään, kannattaa miettiä, mitä osaamista ja tietoa itsellä on tarjota. Myös omaa persoonaansa on hyvä tarkastella ja miettiä, kuinka se näkyy henkilöbrändissä. (Eilakaisla). Siihen hyviä apuvälineitä ovat erilaiset persoonallisuustestit, kuten 16personalities.com -sivuston MBTI-testi. Vaikka persoonallisuustesteistä ei oppisikaan itsestään juuri mitään uutta, niin ne ovat kuitenkin hyviä välineitä itsensä tarkasteluun eri näkökulmasta. Usein ne auttavat huomaamaan itsestään sellaisia piirteitä, jotka ovat niin itsestään selviä, ettei niitä ole tullut ajatelleeksikaan. Kun huomaa näitä persoonallisuuspiirteitä itsessään, niitä voi ruveta tietoisesti vahvistamaan ja tuoda ne osaksi henkilöbrändiään.

Netti on pullollaan erilaisia testejä, joiden kautta voit lähteä kartoittamaan ulospäin näkyvää persoonallisuutta. Täytyy kuitenkin muistaa testiä tehdessä, että tulokset eivät ole absoluuttisia totuuksia. Testeissä on nimittäin aina mukana oma haavekuva itsestään, niin kutsuttu unelmaminä. Tämä sekoittaa testituloksia, koska kysymyksen lukee unelmaminä -lasien läpi, jolloin kysymykset saattavat johtaa harhaan. Testi antaa kuitenkin osviittaa siitä, miten ehkä muut näkevät sinut. (16personalities. 2017)

Kun aloittaa brändäämään itseään, voi olla hyvä tehdä pieni bränditutkimus itsestään ja kysellä muilta, millaisena he näkevät sinut. Tuloksia kannattaa kerätä sekä hyviltä ystäviltä että hyvänpäiväntutuilta. Tuloksista poimitaan sellaiset asiat, jotka toistuvat usein ja lähdetään tietoisesti tuomaan niitä esille.

Intohimo on kuitenkin yksi henkilöbrändin kulmakivistä ja sen ympärille voikin lähteä rakentamaan omaa brändiään. Kannattaa siis miettiä, missä on hyvä ja mistä asioista syttyy. Intohimolla luodaan brändille vahva pohja, jota sitten vahvistetaan erilaisin keinoin. Ilman intohimoa harvoin pystyy rakentamaan kestävää henkilöbrändiä, sillä loppujen lopuksi brändi edustaa sitä, mitä olet, ei sitä mitä haluaisit olla.

Ensimmäinen konkreettinen vaihe on googlata itsensä. Se on hyvä tapa nähdä, mitä asioita haluaa itsestään tuoda ilmi. Tärkeää on myös kartoittaa lähtötilanne, jotta tietää, mihin suuntaan lähtee henkilöbrändiään kehittämään. Googlesta on tullut uusi käyntikortti, joten se kannattaa pitää hyvässä kunnossa. (Jaakkomannisto).

Seuraavaksi kysy itseltäsi miksi. Miksi teet sitä, mitä teet. Tähän kysymykseen tulisi vastata yhdellä yksiselitteisellä lauseella. Viestintä on nimittäin helppo rakentaa syyn ympärille, joten kysymys ja vastaus tulee pitää mielessä. (Jaakkomannisto).

Tarinat kiehtovat ihmisiä aina enemmän kuin kylmät faktat. Tätä kannattaakin hyödyntää henkilöbrändiä rakentaessa. Kysymykseen “Mitä teet?” olisi hyvä keksiä tarina, joka on yhteydessä kysymykseen “Miksi teet sitä, mitä teet?” sekä tuo jonkin huomion esiin. Hyvä tarina on kilpailuetu – sitä ei pysty kukaan viemään. (Jaakkomannisto).

Nykyisin ehkä tärkein vaihe henkilöbrändäyksessä on laittaa oma sosiaalinen media kuntoon. Kaikissa kanavissa ei tarvitse olla, vaan valita niistä sellaiset, jotka palvelevat omaa brändiä. Kanavien visuaalisen ilmeen tulisi olla yhtenäinen: samat kuvaukset, kuvat ja värit toistuvat jokaisessa, käyttötapa vain muuttuu. Tällöin katsoja tietää tulleensa juuri tietyn henkilön some-kanavalle. (Jaakkomannisto).

Kuten some-markkinoinnissa muutenkin, on hyvä tehdä sisältöstrategia omalle henkilöbrändille. Missä kanavissa julkaistaan mitäkin, milloin ja ylipäätään kenelle? Miten persoona ja intohimo näkyvät julkaisuissa? Pitkäjänteisellä työllä tästä kaikesta alkaa muodostua tunnistettava henkilöbrändi.

Mitä tapahtuu Elisan kohdalla seuraavaksi?

Soluessee tarjoaa paljon tietoa siitä mitä voisi seuraavaksi tehdä, jotta Suomen oma Oprah – brändäys saadaan liikkeelle. Tavoitteena on nyt tehdä tarkka aikataulu siitä, miten Elisa lähtee asiaa viemään eteenpäin. Ensimmäisenä muokkaamme hänen sosiaalisen median kanavia. Niiden kautta pystymme luomaan yhtenäisen teeman jo olemassa olevalle Instagram – ja Facebook tileille. Lisäksi hän tulee jakamaan artikkeleita Facebookissa, jotka liittyvät häntä kiinnostaviin aiheisiin, jotta teema tulee seuraajalle selvästi esille alusta alkaen. Instagram tilillään taas hän voi alkaa käyttämään erilaisia hastageja, joita jo samasta aiheesta kiinnostuneet käyttävät. Näin hän pääsee laajentamaan verkostojaan.

Opinnäytetyön aiheen hän tulee valitsemaan aiheista, jotka tukevat tätä uraa. Suunnittelimme, että on parempi tehdä opinnäytetyö uutta oppien ja verkostoja hankkien kuin se, että tekisi itsestään liiketoimintasuunnitelman. Tulevat esseet Elisa kirjoittaa näistä aiheista, jotta pääsee tässä lyhyessä ajassa mahdollisimman syvälle aiheeseen. Life Coach -koulutukseen liittyvät harjoitus valmennukset hän tulee suorittamaan päättämälleen kohderyhmälle, joita hän pyrkii jatkamaan harjoituskertojen ollessa tehtynä. Valmista asiakaskuntaa aloitetaan jo etukäteen kasaamaan ja rajaamaan.

Tarkoitus on saada Elisan henkilöbrändäys vauhdilla käyntiin, jotta tietous Elisasta leviäisi mahdollisimma pian. Uskomme, että tällaiselle uralle löytyy kyllä oma väylänsä, koska tämän päivän maailmassa, jossa teknologia ja robotit valtaavat maailman, aidoille kohtaamisille on varmasti tilausta.

Lähteet:

Brandnews. Mikä on brändi. http://brandnews.fi/mika-on-brandi/. Luettu 7.11.2017.

Helsingin sanomat. 27.1.2016. https://www.hs.fi/ura/art-2000002882246.html Luettu 12.11.2017.

Kaisla, E.8.12.2014 6 Vinkkiä henkilöbrändäykseen. https://www.eilakaisla.fi/6-vinkkia-henkilobrandaykseen/ Luettu 10.11.2017.

Life Coach Academy. 2017. Luettu 12.11.2017

http://www.lifecoachacademy.fi

Mainostoimisto4D. 12.11.2017. Brändäys, imago ja viestintä. Luettu 11.12.2017

http://mainostoimisto4d.fi/palvelut/brandays-imago-viestinta/

Männistö, J. 23.3.2016. https://www.jaakkomannisto.com/blog/2016/3/23/7vk3th14p1k6obcbrvklv6d9yhi227 luettu 12.11.2017

Papinoja, V. Näin saat lisää instagram seuraajia. 5.8.2017. http://www.veerabianca.com/instagram-seuraajia/ Luettu 10.11.2017

Proakatemia. 2017. http://proakatemia.fi Luettu 12.11.2017

Tuunanen, J. 26.1.2015 Ville Tolvanen. BRÄNDIN RAKENTAMINEN VERKOSSA – CASE #V. http://www.villetolvanen.com/fi/2015/01/26/brandin-rakentaminen-verkossa-case-v/ Luettu 10.11.2017