Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

PUUHASTELETKO OIKEIDEN ASIOIDEN PARISSA?



Kirjoittanut: Mona Räsänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

”Mitä kiireisempi olet, sitä vähemmän saat aikaiseksi mitään todella arvokasta.”, kirjoittaa Anna Perho kirjassaan Antisäätäjä. Perho ojensi minulle kirjansa ollessani POLKU-yrittäjyysviikolla vapaaehtoisena. Olin kirjalahjasta otettu ja innoissani, sillä pidin Perhon hetkeä aikaisemmin pitämästä luennosta erityisesti siitä syystä, että luento ei ollut vain viihdyttävä, vaan se sisälsi napakoita ja konkreettisia keinoja ajanhallinnan parantamiseen. Keinot olivat niin yksinkertaisia, että niitä pystyi ottamaan käyttöön omaan arkeensa saman tien. ”Kiitos seurasta” luki nimikirjoituksen vieressä. Ilo oli täysin minun puolellani, sillä Perho opetti minulle jotakin tärkeää kaikista kallisarvoisimmasta si-järjestelmämme suureesta – ajasta.

 

Kaikilla meillä on vuorokaudessa saman verran tunteja kulutettavanamme, mutta käytämme aikamme hyvin erilaisin tavoin. Onnellisessa asemassa on sellaiset ihmiset, jotka saavat käyttää paljon aikaa (esimerkiksi työssään) itselle merkityksellisten ja tärkeiden asioiden parissa. Voisin uskoa, että siitä kumpuaa onnellisuus. Uskon myös, että ihmiset eivät ajaudu sattumalta siihen tilanteeseen, vaan he ovat saaneet sen aikaan teoillaan. Konkreettisen lähestymistavan tarjoaa asian äärelle Perhon kirja. Antisäätäjässä käsitellään keinoja ajanhallintaan. Ajanhallinnan korkein tarkoitus ei nimittäin ole se, että saisi tehtyä aina vaan enemmän asioita. Se on kätevä keino polttaa itsensä loppuun. Ajanhallinnan korkein tarkoitus on se, että omaa toimintaa säädellään ja suunnitellaan, jotta voisi tehdä enemmän itselle tärkeitä asioita. Muuten ne jäävät äkkiä elämän jalkoihin puuhastellessa kaiken eteen pelmahtaneen hutun parissa. Koska elämä todella tapahtuu, suunnittelit sinä sitä tai et. Jos sinä et suunnittele, niin joku suunnittelee sen aivan varmasti puolestasi. Sen suunnittelee puolisosi, äitisi, pomosi tai joku muu. Kuinka tyydyttävää voi elämä olla, jos siinä ei ole mitään omaa, vaan kaikki on muiden säveltämää?

 

Proakatemialla täydet kalenterit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Omasta mielestäni se, kuinka hyvin kouluaikansa käyttää riippuu siitä, kuinka paljon tuosta kaikesta tekemisestä on juuri sinua ja sinun tavoitteitasi eteenpäin vievää toimintaa. Proakatemian ydin on tiimioppimista, mutta se ei tarkoita, että elämänsä pitäisi uhrata toisten juoksupoikana muiden tavoitteita ja mieltymyksiä täyttäessä. Omien arvojen ja omien tavoitteiden vaaliminen ei sitä paitsi tarkoita, että tiimityö pitäisi vaihtaa oman navan tuijotteluun. Se tarkoittaa, että omat arvot ja tavoitteet täytyy sitoa tiimin tavoitteisiin. Täytyy miettiä missä on hyvä, missä haluaa kehittyä ja tarjota sen asian tiimoilta tiimille kontribuutionsa. Tällöin voi antaa itsestäsi eniten tiimille ja samalla kehittyä itse toivomaasi suuntaan.

 

 

Tämänhän piti olla kirja ajankäytön hallinnasta – miksi luen arvoista? Vastaus on, että ajankäytön säätelyssä on kyse valinnoista ja karsinnasta. Maailmassa on loputtomasti asioita, joita voisi tehdä. Työ ei todellakaan lopu tekemällä. Tästä syystä vaihtoehto on priorisointi. ”Mistä minulle tärkeästä joudun luopumaan, jos teen tämän asian?”, auttaa ajatuksena kummasti miettimään valintatilanteessa. Valintoja lopulta on tehtävä aina, sillä valitsematta jättäminenkin on valinta.

 

Kaikilla on arvopohja, vaikka kaikki eivät tiedostakaan selkeästi millaisia ne oman elämän arvot oikein ovat. Arvot auttavat valitsemaan toiminnan siten, että päivän päätteeksi olisi mahdollisimman sopusoinnussa itsensä kanssa. Mikäli arvot ovat tiedostamattomissa, saattaa elää elämäänsä ihmetellen miksi tuntee olonsa kaiken aikaa ristiriitaiseksi, turhautuneeksi ja väsyneeksi. Hän joka ei tiedosta omia arvojaan valitsee toistuvasti jonkin ulkoisen syyn vuoksi toimia omien arvojen vastaisesti (eli hän valitsee jonkun toisen arvojen mukaan). ”Hyvä elämänlaatu on suorassa suhteessa siihen, miten tiukasti sitoudut arvoihisi.”, kirjoittaa Perho.

 

Jokaisen kansalaisvelvollisuus pitäisi olla omien arvojen selvittäminen. Jokaisen ihmisen elämänlaatua parantaisi varmasti merkittävästi, kun tietäisi kirkkaasti, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Kukaan ulkopuolinen ei sitä voi kertoa tai päättää. Avain onnelliseen elämään on selvittää mistä sinun sielusi saa paloa ja viettää sellaisten asioiden parissa enemmän aikaa. Tällä tutkimusmatkalla sitä ollaan itsekin

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close