Tampere
16 Apr, Tuesday
4° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Mindfulness- Tasapaino työssä



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjoittajat: Petteri Kiuru, Annika Äijälä

 

Koetko, että elät stressin ja ajanpuutteen keskellä?

Tulevaisuus huolettaa, vaikka pitäisi pystyä nauttimaan tästä hetkestä ja ottamaan siitä kaiken irti. Olemme jumiutuneita samoihin ajatusmalleihin, ja välillä tuntuu kehityksen olevan käsite, jota kohti ponnistelemme saavuttamatta kuitenkaan täyttä tyytyväisyyttä. Mitä työkaluja meidän on mahdollista käyttää, jotta saisimme itsestämme kaiken irti ja pystyisimme nauttimaan arjen pienistä hetkistä?

 

Mindfulness

 

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on kiteytettynä keskittymiskyvyn parantamista, tiedon käsittelyn kehittämistä, luovaa ongelmanratkaisua ja mielen joustavuutta sekä tunneälyn ja vuorovaikutuksen kehittämistä erilaisilla harjoituksilla. Tietoisuuden ja läsnäolon lisääminen jokaiseen havaintoon tässä hetkessä lisää asioiden ymmärtämistä ja hyväksymistä. Näillä harjoituksilla pystymme saamaan itsellemme laajemman, avoimemman ja keskittyneemmän mielen.

 

Mindfulness voi olla apuna useaan negatiiviseen olotilaan, kuten esimerkiksi suruun. Usealle mindfulness on toiminut keskeisenä avaimena energisempään ja onnellisempaan elämään, sillä terävöittämällä mielen rauhoittumisen kautta elämänlaatu paranee huomattavasti (https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mit%C3%A4-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot).

 

Harjoitusten kautta energiaa

 

Keskeistä harjoituksissa on rauhallinen tila, sekä aika. Kehon tuntemusten kuunteleminen ei välttämättä heti alkuun ole luontaista tai helppoa, itse ainakin koin sen alkuun hieman jopa ahdistavana. Tuntui, että koko ajan olisi pitänyt tehdä “tärkeämpiä” asioita, vaikka mikä voi olla tärkeämpää kuin oma jaksaminen? Jos siihen ei panosta, kaikki muu alkaa romahtaa herkästi ympäriltä. Kehon tuntemusten kuuntelemiseen  pitää suhtautua avoimesti, ja antaa ajatusten lipua ohitse, eikä tarttua niihin kuten normaalisti teemme. Armo itselleen on myös tärkeässä roolissa, sillä jos tuntuu ettei millään voi rauhoittua ja kuunnella oloansa, voi ottaa uuden yrityksen seuraavana päivänä. Mieli ei rauhoitu pakottamalla.

 

Aivokuvaustutkimusta tehdessä on havaittu, että vain 20 minuuttia mindfulness-harjoittelua neljänä päivänä kehittää ja vahvistaa aivojen keskittymiskykyä sääteleviä rakenteita. Vain 20 minuuttia! Varmasti jokainen meistä löytää päivästänsä noin lyhyen ajanjakson, jonka voi pyhittää vain itselleen. Parin viikon harjoittelun jälkeen tulokset ovat lupaavia; huomion säätelyyn liittyvät alueet ovat vahvistuneet, ja sitä kautta myös kyky sulkea epäolennaiset häiriötekijät ulkopuolelle on kasvanut.

 

Harjoituksia löytyy monenlaisia istuma-asennosta perinteiseen seisoma-asentoon asti,  ja harjoitukset ovat kestoltaan minuutista 45 minuuttiin. Harjoitukset keskittyvät aika paljon siihen, että hengitämme pitkiä hengenvetoja sisään ja ulos sekä tarkkailemme samalla jotain kropassa tapahtuvaa.Voimme seurata esimerkiksi sitä, kuinka rintakehä liikkuu hengityksen tahdissa, ja sitä kautta havainnoida pienten tuntemusten kautta tämän hetken.

 

Kirjassa löytyy harjoitus nimeltään ‘mielekäs minuutti’, missä laitetaan yhden minuutin ajaksi silmät kiinni ja vedetään 10-15 syvää hengitystä sekä tarkkaillaan jotain kehon osaa hengityksestä. Itse päätin kokeilla tätä. Joka kerta kun avasin kirjan tai rupesin kirjoittamaan jotain, tein harjoituksen. Ehdin hengitellä noin 12 hengenvetoa, kunnes minuutti oli täynnä.

Ensimmäinen kerta kannattaa tehdä silmät auki ja katsoa kelloa kun tekee, pienenä vinkkinä. Otin myös tarkkailun kohteeksi rintani edestakaisen liikkeen, johon keskityin harjoituksen ajaksi. Tämän harjoituksen tarkoituksena on rauhoittaa mieli ja auttaa keskittymään sekä poistaa ylimääräistä hälinää päässä, mitä minäkin ajatusten juoksuksi kutsun. Koko pienen ikäni olen ollut skeptinen näihin niin sanottuihin meditaatioharjoituksiin, mutta tästä pitää sanoa, että se perhana toimii. Ainakin hetkellisesti itselläni. Ajatusten tulva kirjaa lukiessa tulee kuitenkin jossain kohtaa takaisin, ja keskittyminen on hieman vaikeampaa lukemiseen taas. Siksi näitä harjoituksia pitäisikin tehdä säännöllisesti eteenpäin, koska kirjan mukaan keskittyminen kehittyy mitä useammin sen rauhoittaa.

 

Opit ja kopit

 

Kirjassa on paljon hyviä ajatuksia ja asioita miksi päivässä kannattaakin käyttää aikaa tähän. Itse olen silti vieläkin skeptinen kaikenlaisiin meditointiharjoituksiin. Välttämättä mietinkin, että eikö tällaisiin ole parempia ratkaisuja, koska en itse ainakaan koe, että olisi joka päivä töissä välttämättä varaa uhrata puolta tuntia tälläisille sekä illalla ne ainakin unohtuu jo vääjäämättä. Siltikin mietin ja olen utelias, jos kesän aikana vaikka kokeilisin kuukauden tehdä jonkinlaista variaatiota harjoituksista, ja nähdä mihin se vie.

Ensisijaisesti hyöty on se mikä viettelee, koska tietoinen läsnäolo auttaa vuorovaikutuksen laadun parantamisessa. Seurauksena on vahvemmin läsnä keskustelussa,sekä kyky vastaanottaa informaatiota sekä artikulointi sulavammalla järjenjuoksulla kasvaa. Tällaiset asiat auttavat meitä monessa tilanteessa, kuten yhteisen päätöksenteon aikaan saamisessa tiimissä ja konfliktitilanteiden hallinnassa.

 

Mindfulness auttaa stressin käsittelyyn ja työhyvinvointiin. Keskittyneempi ja laajempi mieli auttaa hahmottamaan ongelmat selkeämmin, ja näin tukee niiden ratkaisemista. Tehtävään keskittyminen auttaa myös ajanhallinnassa mikä lievittää stressiä. Keskittynyt mieli auttaa suorittamaan tehtävän alusta loppuun, jolloin ei tarvitse miettiä muita tehtäviä, ja siinä näkyy stressin vähentyminen heti.

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon positiivisia vaikutuksia ovat myös tunteiden tasapainoisempi säätely sekä luovuuden ja hyvänolon tunteiden lisääntyminen. Itse koen tietoisen läsnäolon vaikutuksen vahvasti arjessa, sillä pystyn elämään nykyään vahvemmin hetkessä ja keskittymään siihen, mitä teen. Elä nyt.

“Jokaisen merkittävän onnistumisen takana on keskittynyt ja vakaa mieli” (Wihuri 2014, 35).

 

Lähteet:

Antti-Juhani Wihuri, Mindfulness työssä, luettu 1.5

 

Suomen Mielenterveysseura, Mitä ovat minfulness-tietoisuustaidot?, luettu 23.4

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mit%C3%A4-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot

 

Myynti&Markkinointi, Mindfulness tuli työelämään, luettu 23.4

http://lehti.mma.fi/hyvinvointi/mindfulness-tuli-tyoelamaan

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close