Kaikille liike-elämää vähänkään eläville lienee tullut jo selväksi, että hyvät tuotteet eivät itse myy itseään. Kaupan hyllyt notkuvat pullollaan ”ihan jees” –tuotteita ja kaukana historiassa ovat ne päivät, kun tuotteet saattoivat pärjätä ilman erityisempää arvonlisää.

Ruotsalaisen ”FörebildsFöretaget konsument” –etiikkatutkimuksen vastaajista 99,4% kertoi hylänneensä tuotteen tai kokonaisen yrityksen eettisten kysymysten takia (Yrityksen arvot ja etiikka). Kyllä – kaikki siis pohtivat eettisiä kysymyksiä kauppareissuilla – ja aivan piirun vajaa kaikki ovat hylänneet, eli siis näyttäneet lopullisesti perävaloja jollekin tuotteelle, tuotemerkille tai kokonaiselle yritykselle eettisiin kysymyksiin perustuen. Etiikka on nykyajan liiketoiminnassa ehdoton kilpailutekijä.

”Arvojen lukutaito ja eettisten kysymysten tiedostaminen alkavat olla elinehto uuden vuosituhannen yrityksille” – Yrityksen arvot ja etiikka (Aaltonen & Junkkari, 2003, WSOY)

Maailmamme on muuttunut siinä mielessä mukavammaksi, että entistä enemmän ajattelemme olevan samaa jengiä tällä yhdellä pallolla syntyperästä ja muista seikoista piittaamatta. Välitämme pikkuhiljaa niistäkin jotka ovat hyvin etäällä toisella puolella planeettaa – ja se heijastuu ostokäyttäytymiseemme. Toki monet pitävät etiikkatrendiä vain ohimenevänä villityksenä, mutta tyypeistä, jotka ehdottomasti ajattelevat etiikkahömpötyksen kuuluvan vain uskovaisille ja hipeille (ja että ”pisnekseen” sitä ei saa sekottaa), alkaa aika jättää. Useat asiantuntijat sanovat etiikan tulleen jäädäkseen ja niin ajattelen itsekin.

Olipa tullut jäädäkseen tai ei – trendi on joka tapauksessa vahva. Yrityksiltä vaaditaan eettisiä toimia enenevissä määrin: muiden muassa vaatejätti H&M nousee jo toista vuosikymmentä peräkkäin usein otsikoihin toistuvien epäilyjen ja paljastusten takia. Useat tahot vaativat yritystä muuttamaan toimintatapojaan ”oikeimmiksi”. Jutut koskevat lapsityövoimaa ja muutoinkin epäinhimillisiä työolosuhteita mm. Uzbekistanissa ja Kambodžassa. Joidenkin H&M:n tehtaiden palkat ovat laittomia ja alle kolmasosa palkkatasosta joka alueella riittäisi vaatimattomaan asumiseen ja elämiseen. Toisella tehtaalla työpäiviä ja –tunteja lisätään epäinhimillisiin määriin sopimuksista piittaamatta, ja lähes joka raportista löytyy mainintoja alaikäisestä työvoimasta.

Samaan aikaan H&M valittiin maailman eettisimmäksi yritykseksi.

Kyllä – luit oikein. H&M on pyörtänyt alkuperäistä kantaansa ”epäeettisen” toiminnan täydestä kieltämisestä siihen, ettei yritys tietenkään voi aina sataprosenttisesti tietää mitä tehtailla tapahtuu. Samalla H&M on lisännyt panostusta eettisyyden lisäämiseen markkinoinnin puolella: mainokset puhkuvat ihmis- ja ympäristöystävällisiä arvoja ja mielikuvia. Mielikuvan kiillottelu arvonlisäetiikalla toimii kuin junan vessa.

Se että yritys toimii jollain tasolla eettisesti on yrityksille todella hyvä mielikuvamarkkinoinnin kulmakivi. Kuten bisnekselle tyypillistä, naamaamme hierottu markkinointi tuskin vastaa koko kuvaa kaikissa tapauksissa. Yhdellä jos toisellakin tasolla voidaan toimia hyvin arvokkaasti ja eettisesti (ja näkyvästi niin), samalla kun etäämpänä katseilta työnnetään vastuu etiikasta toisille tai kolmansille tai jopa hylätään. Yrityksen etiikka kokonaisuutena on monitasoinen koostumus: muista lukea myös pienellä präntätty teksti.

Myös Levi Strauss & Co on paininut kurjien työolojen kanssa. Levi’s havaitsi, että 25% sen alihankkijoista kohteli työntekijöitään kurjasti, ja kielsi alihankkijoilta lapsityövoiman käytön, epäterveelliset ja vaaralliset työolot (Yrityksen arvot ja etiikka, 2003, WSOY). Levi’s vaati myös palkankorotuksia alihankintatyövoimalleen ja palkkasi valvontatiimin tekemään etiikan pistokokeita tehtaille. Meininki oli kuin läksyjen tarkistus uskonnon tunnilla: mm. Kiinassa, Burmassa ja Bangladeshilaisella tehtaalla jäätiin kiinni työoloista jotka olivat alle sovittujen standardien. Yksi kolmesta alihankkijoista oli tarpeeksi suostuvainen pitämään standardeista kiinni – muiden kanssa yhteistyö loppui.

Levi’s ei paitsi havainnut, vaan halusi myös selvittää tilanteen itseohjautuvasti. Case Leviksestä tulee avoimempi ja nöyrempi mielikuva, mutta myönnettäköön, ettei mainitun kaltaiset tapaukset ole aina niin yksiselitteisiä ja mustavalkoisia kuin kuvaukseni saattaa antaa ymmärtää. On puhuttu, että ilman työtä osa alaikäisistä työntekijöistä saattaisi ajautua täysin laitapuolen bisneksiin, kun toisaalla rikollisliigojen väitetään käyvän lapsityöntekijöillä rahakasta ihmiskauppaa. (Kiinan tehtaat käyttävät hyväksi lapsityövoimaa, 5.5.2008, Kaleva, Ulkomaat) Kuten mainittua: tilanteet eivät ole yksiselitteisiä. Kansainvälisesti toimivat yhtiöt saattavat yksinkertaisesti jopa tahtomattaan ajautua suuruutensa takia tai varomattomuuttaan yhteistyösuhteisiin jotka voivat olla eettisesti arvaamattomia ja hämäriä. Voihan yhtälailla jopa olla että Levi’s on vain nokkeluuttaan pelannut tilanteet H&M:ää paremmin median kannalta. Muista aina lukea se pienellä präntätty teksti.

”Saattaa sisältää pieniä määriä arvonlisäetiikkaa.”

”Kohlberg: Heinzin tarina:

Heinzin vaimo on kuolemaisillaan syöpään. Paikallinen lääkäri on kehittänyt lääkkeen, joka on naisen ainoa mahdollisuus selvitä. Yhden annoksen valmistamiseen kuluu 600 markkaa, ja lääkäri päättää myydä yhden annoksen 6000 markalla. Heinz saa kokoon puolet (3000) tarvittavasta summasta ja pyytää lääkäriltä alennusta luvaten maksaa loput vaikka vähittäismaksulla. Lääkäri ei tähän suostu: ”Olen keksinyt lääkkeen itse ja aion tehdä sillä rahaa.” Heinz murtautuu seuraavana yönä lääkärin toimistoon ja varastaa lääkettä.” (Aaltonen & Junkkari, 2003, WSOY)

Yrityksen arvot & etiikka -kirja sisältää muitakin kiperiä esimerkkitapauksia. Heinzin tarina (yllä) sivuaa toki myös liiketaloudellista puolta, mutta herättää huomioni erityisesti oman terveydellisen historiani takia. Toimiko Heinz väärin? Olisiko Heinz toiminut enemmän oikein, jos hän olisi jättänyt keräämänsä 3000 markkaa lääkärille? Entäpä jos sairas henkilö ei olisi ollut Heinzille niin läheinen? Vaikka kyseessä on tarina, voisi vastaavanlainen tilanne olla todellisuutta vieraassa (vapaassakin) maassa. On kiitollinen olo siitä, ettei Suomessa tarvitse varastella lääkkeitä pysyäkseen hengissä. Tästä näkökulmasta myös edistynyt sosiaaliturvamme on melko vakaa eettinen tukipilari.

Lähteet:

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/kiinan-tehtaat-kayttavat-hyvaksi-lapsityovoimaa/310728/

https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/h-m-a-syytetaan-lapsityovoiman-kaytosta/2126964#gs.bhULxyE

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000891997.html

https://www.talouselama.fi/uutiset/vakava-syytos-jalleen-hs-hmn-alihankkijoiden-tehtaissa-lapsityovoimaa-ja-kaltoinkohtelua/bd97a30f-2e55-3dba-9158-8a6350e35d4d