Pyri tehokkuuteen ja vältä kiirettä

12.12.17 Esseen kirjoittaja: Jenni Peräinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Nopeammin
Kirjan kirjoittaja: Janne Ruokonen
Kategoriat: Johtaminen, Uncategorized, Oppiva organisaatio

Tutustuin Janne Ruokosen teokseen nimeltä ”Nopeammin”. Teoksen nimi herätti mielenkiintoni, sillä yhteiskunnassamme on alettu keskustelemaan myös työtahdin nopeuttamisen rinnalla luvallisesta hidastamisesta. Kirjassaan Ruokonen selventää nopeuden määritelmää, ja sitä, kannattaako nopeutta tavoitella. Tässä esseessä pohdin täytyykö jatkuvaan tehokkuuteen pyrkiä, vai onko sallittua silloin tällöin vain olla tekemättä yhtään mitään.

 

Pitäisikö kiireeseen ja tehokkuuteen pyrkiä?

Ruokonen selventää teoksessaan nopeuden käsitettä. Nopeus tarkoittaa tuotettua arvoa suhteessa kulutettuun aikaan eli kuinka paljon yksilö on saanut aikaan tietyssä ajassa. Jos tuotettua lisäarvoa ei ole syntynyt, ei yksilö ole näin ollen ollut myöskään nopea. Näen sanan nopeus melko samanlaisena käsitteenä tehokkuuden kanssa. Eli sitä tehokkaampi on ollut, mitä enemmän on saanut tietyssä ajassa aikaiseksi. Tähän yritän itse pyrkiä, koska lorvaileminen ei tuota juuri mitään tulosta, ja lopputulemana on yleensä vain paha mieli ja huono omatunto kaikkien niiden tekemättä jääneiden asioiden puolesta. Olen samaa mieltä Ruokosen kanssa, että nopeuteen ja tehokkuuteen kannattaa pyrkiä, jotta aikaa jää myös muille asioille työn suorittamisen ohella. Kun on tehokas, aikaa jää myös esimerkiksi rentoutumiselle ja perheen parissa olemiselle.

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni sellaisessa opiskelupaikassa, joka mahdollistaa sellaiset asiat, joihin haluan energiaani ja voimavarojani pistää. Kun teen sellaisia asioita, joita rakastan tehdä, ja haluan saada mahdollisimman paljon aikaiseksi näiden asoiden tiimoilta, huomaan toistuvasti tekeväni hyvin pitkiä päiviä. Oli kyse sitten kouluprojekteista, sisällöntuotannosta, urheilusta, taiteesta tai töistä, teen näitä asioita niin mielelläni, että ajantaju hukkuu. Koen myös saavani valtavasti energiaa, kun teen töitä itselleni tärkeiden asioiden parissa. Tämän takia on mielestäni ihan sallittua tehdä välillä pitkiä työpäiviä, kunhan muistaa pitää omasta hyvinvoinnista huolta, ja pitää kokonaispaketin kasassa.

En itse koe minkäänlaista tarvetta esittää kenellekään muulle tai itselleni kiireistä ihmistä. Haluan olla mahdollisimman tehokas ja saada päivässä mahdollisimman paljon aikaan. Joskus päivät tulee ahdettua täyteen minuuttiaikataululla, ja saatan tuntea itseni kiireiseksi kun kirjaimellisesti juoksen paikasta toiseen aamusta iltaan. Todellisuudessa hahmotan kuitenkin päiväni järjestelmällisesti aikataulutettuna ja organisoituna, jolloin olen kiireentunteesta huolimatta tehokas saaden paljon asioita aikaiseksi.

 

Hitauden voima

Olen sitä mieltä, että yhteiskunnassamme vallitsee edelleen ilmapiiri, jossa hyvällä katsotaan niitä yksilöitä, jotka suorittavat samanaikaisesti monia eri asioita. Korkeimmalle nostetaan mediassakin ne, ketkä ovat saaneet paljon aikaan, ja joista muiden kansalaisten olisi hyvä ottaa mallia. Todellisuudessa näidenkin menestyneiden yksilöiden on täytynyt ottaa välillä rennosti, jotta he ovat päässeet tavoitteisiinsa. Tuloksia ei myöskään kovin monen menestyneen henkilön kohdalla ole syntynyt lyhyessä ajassa. Esimerkiksi menestynyt huippu-urheilijakin on joutunut tekemään useita tuhansia tunteja töitä saavuttaakseen tavoitteensa ja onnistuakseen vaikka kilpailussa.

Huomaan välillä olevani melko kiireinen, ja huomaan harrastavani multitaskingia koko ajan. Multitasking on jonkinlainen illuusio tehokkuuden tunteesta ja siitä, että saisi paljon asioita aikaiseksi kun tekee montaa asiaa yhtä aikaa. Todellisuudessa saisin varmasti paljon enemmän lyhyemmässä ajassa aikaan, kun pysähtyisin hetkeksi miettimään mitä olenkaan tekemässä, ja teenkö oikeita asioita tavoitteitani ajatellen. Teoksessaan Ruokonen toteaa, ettei kukaan halua hitauteen pyrkiä. Mielestäni hitaudessa piilee kuitenkin potentiaalinen voima. Kun pysähtyy ja on tekemättä mitään tarpeeksi kauan, alkaa väistämättä omaa elämäänsä tarkastelemaan objektiivisesti, kuin sivustakatsoja. Kiireinen tai todella tehokas ihminen ei välttämättä kerkeä pysähtymään ja analysoimaan omaa elämäänsä, koska on niin kova kiire saada kaikki hommat tehdyksi. Jos haluaa muuttaa jollain tavalla elämän suuntaa tai joitain toimintatapoja, on hyvä välillä muistaa hidastaa vauhtia.

Myös levolle täytyy antaa aikaa, sillä levossa kehittyy. Olen urheilussa tämän huomannut, ja olen kiitollinen, että minulla on ymmärtäväinen ja asiantunteva valmentaja, joka osaa viheltää pelin niin sanotusti poikki, jos meno äityy liian raskaaksi. Tietenkin osaavan valmentajan lisäksi tärkein henkilö kuka huomaa mahdollisen ylirasituksen, olen minä itse. Harrastan pikajuoksua, ja se on puhtaasti tulosurheilua. Tulokset kyllä kertovat, ovatko kokonaisrasitus ja hyvinvointi olleet tasapainossa. Yksittäisissä reeneissä on mahdollista tuntea ajoittain uupumusta, mikä on luonnollista, mutta uupumukseen kannattaa kiinnittää huomiota jos se on jatkuvaa ja energiatasot ovat alhaiset pidemmän aikaa.

Jokaisella yksilöllä on oma toimintakapasiteettinsa, ja toinen uupuu jo pienestä määrästä työtä helpommin kuin toinen. Jokaisen kannattaa mielestäni kuunnella itseään ja jopa testata, missä menee oman toimintakapasiteetin rajapinta. On hyvä tarkastella hiljalleen tahtia nostaen, milloin mennään kipurajoilla, ja erottaa milloin ollaan epämukavuusalueella. Kun omia rajojaan kokeilee ja haastaa normaalissa arjessa, ei omat voimavarat ja resurssit yllätä tositilanteen osuessa kohdalle.

 

Tehosta tekemistä, lepää enemmän

Haluan itse saada päivän aikana mahdollisimman paljon aikaan, jotta kaikki tehtävät eivät odota edessä seuraavina päivinä. Kun kaikki hoidettavat tehtävät ovat suoritettuina, voi rauhallisin mielin keskittyä vain itseensä ja omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kerron omat hyväksi kokemani keinot, jolla lisätä tehokkuutta, ja vapauttaa näin enemmän aikaa.

  1. Listaa seuraavan päivän tärkeimmät tehtävät paperille edellisenä iltana, ja suunnittele ajankäyttösi näiden tehtävien mukaan. Tehtäviä listatessa kannattaa priorisoida ja suodattaa listalle vain maksimissaan kolme tärkeintä tehtävää, jotta kaiken ehtii varmasti tehdä päivän aikana.
  2. Käytä apunasi liukuhihnatekniikkaa, jos se on suinkin mahdollista. Oli kyse sitten ruoan tekemisestä tai joulukorttien askartelusta, niin työvaiheiden pilkkominen osiin nopeuttaa hommaa huomattavasti.
  3. Osaa lopettaa työnteko tarpeeksi ajoissa ennen nukkumaanmenoa. Jotta seuraavana päivänä heräisi virkeänä uusien tehtävien pariin, täytyy myös malttaa edellisenä iltana lopettaa työt ajoissa. Pirteämpänä ja levänneenä ihminen on automaattisesti tehokkaampi, ja kunnollisten yöunien jälkeen väsynyt puuhasteleminenkin jää kokematta.

 

Kaikenkaikkiaan olen sitä mieltä, että ihminen ja hyvinvointi ovat kokonaisuus, ja esimerkiksi liiallinen työnteko ja vähäinen arvostus itseään ja tarpeitaan kohtaan voivat johtaa loppuunpalamiseen tai uupumukseen. Pidän optimaalisena tilanteena sitä, kun elämä on tasapainossa, eli työtä ja muuta aktiviteettia on suhteessa kohtuullinen määrä palautumiseen nähden. Tehokkuudessa ja nopeudessa ei ole mielestäni mitään väärää, ja itse koitan tavoitella mahdollisimman tehokasta elämäntyyliä, jotta aikaa jää myös muille asioille, kuten palautumiselle ja ystäville. Kun turha puuhastelu ja kiireen tunteminen vähenee, ja pyrkii tekemään asioita tehokkaasti, huomaa saavansa tavallista enemmän aikaan, ja näin ollen on mahdollista saada lisätunteja vuorokauteen.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!