Kirjoittajat: Anniina Filppula ja Juuso Marttila, Motive Osk

 

Mikä on brändi?

 

Henkilöbrändäyksestä puhuttaessa on hyvä erottaa toisistaan helposti sekoittuvat käsitteet brändi, maine ja imago. Kaikki kertovat omalla tavallaan mielikuvista liittyen johonkin henkilöön, tuotteeseen, palveluun tai yritykseen. Tässä esseessä käsitellään henkilöbrändäystä, joten kyseiset käsitteet liittyen johonkin henkilöön voidaan määritellä seuraavasti:

 

Imago = se mielikuva, jonka henkilö haluaa itse antaa itsestään.

Maine = se mielikuva, mikä muilla on kyseisestä henkilöstä.

Brändi = imago + maine. Jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä. Brändi erottaa henkilön muista saman alan ihmisistä. (Wahlman 2018.)

 

Kaikilla ihmisillä on joku mielikuva itsestään sekä kaikilla, jotka hänet tietävät, on joku mielikuva hänestä. Muiden mielikuva henkilöstä ei välttämättä ole todenmukainen, eikä aina vastaa sitä kuvaa, jonka henkilö itsestään haluaisi antaa. Mielikuva henkilöstä muodostuu kaikesta, mitä hän tekee tai on tehnyt: sanat, teot, vuorovaikutus muiden kanssa, olemus ylipäätään sekä tänä päivänä myös henkilön profiilit sosiaalisessa mediassa. Tämä on hyvä tiedostaa, koska monet eivät tule ajatelleeksi, että se mitä itsestään lisää omaan henkilökohtaiseen sosiaaliseen mediaansa, on samalla tavalla osa omaa mainetta ja brändiä kuin se, mitä oikeasti tekee työkseen. Tämä siis varsinkin yrittäjillä, jotka tekevät työtä omalla nimellään eivätkä ole rivityöntekijöinä suuressa yrityksessä. Tai päinvastoin – joillain henkilöillä täydelliseksi kiillotettu sosiaalisen median profiili ei vastaakaan oikeaa kuvaa henkilöstä. (Kurvinen ym. 2017, 25.)

 

Brändi on siis mielikuvia ja adjektiiveja, joita esimerkiksi yrittäjästä tulee mieleen. Ilman brändiä henkilö on kuin kuka tahansa muukin. Hän ei erotu muista eikä ole mitään syytä, miksi hänen myymästään palvelusta haluttaisiin maksaa enemmän kuin jonkun muun. Tätä kuvaa myös sana brändiarvo: se kuvaa sitä arvoa tai merkitystä, joka tietyllä tuotteella, palvelulla tai henkilöllä on, jos yhtälöstä otetaan pois itse tuote tai palvelu. Esimerkiksi mitä Coca Colasta tulee mieleen, jos ei ajattele itse juomaa vaan mielikuvia. Brändiarvolla on merkitystä nimenomaan myynnin kannalta. Esimerkiksi tunnetun hyvämaineisen julkisuuden henkilön kirjoittama reseptikirja myy todennäköisesti paremmin kuin vastaava, tuntemattoman henkilön kirjoittama kirja, vaikkei julkisuuden henkilö välttämättä edes liittyisi ruuanlaittoon millään tavalla. Ihmiset pitävät tätä henkilöä merkittävänä ja hänen tekemisiään arvokkaina ja ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa samasta, tuntemattoman henkilön tarjoamasta tuotteesta. (Uusitalo 2014, 43-45.)

 

Henkilöbrändi muodostuu pitkän ajan kuluessa. Se kehittyy jatkuvasti henkilön tekojen sekä sanojen pohjalta. Henkilöbrändin kannattaa näyttää aito kuva henkilöstä, ei kiillotettua pintapuolista kuvaa. Siten se on helposti samaistuttava sekä henkilön itsensä on helpompi ylläpitää tätä mielikuvaa, kun hän voi olla aidosti oma itsensä. Aitous ei poissulje tavoitteenmukaisuutta; henkilöllä voi olla selkeä ja kirkas tavoite, jota kohti hän brändiään rakentaa, mutta jos se perustuu asioille, jonka tekemisestä hän aidosti on innostunut, ei brändin luominen tunnu niin työläältä tai erilliseltä asialta.  (Penttilä 2017, 10; Saario 2016 mukaan.)

 

Miksi brändätä?

 

Kaikki siis luovat omaa brändiään sanoillaan ja teoillaan – halusivat sitä tai eivät. Jos omaa brändiä haluaa muokata, puhutaan brändäämisestä. Hyvän henkilöbrändin perustana on se, että ihminen on sinut itsensä kanssa ja elää arvojensa mukaisesti. Jos sanat ja teot ovat ristiriidassa, tulee henkilöstä epäluotettava mielikuva. Hyvä brändi on selkeä ja johdonmukainen. Siitä saa realistisen kuvan siitä, mitä henkilö osaa, mitkä hänen arvonsa ovat ja mitä hän tavoittelee. Jos brändi vastaa sitä, mitä kuluttaja haluaa ostamaltaan palvelulta, löytää hän juuri tämän kyseisen palveluntarjoajan helposti ja sen lisäksi hän on valmis myös maksamaan siitä enemmän kuin omaa arvomaailmaansa vastaan taistelevasta brändistä. Jos siis haluaa nostaa omaa arvoaan, kannattaa kehittää omaa brändiään. Ihmisillä on sinusta joka tapauksessa joku mielikuva – miksi et siis parantaisi sitä? (Kurvinen ym. 2017, 18-25.)

 

Vahvan henkilöbrändin voi myös ajatella apuna muille henkilöille: he tietävät, kenen puoleen kääntyä, kun tarvitsevat sellaista osaamista kuin mitä tällä henkilöllä on. Jos pysyy suomalaiseen tapaan vaatimattoman hiljaa omista taidoistaan, eivät muut ihmiset tiedä välttämättä tulla kysymään apua tai ostamaan palvelua. Kun henkilö tunnetaan, hänellä on mahdollisuus saada mielenkiintoisia yhteistyötarjouksia, yhteydenottoja ja ylipäätään mahdollisuus päästä tekemään sitä, mistä hän haluaa, että hänet tunnetaan. Mitä selkeämmin tuo osaamisensa esiin jollain tarkasti rajatulla alueella, sitä paremmin löytää ihmiset jotka tarvitsevat palveluasi sillä alalla sekä muut alan asiantuntijat. (Kurvinen ym. 2017, 179-180.)

 

Brändääminen auttaa myös oman ajan ja energian käyttämiseen tehokkaasti. Kaikilla on vuorokaudessa sama aika käytettävänä, mutta ajan voi käyttää joko tehokkaasti ja johdonmukaisesti tai ajelehtimalla päämäärättömästi ja yrittämällä jakaa tietoaan ja taitoaan ”vähän kaikille”. Koska hyvä henkilöbrändi on johdonmukainen, on myös henkilön toiminta samassa linjassa. On tärkeää tietää oma kohderyhmänsä, mitä haluaa tarjota heille ja miten parhaiten kohderyhmä löytää palvelun. Lopputulos on paljon parempi kuin se, että tekee vähän sitä sun tätä eikä kunnolla mitään. (Wahlman 2018.)

 

Miten brändätä itseään?

 

Oman henkilöbrändin kivijalkana ovat arvot ja tavoitteet. Selkeät arvot ja tavoitteet sekä niiden mukaan toimiminen ovat välttämättömiä, mikäli haluaa rakentaa uskottavan henkilöbrändin. On pohdittava, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mitä osaa tehdä, minkä alan asiantuntijana haluaa tulla tunnetuksi, millainen oma persoona on ja miten näitä asioita haluaisi kehittää tai tuoda esiin työelämässä. On siis tunnettava itsensä. (Wahlman 2018.)

 

Brändi syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Vaikka olisi maailman valloittavin persoona ja ammattitaitoisin työntekijä, ei ole vielä brändiä, jos ei ole vuorovaikutuksissa muiden kanssa eli kukaan ei tunne henkilöä. Henkilöbrändi muodostuukin kolmesta osasta: henkilön osaamisesta, persoonasta sekä verkostoista. Osaaminen sisältää myytävän tuotteen tai palvelun, persoona sen, mikä erottaa henkilön muista alan toimijoista ja verkostot kertovat, kenen keskuudessa henkilö on tunnettu ja keiden kanssa hän on tekemisissä. (Kurvinen ym. 2017, 185.)

 

Jos haluaa brändätä itsensä hyvin, kannattaa unohtaa ”brändääminen”. Sen sijaan keskittymällä itseä kiinnostaviin asioihin, kehittämällä itseään niissä sekä olemalla vuorovaikutuksessa samoista asioista kiinnostuneiden asiantuntijoiden kanssa ja tuomalla osaamistaan esiin potentiaalisen kohderyhmän keskuudessa, luo automaattisesti omaa henkilöbrändiään. Kun on innostunut itseä kiinnostavista asioista, huokuu henkilöstä aitous. Hyvään henkilöbrändiin kuuluu myös selkeys ja johdonmukaisuus. Jos osaa ja on kiinnostunut vähän kaikesta, ei muille ihmisille välity selkeää kuvaa siitä, mitä oikeasti osaa. Jos tunnistaa tällaisen joka paikan höylän itsestään ja haluaisi kehittää omaa brändiään, kannattaa raa’asti valita se näkökulma, jonka asiantuntijana haluaa erottautua. (Kurvinen ym. 2017, 24-25.)

 

Oman brändin kehittäminen kannattaa aloittaa kartoittamalla lähtötilanne: mikä oma brändi tällä hetkellä on? Sen voi selvittää yksinkertaisesti kysymällä sitä muilta ihmisiltä, kuten ystäviltä, perheeltä, nykyisiltä asiakkailta sekä erilaisien kyselyjen avulla. Kannattaa myös katsoa omia kotisivuja sekä sosiaalisen median profiileja ja pohtia, antavatko ne sellaisen kuvan kuin mitä haluaa. Niistäkin voi kysyä muiden mielipiteitä. Lisäksi voi miettiä yhteydenottoja ja viittauksia: saako yhteydenottoja muilta alan ihmisiltä, viitataanko omiin mielipiteisiin keskustelupalstoilla, saako työtarjouksia, pyydetäänkö puhujaksi tilaisuuksiin ja niin edelleen. Kun lähtötilanne on kartoitettu, kannattaa ensimmäisenä karsia omilta kotisivuilta ja sosiaalisen median tileiltä sellaiset päivitykset, jotka ovat ristiriidassa sen brändin kanssa, jota haluat edustaa – jos tällaisia siis on. Tämän jälkeen lähteä luonnollisesti kehittämään brändiä haluttuun suuntaan, mahdollisesti jonkun ammattilaisen kanssa yhteistyössä. (Kurvinen ym. 2017, 67-68.)

 

Brändin tärkeys hyvinvointialalla

 

Hyvinvointialalla kilpailua on paljon ja tänä päivänä kuka tahansa voi julistautua oman asiansa asiantuntijaksi. Esimerkiksi personal trainer –koulutuksia on monen eri tasoisia, joten ammattinimike sinällään ei vielä takaa ammattitaitoa. Lisäksi hyvinvointialalla on paljon niin sanottuja kokemusasiantuntijoita, jotka voivat kokea osaavansa valmentaa muita koska ovat itse onnistuneet esimerkiksi elämäntapamuutoksessa. Palveluntarjoajaa on siis monenlaista ja välillä ne, jotka tietävät asiasta vähiten, pitävät kuitenkin osaamisestaan eniten ääntä. Oikeat ammattilaiset saattavat helposti hukkua sosiaalisen median informaatiovirtaan, jos he eivät tuo riittävästi osaamistaan esiin, vaan luottavat liikaa siihen, että heidät kyllä löydetään. Oman osaamisensa esiintuomisen suhteen ei kannata olla liian vaatimaton, jos tarkoitus on saada sitä myydyksi.

 

Hyvinvointialan yrittäjillä sosiaalinen media on tärkeä kanava, jolla tavoittaa asiakkaita. Monet tekevät ostopäätöksen ja löytävät esimerkiksi valmentajan elämäntapamuutokseensa juuri sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa seurataan itseä kiinnostavia ja inspiroivia henkilöitä, joiden sivuilta löytää jotain tietoa tai vinkkejä omaan elämään.

 

Omat arvot ja persoona erottavat henkilön muista saman alan toimijoista. Hyvinvointialalla lähestymistapoja on paljon erilaisia: joku uskoo maksimaaliseen kehitykseen lyhyessä ajassa, toinen panostaa pieniin, pitkän aikavälin muutoksiin. Yhdelle kaikki tekeminen perustuu lihaksen kasvattamiseen, yhdellä mielenrauhaan ja rentoutumiseen, yhdellä kestävään kehitykseen ja eettisiin valintoihin ja niin edelleen. Hyvinvointialan yrittäjän täytyy tietää, mitkä ovat hänen omat arvonsa ja tavoitteensa ja millä keinoilla hän haluaa ohjata asiakkaitaan pääsemään niihin. Tämän jälkeen täytyy tuntea oma kohderyhmänsä ja tietää, millainen sisältö ja missä kanavissa tavoittaa heidät. Ja sitten tehdä suunnitelma, miten alkaa käytännössä tuottamaan tällaista sisältöä, joka kiinnostaa itseä sekä kohderyhmää ja samalla edesauttaa omia tavoitteita esimerkiksi tienata rahaa. (Kurvinen ym. 2017, 71-81.)

 

Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, antaako oma sosiaalinen media sellaisen kuvan, että itse elää niin kuin opettaa muita. Etenkin liikunnan ja hyvinvoinnin alalla, halusimme sitä tai emme, on ulkonäöllä merkitystä. Hyvinvointipalvelua myyvän henkilön uskottavuutta parantaa, mikäli hän näyttää itse hyvinvoivalta. Aitous ja inhimillisyys on asia erikseen ja omien virheiden näyttäminen voi tehdä henkilöstä helposti lähestyttävämmän. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, mitä virheitä tai heikkouksiaan näyttää julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuissaan. Ostaisitko itse hyvinvointivalmennuksen henkilöltä, joka esimerkiksi itse näyttää jatkuvasti hyvin väsyneeltä tai olisi sairaalloisen ylipainoinen?

 

Mikä voi mennä pieleen?

 

Henkilöbrändäyksessä on kuitenkin omat riskinsä ja kohtansa, joissa voidaan mennä pahastikin vikaan. Oman brändin muokkaamiseen on hyvä käyttää omaa persoonaa, sillä sehän erottaa ihmiset toisistaan ja tekee kunkin tarjoamasta palvelusta aidosti ainutlaatuisen. Ongelmia alkaa usein syntyä silloin, jos osat vaihtuvat päinvastoin ja henkilöbrändi alkaakin muokata omaa persoonaa. Ei pidä erehtyä ajattelemaan, että tunnettu henkilöbrändi tekee ihmisestä verrattoman.  Hyvänä esimerkkinä voisi toimia tilanne, jossa henkilö on kovalla työllä hankkinut itselleen asiantuntemusta jostakin aiheesta, mutta suuttuu jos keskustelussa käy ilmi, että joku on hänen kanssaan eri mieltä hänen vahvuusalueeseensa liittyvässä asiassa. Tällöin henkilö sortuu ajattelemaan, että koska hänen henkilöbrändinsä on tunnettu ja kaikki tietävät kuka hän on, kaikkien täytyy olla samaa mieltä hänen kanssaan asioista. Parhaimmillakin asiantuntijoilla on usein varaa oppia lisää. (Kortesuo 2011, 40.)

 

Henkilöbrändiä rakentaessa on mahdollista erehtyä keskittymään liikaa itseensä, kohderyhmän ja heidän tarpeidensa sijasta. On todennäköistä, että jos henkilö omaa brändäystä tehdessään tuottaa jatkuvasti sisältöä itseensä liittyen tai puhuu ihmisiä tavatessaan vain itsestään, että hän ei herätä kiinnostusta niin suuressa seuraajamäärässä kuin haluaisi. Ihmiset haluavat saada itselleen konkreettista hyötyä mahdollisimman helposti, joten esimerkiksi hyvinvointi- ja liikunta-alalla käytännön tekniikoiden tai vaikkapa reseptien jakaminen herättää todennäköisesti useamman ihmisen kiinnostuksen, kuin omien kyykkyennätysten tai dieetin onnistumisen hehkuttaminen. (Kurvinen ym. 2017, 222; Atchison 2018.)

 

Jo ennen henkilöbrändin rakentamisen aloittamista olisi hyvä miettiä, onko valmis siihen, mitä onnistuminen tarkoittaa. Jokaisen henkilöbrändääjän elämää ei seurata satojen kameroiden välityksellä ympäri vuorokauden, mutta paparazzien puutteesta huolimatta oman brändin muuttaminen ja kehittäminen vaativat todella paljon pitkäjänteistä työtä, sinnikkyyttä ja uskoa omaan asiaan ja tekemiseen. Jos brändääjältä ei löydy näitä ominaisuuksia, on todennäköisesti tuotteliaampaa palata suunnittelupöydän ääreen ja miettiä tarkemmin, mitkä ovat ne asiat joita haluaa omassa brändissään ajaa ja miten sen tekee. Muuten on todennäköistä, että tie nousee matkalla pystyyn paljon aikaisemmin kuin olisi halunnut. Ja onhan esimerkiksi paljon seuraajia keränneen some-brändääjän elämä pykälän verran tavallista tallaajaa julkisempaa. On tärkeää pitää sekin mielessä. (Kortesuo 2011, 41.)

 

Varsinkin hyvinvointi- ja liikunta-alalla on tärkeää saada luotua itsestään johdonmukainen ja selkeä brändi, josta ihmiset ymmärtävät nopeasti minkälaista palvelua brändin takana oleva ihminen tarjoaa. Oma visio ja arvot ovat siis äärettömän tärkeitä brändiä luodessa. Asiakas haluaa ostaa palvelua ihmiseltä, jonka ajatusmallit ja arvot ovat samankaltaisia kuin hänellä. Johdonmukaisuus oman sisällön tuottamista on tässä kohtaa ensisijaisen tärkeää. Henkilö ei saa rakennettua itselleen uskottavaa brändiä, jos hän ensin hehkuttaa aamupuuron loistavuutta aamupalana, ja seuraavalla viikolla ilmoittaakin seuraajilleen hiilihydraattien olevan yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Varsinkin kun tavoitellaan pitkäaikaisia asiakassuhteita, pitää kuva siitä, mitä toimintatapoja käytetään ja mitkä asiat ovat prioriteetteja, olla asiakkaalla kristallinkirkkaasti selvillä ennen ostopäätöksen syntymistä. Ailahteleva brändi ei vakuuta ketään. (Kurvinen ym. 2017, 222; Atchison 2018.)

 

Brändääminen ei saisi muuttua elämän keskipisteeksi, vaikka onkin parhaimmillaan todella hyödyllinen työkalu oman yrityksen kehittämisessä, varsinkin hyvin kilpaillulla hyvinvointialalla. On tärkeää erottua massasta, mutta ei ole hyödyllistä käyttää kaikkea aikaansa esimerkiksi Google Analyticin tai Tweetdeckin seuraamiseen. Kenelläkään ei ole aidosti tarvetta tietää kaikkea, mitä internetissä hänestä puhutaan juuri samalla hetkellä, kun se tapahtuu. Omien voimavarojen jakaminen oikein on yrittäjälle äärimmäisen tärkeää, ja vaikka brändäämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen onkin hyvä käyttää riittävästi aikaa, ei liiallisuuksiin meneminen ole monessakaan asiassa kannattavaa. Esimerkiksi varsinaisten palveluiden tuottaminen ja kehittäminen ovat arvokasta brändäämistä sekin, ja omalle vapaa-ajallekin olisi hyvä löytää rakoja kalenterista. Ilman sitä, että miettii jatkuvasti vapaa-ajalla omaa brändiään. Hyvästä rengistä ei kannata tehdä isäntää, varsinkin jos tarjoaa itse hyvinvointiin ja itsensä kehittämiseen liittyvä palveluita. (Kortesuo 2011, 40.)

 

Brändätessä on ideana erottua muista, ja herättää kiinnostusta niissä ihmisissä jotka voivat olla tulevaisuudessa potentiaalisia työnantajia tai asiakkaita. Silloin on pystyttävä tuomaan itse omaa sisältöä ja todentaa siten voivansa tuottaa lisäarvoa esimerkiksi asiakkaalle. Tällöin voidaan mennä kovaa metsään kahdella tavalla. Esinäkin ei ole mahdollista vain toistaa toisten tekemiä tai sanomia asioita, ja ajatella rakentavansa omaa brändiään. Jos ainoastaan kopioi muiden sisältöjä ja tarjoaa niitä ominaan, ei rakenna omaa brändiään asiantuntevaan suuntaan. Hyvä googlaaja tällainen henkilö saattaa kyllä olla. Toinen tärkeä asia on se, että tiedostaa minkälaisissa ihmisissä haluaa herättää kiinnostusta brändillään. Esimerkiksi urheilija ja toimistotyöntekijä saattavat tarvita hyvinkin erilaisia asioita oman hyvinvointinsa ja toimintakykynsä kehittämiseen. Jos rakentaa brändiä vain määrätiedottomasti ilman selkeää kohderyhmää jolle sisältöjään suuntaa, ei todennäköisesti herätä kiinnostusta oikein kenessäkään. Nykymaailmassa on kuitenkin tietoa ja palveluita tarjolla lähes rajattomasta määrästä tietolähteitä ja sisällöntuottajia. (Kurvinen ym 2017, 222.)

 

Sosiaalinen media luo yrittäjälle loistavan mahdollisuuden tavoittaa suuren määrän ihmisiä ja tuoda oman monen huulille. Tieto ja yhteydenottomahdollisuudet kulkevat kuitenkin molempiin suuntiin. Jos brändääjä onnistuu herättämään jollain tuottamallaan sisällöllä keskustelua sosiaalisessa mediassa, tai mahdollinen asiakas ottaa suoraan yhteyttä esimerkiksi kysymällä jotakin, on molemmissa tapauksissa asiaan reagointi ja vastaaminen äärimmäisen tärkeää oman brändin ja sen uskottavuuden kannalta. Mikäli joku esimerkiksi esittää eriävän mielipiteen, on uskomattoman paljon rakentavampaa perustella lähteisiin tukeutuen oma näkökanta, eikä vaan paeta tilanteesta ja jättää reagoimatta kommenttiin. Hiljaisuus ja asian välttely luovat hyvin pian muillekin keskustelun näkeville sen kuvan, että henkilö joka luo omaa brändiään julkaisulla, ei välttämättä tiedäkään mistä puhuu. Mahdollisesti vielä vahingollisempaa on kuitenkin jättää vastaamatta mahdollisen asiakkaan yhteydenottoon. Hän saa huonon asiakaspalvelukokemuksen, ja kertoo ystävilleen siitä, kun he harkitsevan saman henkilön palvelun ostamista. Brändääjän onkin elintärkeää tunnistaa se, että laittamalla itsensä näytille on reagoitava myös siitä mahdollisesti syntyvään jatkumoon, ei pelkkään näkyvyyteen itseensä. (Atchison 2018.)

 

Brändäämisen kanavat on myös olennaista valita etukäteen. Jos tuottaa sisältöä kaikkiin mahdollisiin kanaviin joita maailmasta löytyy, jakaa oman keskittymisensä ja kohdennuksen hirveän laajalle. Voidaan käyttää mielikuvana esimerkiksi auringonvaloa ja suurennuslasia. Jos aurinko paistaa sellaisenaan, levittyy sen energia laajalle alueelle, mutta vaikutus jää pieneksi. Voidaan ajatella aurinkoa esimerkiksi hyvinvointialan yrittäjän ammattitaitona. Jos hän brändää itseään kaikissa mahdollisissa kanavissa, voi vaikuttavuus ja näkyvyys jäädä pieneksi, kun tuotettu sisältö ja brändi häviää kaikissa kanavissa kilpailevan sisällön sekaan. Jos kuitenkin lisätään yhtälöön auringonvalon keskittävä suurennuslasi, eli esimerkiksi muutama tarkkaan valittu kanava, joissa omaa brändiä rakennetaan, saadaan sama energia keskitettyä huomattavasti tehokkaammin, ja näkyvyys valituissa kanavissa todennäköisesti suuremmaksi. Yleensä on toimivampaa keskittää tekemisensä joihinkin tiettyihin asioihin, ja tehdä niitä täysillä, kuin yrittää tehdä kaikkea samaan aikaan ja loppujen lopuksi ei kerkeä tekemään oikein mitään. (Kurvinen ym. 2017, 222; Atchison 2018.)

 

Yksi merkittävimmistä brändäämisen riskeistä on alkaa brändätä aktiivisesti, vain sen takia, että kaikki muutkin tekevät niin. On hyvin vaikeaa tuottaa merkityksellistä ja laadukasta sisältöä, tai antaa itsestään tietoisesti juuri tietynlaista kuvaa muille, jos tekeminen ei perustu oikeasti haluun tehdä sitä, vaan siihen että on ”pakko” brändätä. Väkipakolla tekeminen ei luo otollisia olosuhteita pitkäkestoisella tekemiselle, vaan jossain kohtaa homma vaan vähitellen jää, kun siitä ei oikeasti pidä. Myös sen aikaa, kun brändäämistä tekee, tekee todennäköisesti laadukkaampaa työtä, jos pitää siitä mitä on tekemässä, ja puhuu sellaisista asioista, joista oikeasti nauttii. Todennäköisesti oma brändi ei rakennu kovin hyväksi, jos itsensä pitää aina kammeta väkisin esimerkiksi uuden julkaisun tekoon, tai ajatus brändin kehittämisestä ylipäätään ei ole miellyttävä. (Kurvinen ym. 2017, 222.)

 

Tärkeimmät vinkit brändääjälle

 

Tunne vetoaa ihmiseen enemmän kuin järki. On äärimmäisen tärkeää, että brändin perusteella sen takana olevasta ihmisestä välittyy hyvä tunne mahdolliselle asiakkaalle. ”Hei, tuo ihminen vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Hän tuntuu tietävänkin paljon hyvinvoinnista. Hänen kanssaan työskentelemällä pääsisin varmaan hyvään kuntoon!” Tämän tyyppisiä ajatusmalleja brändin tulisi herättää siihen perehtyvissä ihmisissä. Esimerkiksi jotain julkaisuja voi pukea tarinan muotoon, ennemmin kuin luotella vain kylmiä faktoja. On myös todennäköistä, että silloin kun ihmiset puhuvat brändistä, he puhuvat nimenomaan tunteista, joita kyseinen brändi heissä herättää. Brändääjän täytyy olla myös valmis siihen, että jos hän onnistuu herättämään vahvaa innostusta joissakin ihmisissä, jotka suorastaan ihastuvat hänen ajatuksiinsa, todennäköisesti yhtä moni ihminen myös suuttuu niistä. Esimerkiksi hyvinvointi- ja liikunta-asioissakin on niin monta eri koulukuntaa ja suhtautumistapaa, että maailmasta löytyy aina joku, joka hermostuu jostakin uudesta näkökannasta. Realiteetti vain on se, että kaikkia ei voi miellyttää. (Kurvinen ym. 2017, 227.)

 

Brändin lähtiessä lentoon ja seuraajien lisääntyessä brändääjän on hyvä muistaa nöyryys. Jos osaa asettua vastaanottajan asemaan pystyy todennäköisesti tuottamaan paremmin hänelle sopivia palveluita ja sisältöä, kuin jos keskittyy vain omaan tietämykseensä ja sen kasvattamiseen. Inhimillisyys on myös oleellinen osa henkilöbrändiä. Ei tarvitse esittää olevansa parempi kuin on, ja täydellisen ulkokuvaa ei todennäköisesti kuitenkaan saa ylläpidettyä, vaikka yrittäisikin. Ihmiset samaistuvat henkilön persoonaan, eivät hänen ammattitaitoonsa, oli se kuinka laaja tahansa. (Kortesuo 2011, 178.)

 

Aidosti ihmisiä hyödyttävän sisällön tuottaminen tukee sitä, että he ostaisivat jo esimerkiksi sosiaalisessa mediassa hyödyllisiä vinkkejä jakavan ihmisen palveluita. Ovathan he jo saaneet esimakua siitä, että tämän hän saa oikeasti apua tämän henkilön neuvoista. Näin asiakas alkaa rakentaa luottamusta neuvoja antavan brändin takana olevaan ihmiseen jo ennen ensimmäistä tapaamista kasvotusten. Tämä on varsinkin hyvinvointialalla todella suuri etu palveluntarjoajalle, sillä välillä voidaan joutua puimaan hyvinkin yksityisiä asioita. Arvoa asiakkaalle tuottava brändi voikin parhaimmillaan olla kultaakin kalliimpaa. (Kurvinen ym. 2017, 228; Joseph 2018.)

 

Brändi kannattaa rakentaa oman ydinosaamisen ympärille. Silloin, kun brändääjä tekee sitä mistä oikeasti pitää ja missä on oikeasti hyvä, on suuri todennäköisyys, että hän pystyy tuottamaan niin hyvää sisältöä ja palvelua, että asiakkaat kiinnostuvat siitä. Oman ydinosaamisen lisäksi on hyvä tunnistaa se ketkä siitä hyötyvät ja mistä heidät tavoittaa. Kohdistamalla brändäämisen näihin kanaviin, maksimoidaan onnistumisen ja kohderyhmän tavoittamisen mahdollisuudet. Kun tekee kerralla hyvän suunnitellun omalle brändille ja tekemiselle, niin siinä on helpompi pysyä mahdollisesti koko urankin ajan, ja brändin rakentamista voi suunnitella jo tulevaisuuteenkin. Toki brändi muokkautuu ajan myötä, koska niinhän ihmisetkin tekevät, mutta mitä pidemmälle sen ydinajatus pysyy samana, sitä parempi. (Kortesuo 2011, 178.)

 

Erityisesti hyvinvointialalla on tärkeää pysyä ajan tasalla tuoreimmista tutkimuksista tehokkaimpiin menetelmiin ja harjoitteisiin liittyen. Loistava tapa parantaa oman brändin arvoa, on kouluttaa itseään lisää ja tuoda hankittu lisäosaaminen ilmi. Hyvinvointi on todella moniulotteinen kokonaisuus, ja sen mahdollisimman laaja ymmärtäminen on loistava tapa pystyä tuottamaan lisäarvoa vanhoille asiakkaille ja houkutella uusia ostamaan palveluita. Ei kannattakaan tuudittautua siihen, että kyllähän tämä asia on jo hallussa, vaan pyrkiä kehittämään itseään jatkuvasti! (Joseph 2018.)

 

Mistä tietää onnistuneensa?

 

Muilta ihmisiltä saatu palaute on luonnollisesti arvokas onnistumisen mittari. Palaute on brändääjän elinehto, sillä positiivinen palaute kertoo nimenomaan siitä, että tekee asioita oikein, ja negatiivisempi palaute mahdollistaa kehittymisen. Palautetta kannattaakin brändiä rakentaessa pyytää mahdollisimman monelta ihmiseltä, jotta saa laajan kokonaiskuvan siitä, minkälaisia ajatuksia ja tunteita oma brändi herättää sen tuntevissa ihmisissä. (Kurvinen ym. 2017, 232.)

 

Yrittäjälle ehkä tärkein onnistumisen mittari on kuitenkin maksavien asiakkaiden määrä. Vaikka esimerkiksi personal trainerilla olisi sosiaalisessa mediassa 10 000 seuraajaa, mutta vain jokunen maksava asiakas, niin brändääminen välttämättä ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Kannattavaan yritystoimintaan tähdätessä on kuitenkin tärkein asia saada lisättyä asiakkaiden määrää, jotta saadaan tuottoa. Jos suuri seuraajien määrä ei korreloidu ostopäätöksiin, kannattaa miettiä miten tilanteeseen voisi vaikuttaa. Toki seuraajien määrä kertoo siitä, kuinka monta ihmistä tavoittaa julkaisuillaan, ja sitä kautta lisää mahdollisten asiakkaiden määrää, joten sekin on sinällään hyödyllinen mittari. Varsinkin esimerkiksi muutaman kuukauden aikana kannattaa seurailla lisääntyykö seuraajien, eli mahdollisten asiakkaiden määrä vai ei. (Kortesuo 2011, 179.)

 

Niin kuin yritystoiminnassa niin moni muukin asia, myös henkilöbrändäys on suunnitelmallisuutta vaativaa, mutta onnistuessaan todella hyödyllistä tekemistä. Hyvin tehty brändäys auttaa erottumaan palveluntarjoajien merestä ja tuomaan maksavat asiakkaat omalle vastaanotolle tai kuntosalille. Jos brändiä alkaa tietoisesti kehittämään, se kannattaa kuitenkin tehdä kunnolla, eikä vain sen takia että on pakko. Huonosti rakennettu tai kesken jäänyt brändi saattaa vaikeuttaa asiakkaiden haalimista. Haasteeseen kannattaa kuitenkin tarttua rohkeasti, sillä uskallusta ja heittäytymistähän yrittäjyys vaatii joka tapauksessa kaikilla osa-alueillaan!

 

Lähteet

 

Atchinson, J. 2018. The five biggest branding mistakes and how to avoid them. Forbes. Luettu 28.11.2018. https://www.forbes.com/sites/theyec/2018/08/08/the-five-biggest-branding-mistakes-and-how-to-avoid-them/#3d05ac512d75

 

Joseph, S. 2018. 5 ways to build a powerful personal brand. Forbes. Luettu. 28.11.2018. https://www.forbes.com/sites/shelcyvjoseph/2018/04/30/5-ways-to-build-a-powerful-personal-brand/#5da70720549e

 

Kortesuo, K. 2011. Tee itsestäsi brändi. WSOYpro Oy: Jyväskylä. E-kirja.

 

Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V.  2017. Henkilöbrändi – Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Alma Talent: Helsinki.

 

Penttilä, T. 2017. Henkilöbrändi personal trainerin työssä. Opinnäytetyö. Saimaan ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma.

 

Saario, K. 2016. Happy Customer Company. Rakennatko asiantuntija- vai henkilöbrändin ja mitä hyötyä itsensä brändäämisestä on? Luettu 26.11.2018. Päivitetty 9.3.2016. https://www.happycustomercompany.fi/rakennatko-asiantuntija-vai-henkilobrandin-ja-mita-hyotya-itsensa-brandaamisesta/.

 

Uusitalo, P. 2014. Brändi & Business. Mainosten liitto: Helsinki.

 

Wahlman, J. 2018. LinkedIn- ja henkilöbrändäyskoulutus. Tampereen ammattikorkeakoulu.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!