Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Sanaton viestintä ja römpiö??



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

http://oppejajaoivalluksia.blogspot.fi/2017/11/sanaton-viestinta-ja-rompio.html

 

Olen monta kertaa akatemian aikana tullut siihen tulokseen, että kaikki rakentuu viestinnän ympärille tavalla tai toisella. Sen haasteellisuus ja tärkeys kiinnostaa minua, niin oman, että tiimin kehityksen kannalta. Viestintää tapahtuu monella eri tasolla ja monella eri tavalla ja harvoin se on yksinkertaista ja helppoa, varsinkin kun se koskettaa montaa ihmistä yhtä aikaa, niin kuin meillä tiimeissä tai projekteissa. Koostin pajaa meidän tiimillemme ja se alkoi muodostua hyvin pitkälti viestinnän kautta. Osittain dialogeissa puheviestinnän kautta, mutta varsinkin sanattoman viestinnän kautta. Mitä tapahtuu, kun puheviestintä jää pois ja meidän pitääkin toimia täysin sanattomasti. Tästä syystä kiinnostuin etsimään lisää tietoa nonverbaalisesta viestinnästä.  Luin Kollega.fi verkkolehdestä artikkelin sanaton viestintä kertoo enemmän – artikkelin, josta löytyi aivan uusia ulottuvuuksia aiheeseen.

Luulin, että sanaton viestintä tarkoittaa ilmeitä, eleitä ja yleensäkin keholla tapahtumaa viestintää, mutta artikkelin mukaan se onkin aivan jotain muuta, kuin fyysinen viestintä. Artikkelissa Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, että sanattomaan viestintään kuuluu tunneviestintä, intuitiivinen viestintä sekä vallan viestintä. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa tulkitsemme toistemme nonverbaalisia viestejä ja niiden vaikutuksia saaden merkittäviä oivalluksia toisista, mutta niistä syntyvää kokemusta on vaikea pukea sanoiksi.

 

”Ystävien viestintä”

Intuitiivinen viestintä syntyy nopeasti saaden tunteen olosta olla samalla aaltopituudella. Se on luontevaa kanssakäymistä, jossa aistitaan, olemmeko samalla puolella asenteissa ja ajatusmaailmassa. Siihen liittyy kunnioitusta, arvostusta ja luottamusta toista kohtaan. Se vaatii hyvää ja todellista läsnäoloa, jossa ollaan aidosti kiinnostuneita toisesta ihmisestä, mikä lisää entisestään yhteistä innostusta ja parempia ajatuksia. Tämä toi itselleni mielikuvan ystävyyden viestinnästä, missä koetaan hyväksyntää ja arvostusta, tullaan kuulluksi eikä oma ajatus karkaa miettimään muita asioita.

 

”Ilmapiiriviestintä”

Tässä ilmapiiriviestinnässä eli tunneviestinnässä on kyse fiiliksistä, tunnelmasta, olotilasta, kaikesta joka tuntuu meissä jollain tavalla, mutta emme välttämättä kiinnitä siihen huomiota tai osaa kertoa miksi näin tunnemme. Se on myös kanssa olijan tunteiden aistimista, kokemista tai jonkun tunteen jakamista. Kaikille meille on varmasti tuttu tilanne, kun jonkun ihmisen tunne tarttuu meihinkin, niin hyvässä kuin pahassakin. Tämä nousee aina silloin tällöin myös tiimissä esille keskusteluina, miten virittäydymme eri tilanteisiin. Tuommeko mukanamme ärtymystä ja ”mua ei kiinnosta”-fiilistä vai innostusta ja ”tästä tulee huippua”-fiilistä?

 

Mikä ihme on römpiö???

Römpiö, emootio ja tunne eroavat toisistaan siinä, miten ja kuinka pitkään ne vaikuttavat meihin. Näiden sanojen erot olivat itselle täysin uutta, joten käydään nämä nyt tässä läpi.

Tunne: Tunteet tulee ja menee, vaikuttaen hetken ja sitten häviävät. Ne antavat energiaa ja voivat vaikuttaa hetkellisesti tilanteeseen. Tunteet, anna tulla, hyväksy ja anna mennä.

Emootio: Kun tunne jää ”jumiin” mieleen ja se on haitallinen, siitä tulee emootio. Siihen liittyy uskomuksia ja esimerkiksi pelkoja -mitä huonoa voisi seuraavaksi tapahtua. Emootio pyörii mielessä pitkään tapahtuman jälkeenkin häiriten parempaa energiaa.

Römpiö: Eli haitallinen emootio, syntyy kun tunteesta tulee lamauttava. Römpiössä tunne on muuttunut ylivoimaiseksi ja se vie energiaa. Se saa ajattelemaan, ettei mistään tule mitään ja kaikki on turhaa. Se on hyvä tunnistaa, kyseenalaistaa ja päästää irti!

 

”Voimien viestintä”

Tämäkin on asia, jolla on iso ja näkyvä rooli akatemialla…ainakin joidenkin kohdalla. Vallan viestinnässä joku ohjaa tilanteessa ja ihmisten välillä hallitsevaa energiaa. Kielteisyydessään se voi olla toisten lyttäämällä haettua itsensä nostamista, mutta parhaimmillaan se on vahva me-henki, joka huokuu yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisessa tilanteessa johdossa oleva ihminen ei saa tuotua oikein minkään laista tunnetta tilanteeseen, jolloin mitään ei myöskään tapahdu, eikä asiat etene. Parhaimmillaan vallan viestintä toimii ryhmässä, kun jokainen osaa tarvittaessa ja vuorollaan ottaa johtajan rooli ja toisessa tilanteessa antaa itsensä tulla ohjatuksi.

Nämä kaikki vuorovaikutuksen keinot kehittyvät, kun tiimissä on turvallista, hyväksyvää ja varauksetonta toimintaa eli hyvä ilmapiiri ja yhdessä vietetty aika opettavat meille paremmat tavat kommunikoida niin verbaalisesti, fyysisesti kuin sanattomastikin. Myyntipäivät, mökkipajat, pinkkuhaasteet, tiididiilit, yhteiset juhlat ja Proakatemia päivä ovat siis erinomaisia paikkoja testata omaa sekä tiimin viestintä taitoja.

Lähde: https://kollega.fi/2017/01/sanaton-viestinta-kertoo-enemman/ (luettu 14.11.2017)

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close