Robotiikka – Uhka vai Mahdollisuus?

15.12.17 Esseen kirjoittaja: Henri Roivas
Kirjapisteet: 2
Kirja: Robotit Töihin
Kirjan kirjoittaja: Cristina Andersson, Ilkka Haavisto, Mari Kangasniemi, Antti Kauhanen, Taneli Tikka, Lauri Tähtinen, Antti Törmänen
Kategoriat: ICT-yrittäjyys, Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit

Tietämykseni robotiikasta, on hyvin alkeellisella tasolla. En tiedä ohjelmoinnista juurikaan mitään. Voin suoraan sanoa, että tietotekninen osaaminen ei järin ole ollut osana elämääni. Tästä huolimatta olen alkanut kiinnostua siitä. Kiinnostus on luultavasti syntynyt, kun olen lukenut työntekijöiden irtisanomisista, kun työntekijän tekemä työ on jatkossa pystytty korvaamaan kustannustehokkaasti robotiikkaa hyödyntäen. Monelle herää varmasti kysymys: onko robotiikan noustessa vaarana, ihmisten massairtisanomiset ja massiivinen työttömyyden kasvu, kun tarvetta ihmistyöntekijälle ei enää ole? Jopa itse ennen aiheeseen tutustumista mietin näitä ajatuksia. Luin juuri teoksen Robotit Töihin. Tämä teos antoi minulle moneen kysymykseen vastaukset.

Robotiikkaa on mahdollista hyödyntää lähes jokaisella työpaikalla. Helpoin tapa tähän on varmasti kokoonpano- ja lajittelutyötä teettävissä ammateissa, kun taas vaikeinta sitä on hyödyntää Asiantuntijatehtävissä, jossa teetetään luovaa ongelman ratkaisua vaativia tehtäviä, joiden hoitaminen ei ole pilkottavissa sääntöihin. Mielestäni on nykypäivää miettiä liiketoimintaa rakentaessasi, olisiko järkevää käyttää resursseja mieluiten robotiikkaan ja automatiikkaan, kuin työntekijöiden hankkimiseen ja kouluttamiseen eri työtehtäviä varten. Varsinkin tehtävissä, joissa tarvitsee jatkuvasti teettää kokoonpano- ja lajittelutöitä, niin kuin kappaleen alussa mainitsinkin. Minusta tuntuu, että yleisellä tasolla robotiikkaa vierastetaan ja saatetaan jopa pelätä vähän. Tämä johtuu luultavasti työttömyyden pelosta. Löysin kuitenkin hyvän pointin em. teoksesta Robotit Töihin: ”Robotisoituminen ei johda massiiviseen työttömyyteen, koska roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja, joihin kuuluu moninaisia työtehtäviä.” (D.H., Levy, F & Murnane, R. J. 2003). Lisäksi Taloushistoria on opettanut meille, että teknologinen kehitys on luonut enemmän työpaikkoja kuin tuhonnut niitä. (E. & McAfee, A. 2014).

Tärkeää on muistaa, että robotiikka ei ainoastaan vie työpaikkoja ihmisiltä, vaan synnyttää meille täysin uusia töitä, joita voi olla vaikea vielä tässä vaiheessa kuvitella. Ihminen on kuitenkin tietoinen itsestään ja pystyy ratkaisemaan ongelmia ja käymään monimutkaista viestintää. Näille taidoille löytyy aina tarvetta. Robotiikka olisi oiva työväline pelastamaan esimerkiksi sairaanhoitajat sekä hoitotyön ammattilaiset alan hankaluuksilta. Robotit töihin teoksessa oli omistettu asian käsittelemiselle kokonainen kappale. Löysin monta mielenkiintoista faktaa, joita en ollut aiemmin tullut edes ajatelleeksi, kuten: ”Koska robotiikan käyttö vapauttaa hoitotyöntekijöiden työaikaa, työtehtäviä voidaan kohdistaa aiempaa enemmän välittömään potilastyöhön, joka vaatii asiantuntijuutta ja jota koneilla ei voida toteuttaa.”. Nykypäivänä on valtava ongelma se, ettei työajat ole alalla inhimilliset ja työntekijät joutuvat altistumaan työturvallisuusriskeille esimerkiksi nostaessaan liikuntakyvyttömän henkilön sängystä pyörätuoliin. Tähän kaikkeen robotiikka voisi tuoda paljon parannusta.

Mitä sitten tapahtuu, kun tekoäly astuu kuvioihin? Oma mielipiteeni on seuraava: Tekoälyn kautta yrityksen on mahdollista saavuttaa maksimituottavuus ja jatkuvasti kehittyvä toimintamalli. Sen on mahdollista reagoida etukäteen maailmantalouden muutoksiin ja näin ollen välttyä massiivisilta taloudellisilta vahingoilta. Teoksessa Robotit töihin, oli erinomaisesti päätelty tekoälyn vaikutuksista organisaation työntekijöihin: ”Työntekijöiden autonomia ja itseohjautuvuus kasvavat, koska jokainen voi itse toimia oman työnsä järjestäjänä tehokkaammin. Työnteon painopiste siirtyy puurtamisesta siihen, että aikaa käytetään enemmän harkintaan ja päätöksiin siitä, mitä tehdään ja miksi.”. Tekoälyn avulla on mahdollista käsitellä moninkertaisesti nopeammin dataa ja analysoida sitä, kuin mitä ihmismielellä. Tarvitaan vain joku sanomaan koneelle, mikä on se asia, jota lähdetään purkamaan. Tämä antaa mielestäni erinomaiset pelivälineet yrityksen johdolle, organisaation rakenteen toimivuuden varmistamiseksi. Uskon myös siihen, että tulevaisuudessa pystymme kiihdyttämään teknologian kehittymistä äärimmilleen tekoälyn ansiosta. Toivottavasti niin paljon, että pystymme kehittämään toimivia ratkaisuja maailmaamme tuhon estämiseksi.

Suosittelen jokaiselle ”Robotit Töihin – Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla?” kirjan lukemista, vaikka et olisikaan kiinnostunut robotiikasta. Uskon robotiikan olevan arkipäivää meille tulevaisuudessa. Työ mitä teet, voi olla toimenkuvaltaan hyvin erilainen tulevaisuudessa kuin nyt. Voi olla, että työparina toimii robotti tai että ohjaat työryhmää mikä koostuu puoliksi roboteista. Mielestäni meidän ei missään nimessä tulisi pelätä muutosta vaan ottaa se avosylin vastaan.

 

Henri Roivas

14.12.2017

 

Lähteet:

D.H., Levy, F & Murnane, R. J. (2003): The skill content of recent technological change: an empirical exploration. Quarterly Journal of Economics, 118 (4), 1279-1333

  1. & McAfee, A. (2014): The Second Machine Age: work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies.
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Robotiikka - Uhka vai Mahdollisuus?, 3.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!