Tampere
19 Apr, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Pyhän Marian opit



Kirjoittanut: Anni Minkkinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Maria Veitola on henkilö, joka jakaa ihmisten mielipiteitä. Toiset rakastavat häntä ja toiset eivät voi sietää häntä tai hänen tekemisiään. Mielestäni se on mielenkiintoisen ihmisen merkki – sellainen ihminen, joka herättää paljon keskustelua ja mielipiteitä on mieleenpainuva ja jollain tapaa merkittävä. Juuri sellainen on Maria Veitola ja hänen elämänkerrallinen esikoiskirjansa Veitola toi minulle paljon ajatuksia ja pohdintoja elämästä ylipäätään. Kirjan teksteistä löytyi useita samaistumispintoja, sekä oppeja, joita on hyvä omassa elämässään noudattaa. Pidän Mariaa jonkintasoisena esikuvana itselleni ja haluankin tähän esseeseen poimia muutamia pointteja Marian opeista, joiden haluaisin myös omaa elämääni ja toimintaani ohjaavan.

 

  1. Siedä epämukavuutta

 

Kaikki tietävät sen, että suurimmat opit ja kehitys tapahtuu silloin, kun siirtyy toimimaan omalla epämukavuusaluellaan. Sitä usein Proakatemialla toitotetaan, eikä turhaan. Myös Maria on elämässään saavuttanut ne isoimmat asiat, kun hän on tehnyt jotain, mikä ei ole tuntunut aluksi kaikkein luontevammilta ja mukavimmalta. Se että Mariasta on tullut yksi Suomen tunnetuimmista juontajista ja mediapersoonista ei ole tapahtunut helposti. Hän on kulkenut pitkän matkan radion työharjoittelijasta tunnetuksi tv-juontajaksi. Ujosta karjalaistytöstä supliikiksi toimittajaksi, jolta tulee aina teräviä kommentteja haastavissakin tilanteissa. Jos luonteeltaan ujo Maria ei olisi rohjennut lähteä Itä-Suomesta pääkaupunkiin Helsinkiin ja hakeutua erilaisiin työtehtäviin, jotka vaativat häneltä rohkeutta ja heittäytymiskykyä, ei hän varmasti olisi siinä asemassa, jossa hän tänä päivänä on.

 

Jos saat kieltävän vastauksen johonkin kyselyyn, älä luovuta heti. Periksi antamattomuus on vienyt Marian pitkälle, hän ei ole tyytynyt elämässään kieltäviin päätöksiin vaan taistellut niitä vastaan. Kun hänelle on annettu kieltävä vastaus työkuvioissa, ei hän ole luovuttanut automaattisesti, vaan kokeillut uutta taktiikkaa. Sinnikäs työnteko on vienyt Marian juuri niin pitkälle, kuin missä hän tällä hetkellä on. Jos joku asia tuntuu raskaalta ja vaikealta, ei kannata antaa periksi liian helposti, se saattaa olla juuri se juttu, joka kehittää sinua eniten. Se, että rohkenee siirtyä omalle epämukavuusalueelleen ja sietää epämukavuutta, kehittää ihmistä suuresti. Kun viettää aikaa epämukavilta tuntuvissa tilanteissa ja selviää niistä, muuttuu epämukavuus mukavuudeksi ja tulee valloitettua itselleen lisää tilaa ja kokemusta erilaisesta ympäristöstä.

 

  1. Oikeat ihmiset ja läsnäolon merkitys

 

Maria kertoo, että ilman oikeita ihmisiä hän ei olisi pärjännyt elämässä. Ihmissuhteet ovat usein monimutkaisia ja niitä on välillä hankala käsittää, mutta kun oikea ihminen tulee kohdalle, kannattaa sitä vaalia. Niitä tyyppejä, joiden kanssa kemiat kohtaavat saumattomasti sattuu yleensä samalle polulle meidän kanssamme harvoin. Kun jonkun kanssa ajatukset ja arvomaailmat kolahtavat, on kuin olisi voittanut lotossa. Siksi omaa sydämen ääntä kannattaa kuunnella ja toimia välillä enemmän tunteella kuin järjellä. Asioita kannattaa tehdä niiden ihmisten kanssa, jotka kokee sydämessään oikeiksi. Itse luotan todella paljon oman sydämeni ääneen ja se on kannattanut todella monessa tilanteessa – niin kertoo myös Maria.

 

Myös tietoisen läsnäolon merkitys ihmissuhteissa on tärkeää. Kun tapaat uuden ihmisen, ole aidosti läsnä ja kiinnostunut siitä henkilöstä. Ikinä et voi tietää, kuka on kaltaisesi, joten ole jatkuvasti läsnä ja avoin uusille mahdollisuuksille ja toisten ihmisten potentiaalille. Esimerkiksi Proakatemialla kannattaa hakeutua juttelemaan eri tiimeissä olevien ihmisten kanssa kahvipöydissä. Et ikinä voi tietää, millaisia mahdollisuuksia viereisen pöydän tyypeissä on, jos et joskus istahda vieraalle maaperälle ja juttele ”tuntemattomalle”.

 

  1. Pidä mielesi uteliaana

 

Itse rakastan kaikenlaista luovaa haahuilua. Saan parhaita ideoita yleensä silloin, kun en ole niitä varsinaisesti etsimässä. Välillä on virkistävää mennä vain kaupungille kuljeskelemaan ja tarkkailemaan ympäristöä ilman suurta päämäärää. Myös erilaisissa paikoissa vierailu ilman mitään ennakko-olettamuksia ruokkii uteliaisuutta ja luovuutta ihanasti. Vaikkapa taidenäyttelyyn meneminen ex tempore – itse haluan pitää omassa elämässäni yllä tällaista ajoittaista suunnittelemattomuutta ja vapautta.

 

Maria sanoo, että leikki on lapsen työtä, mutta työ on aikuisten leikkiä. Mielestäni tämä on niin osuvasti ja ihanasti sanottu! Työn pitäisi olla juurikin innostavaa leikkiä, josta voi ammentaa itselleen paljon uutta inspiraatiota ja josta voi nauttia suurimman osan ajasta. Se, että tekee työkseen niitä asioita joista nauttii, pitää huolen siitä, että työ on miellyttävää ja innostavaa. Ihmiset yleensä kehittyvät parhaiten siinä asiassa, josta he ovat aidosti kiinnostuneita ja jota kohtaan he janoavat tietoa. Kun pitää mielensä jatkuvasti avoimena uusille ideoille ja ajatuksille, pitää yllä tervettä uteliaisuutta, joka tekee elämästä ja työstä mielekästä.

 

  1. Maaginen sattumanvaraisuus

 

”En missään nimessä vähättele suunnittelun merkityksellisyyttä, sillä joillekin se varmasti sopii. Itse en vain olisi osannut tavoitella ainuttakaan niistä asioista, joita minulla nyt elämässäni on. – – Suunnitelmallisuuden sijaan minua on kuljettanut sattuma. Vaikeissa ja epävarmoissa elämäntilanteissa olen törmännyt sattumalta vanhaan tuttuun tai kokonaan uuteen ihmiseen ja käynyt keskustelun, jonka jälkeen minulle on kirkastunut, mitä haluan.”

– Maria Veitola

 

Maria on antanut elämän viedä häntä niihin paikkoihin, joihin hän on päätynyt. Matkan varrelle on sattunut paljon jälkeenpäin huonoilta tuntuneita valintoja, mutta ne ovat opettaneet häntä ja tuoneet hänen elämäänsä juuri niitä särmiä, jotka ovat Mariaa kasvattaneet suuresti. Itse uskon myös suuresti sattumaan ja en halua suunnitella elämääni liikaa eteenpäin. Uskon, että elämä vie sinne, minne minun kuuluukin mennä, eikä sitä vastaan kannata liikaa taistella. Asioilla on aina tapana järjestyä juuri niille sopivimmalla tavalla. Niin kuin Maria sanoo, toisille sopii suunnitelmallisuus ja se, että he tietävät tarkasti, mitä vaikka viiden vuoden päästä tapahtuu. Itse en pystyisi millään sanomaan, missä olen viiden vuoden päästä, enkä vielä edes halua tietää. Luotan siihen, että olen silloin juuri siellä missä minun kuuluukin sillä hetkellä olla. Elämä on maagisten sattumien summa, uskon että esimerkiksi joissakin kohtaamisissa on mukana hippunen jonkinlaista tähtipölyä.

 

  1. Ystävällisyys ja kiltteys

 

Ilman pyyteetöntä hyvyyttä, toisten kunnioitusta ja kiltteyttä maailma ei pyöri niin kuin sen pitäisi. Toisista ihmisistä on Marian mielestä ensi sijaisesti kannattavinta puhua vain hyvää. Olen myös omassa elämässäni oppinut sen, että hyvä lisää hyvää. Pahan puhuminen ja ilkeä käytös ei tee hyvää kenellekään ja kertoo ensi sijaisesti toisen huonosta itsetunnosta tai siitä, että hänellä ei ehkä itsellä ole kaikki aivan hyvin. Siksi, jos joku käyttäytyy huonosti sinua kohtaan, kannattaa kysyä, mikä toisella on hätänä ja yrittää auttaa. Maria uskoo, että ilkeilyyn kannattaa vastata kiltteydellä. Voin allekirjoittaa tämän täysin! Olen itse ottanut tavaksi olla entistä mukavampi ja kohteliaampi jos minua kohdellaan ikävästi. Yleensä silloin vastapuoli tajuaa parhaiten oman huonon käytöksensä ja korjaa sen. Jos ei, niin ainakaan en ole aiheuttanut tälle henkilölle mielipahaa ja universaali pahuus ei ole kasvanut. Maria on esimerkiksi saanut todella paljon ikävää palautetta kontolleen mm. sosiaalisessa mediassa. Hän kuitenkin vastaa ikäviin kommentteihin aina todella ymmärtävästi ja ystävällisesti – niin, että vastapuoli tajuaa oman ikävyytensä ja tajuaa ehkä jatkossa korjata käytöksensä. En voi muuta kuin ihailla Marian asennetta, miten hän jaksaa päivittäin kohdata töykeitä ja lyttääviä kommentteja ja kääntää ne puolelleen omalla empaattisuudellaan. Voi kunpa kaikki osaisivat käyttäytyä näin ja jakaa ympärilleen enemmän hyvää kuin pahaa.

 

Marian kaltaiset ihmiset ovat niitä, jotka kannattelevat ja tekevät maailmasta hieman paremman paikan elää ja olla. Se on fakta, että kaikki me emme voi olla samanlaisia, eikä meidän kannatakaan olla. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikista voi saada jotain omaan elämäänsä. Me kaikki voimme oppia toisistamme ja pyrkiä toimimaan niin, että olemme hyviä sekä itsellemme että muille. Onneksi meillä on Marian kaltaisia hahmoja, jotka tuovat julkisesti ilmi omia mielipiteitään. Sellaisia persoonia, jotka inspiroivat meitä ja näyttävät toiminnallaan hyvää esimerkkiä.

 

 

Kommentoi