Proprioseptiikka

08.05.17 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja: useita lähteitä
Kirjan kirjoittaja: useita kirjoittajia
Kategoriat: Uncategorized

Kirjoittajat: Lilja Harala ja Veera Hautala

Työskentelimme kuukauden ajan espanjalaisen Costa del solin sairaalan kuntoutusosastolla, jonne asiakkaat tulivat pääsääntöisesti kotoa. Tämä aurinkorannikon sairaala tarjosi meille paljon opittavaa ja pääsimme näkemään asiakkaita laidasta laitaan. Pääsimme kuntouttamaan sekä neurologisia potilaita sekä trauman jälkitiloja. Työskennellessämme sekä neurologisten että traumapotilainen kanssa, huomasimme tasapaino- ja proprioseptiikkaharjoittelun olevan osana monen  asiakkaan harjoitusohjelmaa. Siitä saimmekin idean perehtyä asentotuntoon eli proprioseptiikkaan. Jotta proprioseptiikasta saadaan kattava ja monipuolinen kuva, tämä essee käsittelee jalkaterän ja olkapään anatomista rakennetta, proprioseptoreita sekä asentotunnon harjoittamista trauma- sekä neurologisilla potilailla. Anatomisia rakenteita sekä harjoitteita tullaan havainnollistamaan myös kuvien avulla, jotta niitä on helpompi ymmärtää.  Teoriatiedon lisäksi avaamme proprioseptiikkaa ja sen harjoittamista kahden case-esimerkin avulla.

 

Proprioseptorit

Kun pistät silmät kiinni pysyt aistimaan missä asennossa nilkkasi, polvesi ja koko kehosi on. Et tarvitse siihen näköaistia vaan aistimisen tuottaa proprioseptorit. Proprioseptoreita ovat esimerkiksi lihassukkulat, Golgin jänne-elimet sekä osa mekanoreseptoreista ja vapaista hermopäätteistä. Ne sijaitsevat nivelkapseleissa, nivelsiteissä, lihaksissa ja ihossa. (Petri Väyrynen 2016.) Mikäli tarkastellaan hieman lisää proprioseptoreita. Lihassukkulat, joita kutsutaan myös lihaskäämeiksi ovat lihaksen supistustilaa aistivia lihassyitä. Tarkemmin sanottuna lihaskäämit koostuvat erilaistuneista intrafusaalisäikeistä, joiden venymistä lihaskäämin keskellä oleva sensorinen pääte aistii. Kun sensorinen pääte aistii venytyksen lähettää se impulssin eteenpäin, mikä saa aikaa reflektorisen supistumisen. Lihaskäämin tarkoituksena on siis pitää lihaksen pituus vakiona. (Soinila 2015.)

Golgin jänne-elin sijaitsee jänteissä ja sen tarkoituksena on aistia ja pitää vakaana lihakseen kuormituksesta aiheutuva jännitys. Golgin jänne-elin toimii yhdessä lihaskäämin kanssa ja molemmat ovat keskushermoston alaisuudessa. (Soinila 2016.) Mekanoreseptorit eli aistinreseptorit sijoittuvat esimerkiksi jalkapohjalla laajalle alueelle, mutta suurimmat keskittymät ovat jalkapohjan keski- ja etuosassa. Väyrysen mukaan mekanoreseptoreissa ei esiinny aktiivisuutta kun jalalla ei ole painoa, joten niiden merkitys tasapainossa ja hallinnassa korostuu vasta jalkaterän ollessa alustalla. Mekanoreseptorit voivat vaurioitua nilkan nivelsidevamman yhteydessä. Vaurioituessaan ne estävät sensorisen palautteen toimintaa, mikä voi epävakauttaa nilkan toimintaa. (Väyrynen 2016.)

Proprioseptorit ovat tärkeässä osassa puhuttaessa liikehallinnasta. Liikehallinnalla tarkoitetaan tasapaino-, reaktio- ja koordinaatiokykyä sekä suuntautumis- ja liikeaistikykyä. Ne ovat kaikki kaikessa puhutaan sitten voimaharjoittelusta, nopeudesta, kehonhallinnasta tai rytmikkyydestä. Vaikka nykytietämyksen mukaan proprioseptiikkaa ei voida kehittää, voidaan tasapainoharjoituksilla vaikuttaa proprioseptoreiden herkkyyteen. (Väyrynen ja Saarikoski 2016.)

 

Jalkaterän anatomia ja hallinnan tärkeys

Jalkaterä voidaan jakaa rakenteellisesti kolmeen osaan: etuosa, keskiosa ja takaosa. Takaosa koostuu kanta- ja telaluusta (calcaneus ja talus), jotka ne muodostavat alemman nilkkanivelen. Alemmasta nilkkanivelestä mahdollistuu nilkan inversio ja eversio. Ylempi nilkkanivel muodostuu telaluun ja sääriluun (talus ja tibia) välille josta tulee nilkan plantaari- ja doraaliflexio. Jalkaterän toiminta on tärkeää, se vaikuttaa suuresti ihmisen pystyasentoon ja sen hallintaan, tasapainoon sekä toimintaan suljetun kineettisen ketjun välityksellä. (Väyrynen 2016.)

Kuva 1: Jalkaterän luiset rakenteet

 

Luisia rakenteita pitää kasassa arviolta yli sata eri ligamenttia eli nivelsidettä. Nivelside on vahvaa sidekudosrakennetta, joka tukee niveliä, mutta myös toimii voimanvälittäjänä fascioiden kanssa.  (Väyrynen 2016.) Neljästä tärkeimmästä sivuttaissuunnan liikettä hallitsevasta nivelsiteestä kolme (FTA, FTP ja FC) sijaitsee nilkan ulkosyrjällä ja yksi (lig. Deltoideum) sisäsyrjällä. Nämä nivelsiteet ja lähes sata muuta jalkaterän nivelsidettä ovat tärkeässä osassa nilkan hallinnassa ja proprioseptiikassa. Nilkan hallintaharjoitteet ovat tärkeitä, sillä nilkan nyrjähdys on yksi Suomen yleisimmistä urheiluvammoista. Mainitsimme Väyrysen ja Saarikosken mukaan ettei proprioseptiikkaa voida nykytietämyksen mukaan kehittää, mutta tasapainoharjoitteilla voidaan vaikuttaa nilkan hallintaan ja proprioseptoreiden herkkyyteen. Seuraavassa case-esimerkissä on hyviä harjoitteita jalkaterälle tasapainon ja proprioseptiikan harjoittamiseksi.

 

CASE 1
Jalkaterä, luu ödeema
Fysioterapeutti: Veera

Sairaalan kuntoutusosastolle saapuu n. 35-vuotias nainen, jolla on jalkapöydän luun murtumien jälkeen tullut luu ödeema jalkapöydän luihin. Lääkärin lähetteessä hoidoksi oli määrätty magneettiterapia sekä proprioseptiset harjoitteet. Nainen pystyy kävelemään hyvin ilman apuvälineitä, mutta proprioseptiset harjoitteet aloitetaan progressiivisesti, joten ensimmäiset harjoitteet tehdään siten ettei jalan päällä ole painoa. Kaikki harjoitukset tehtiin niin ettei kipua synny.  Kerron tässä esimerkissä tekemistämme harjoituksista ja jätän pois magneettiterapian, jota asiakas myös sai.

 

Harjoituskerta 1:

Ensimmäisissä harjoitteissa asiakas istui jalat suorana hoitopöydällä silmät suljettuna, jotta näköaistin kautta tuleva informaatio saadaan suljettua pois. Työnsin nilkkaa vuorotellen dorsi- ja plantaarifleksioon sekä inversioon ja eversioon samalla kun asiakas vastusti liikettä. Lopetin työntämisen yhtäkkiä varoittamatta, jolloin asiakkaan piti hallita nilkkaa yllättävässä liikkeessä. Samaa harjoitetta tehtiin myös varpaille fleksio-ekstensio suuntaan.

Seuraaviin harjoitteisiin otin apuvälineiksi tennispallon, pieniä paperipalloja, sekä pienen jumppapallon. Asiakas aloitti rullailemaan tennispallolla jalkapohjaa samalla harjoittaen nilkan hallintaa. Tässä harjoitteessa jalkapohjan iho saa ärsykettä koko ajan sekä nilkka on eri asennoissa, jolloin proprioseptorit nivelsiteissä ja lihaksissa aktivoituvat. Rullailun jälkeen siirryttiin myös koordinaatiota vaadittavaan harjoitukseen. Asiakas istui hoitopöydän reunalla jalat maassa. Tehtävänä oli siirtää pieniä paperipalloja paikasta toiseen vain yhtä jalkaa käyttäen. Asiakas otti kiinni paperipallosta varpailla ja siirsi pallon toiseen paikkaan käyttäen koko nilkan liikelaajuutta. Lopuksi siirryimme selinmakuulle lähelle seinää siten, että harjoitettava jalka piti pientä jumppapalloa seinällä, polvi ja lonkka 90° kulmassa. Tässä asennossa asiakas teki pallolla erilaisia kuvioita ja sanoja halliten koko ajan liikettä.

 

Harjoituskerta 2:

Toisella käynnillä aloitimme harjoitukset tekemällä muutamia edellisen kerran harjoitteita, kuten liikkeen vastustamista sekä paperipallojen siirtämistä. Sen jälkeen lisäsimme kuormitusta ja teimme harjoitteita pysty asennossa. Asiakas seisoi terveellä jalalla ja liikutti toisella jalalla hallituilla nilkan liikkeillä pientä jumppapalloa eteen, taakse ja sivuille. Tarkoituksena oli käyttää nilkan hallittua liikettä mutta mahdollisimman laajasti. Hitaiden liikkeiden jälkeen harjoittelimme myös nopeiden liikkeen hallintaa. Asetin tasapainotyynyn asiakaan eteen lattialle ja hänen tehtävänä oli napauttaa tasapainotyynyä nopeasti päkiällä ja sen jälkeen napauttaa lattiaa.  Tämän jälkeen lisäsimme kuormitusta myös kuntoutettavalle jalalle. Asiakas astui kuntoutettavalla jalalla rauhallisesti tasapainotyynylle ja lisäsi sitten hieman painoa jalan päälle säilyttäen kuitenkin toisen jalan maassa koko ajan. Painon siirron jälkeen asiakas palautti jalan toisen viereen. Liikettä tehtiin myös astuen sivulla olevaan tasapaino tyynyyn. Tarkoitus oli lisätä kuormitusta jalalla samalla kun alusta muuttuu epävapaammaksi, jolloin nilkan hallinta on haastavampaa.

 

Harjoituskerta 3:

Kolmannella kerralla teimme harjoitteita vain pystyasennossa. Ensimmäisessä harjoituksessa asiakas seisoi paino harjoitettavan jalan päällä ja kosketti vapaalla jalalla lattiaa edessä, sivulla ja takana. Tämä tunnetaan myös ns. Kellotauluharjoituksena (kuva 2). Asiakkaan mielestä tämä oli helppoa eikä kipua ollut, joten lisäsimme haastetta asettamalla helpon tasapainolaudan jalan alle. Asiakas jatkoi edelleen kellotauluharjoitetta ja lisäsin vielä haastetta horjuttamalla asiakasta kevyesti työntämällä.

Kuva 2: Proprioseptiikka/tasapainoharjoitus

Kellotauluharjoituksen jälkeen pistin pienet tasapainotyynyt asiakkaan jalkojen alle ja aloimme heitellä muutaman kilon painoista voimapalloa. Lisää haastetta saatiin kun siirrettiin tasapainotyynyt peräkkäin tai siten että jalat olivat hieman ristissä. Viimeiseksi harjoitteeksi otettiin lisäksi silmä-käsikoordinaatiota vaativa harjoitus, jossa asiakas seisoi tasapainotyynyillä, minikyykyssä heitellen samalla tennispalloa seinään. Haastavuutta liikkeeseen saatiin vaihtelemalla jalkojen asentoa (vierekkäin, peräkkäin, ristissä).

 

Näiden kolmen harjoituskerran aikana teimme monipuolisesti erilaisia harjoitteita erilaisilla kuormituksilla. Koen että on kuitenkin vaikea arvioida kehitystä, sillä asiakas oli hyväkuntoinen, urheilullinen nainen, joka suoriutui harjoitteista mainiosti. Espanjalaisen tavan mukaan minkäänlaista alkutestausta ei tälle asiakkaalle tehty, joten en pääse vertaamaan tuloksia keskenään. Uskon kuitenkin että näiden tapaamisten aikana sekä hän sai apua että minä opin paljon uutta.

 

 Olkapään anatomia

Kuva 3. Olkapään rakenne ja kiertäjäkalvosimen lihakset.

 

Olkapää on pallonivel ja kehon liikkuvin nivel. Olkanivelen muodostuu kolmesta nivelestä: varsinainen olkanivel, lapa-solisluunivel ja solisluu-rintalastanivel. Olkapäässä ei tueksi ei riitä pelkästään nivelsiteiden tuki, vaan osa nivelen tuesta tulee olkaseudun lihaksista. Olkanivelä tukevaa rakennetta kutsutaan kiertäjäkalvosimeksi. Kiertäjäkalvosin (rotator cuff) on neljän lapaluun lihaksen – lavanaluslihas (m. subscapularis), ylempi lapalihas (m. supraspinatus), alempi lapalihas (m. infraspinatus), pieni liereälihas (m. teres minor) – jänteiden muodostama kokonaisuus, joka kiinnittyy olkaluun yläosaan, keskittää sen lapaluun nivelmaljaan, tukevoittaa olkaniveltä ja osallistuu nivelen hallintaan ja liikkeisiin nosto- ja kiertoliikkeissä. (Käypä Hoito. 2014.)

 

 

 

Kuva 4. Olkapään anatomia.

 

Yläraajan prorioseptinen harjoittelu

 

Olkanivelen liike edellyttää alaraajoista ja rangasta sormiin asti ulottuvan liikkeen tasapainoa. Olkapään liikettä edeltää aina lantion alueen stabiloivien lihasten aktivaatio. Hartiarenkaan nivelet toimivat yhtenä ketjuna.  (toisen käden lähde: Blomqvist, J. & Holopainen, R. 2007. alkuperäinen lähde: Hess. 2000:66. Neumann 2002: 96-97) Avoimen ja suljetun kineettisen ketjun harjoitteiden on osoitettu herkistävän olkanivelen asentotuntoa. Suljetun kineettisen ketjun harjoitteiden on osoitettu fasilitoivan olkapäätä ympäröivien lihasten koaktivaatiota* toiminnallista stabiliteettia lisäten. Suljetun kineettisen ketjun liikkeiden aikana nivelpinnat ovat tiiviimmin yhdessä, mikä lisää mekanoreseptorien stimulaatiota. (toisen käden lähde: Blomqvist, J. & Holopainen, R. 2007. alkuperäinen lähde: Myers ym. 2006:200.) Olkapään ongelmia hoidetaan usein myös leikkaushoidoilla, sillä on näyttöä että sensomotoriikan vaikutus nivelen stabiliteettiin voidaan palauttaa leikkauksen avulla. Todennäköisesti, kun nivelkapselin ja ligamenttien tensio palautetaan, niin myös mekanoreseptorien stimulaatio lisääntyy. (toisen käden lähde: Blomqvist, J. & Holopainen, R. 2007:24-25. alkuperäinen lähde: Myers ym. 2006:199-200.)

 

Case-tapauksen kuntoutuja on moniongelmainen, mutta kuntoutusta toteutetaan AVH-kuntoutuksen periaattein. AVH-tapahtuman jälkeen on lisääntynyt todennäköisyys olkapään subluksaatiolle eli osittaiselle sijoiltaanmenolle, sillä hermo-lihas-yhteys tavallisesti häiriintyy AVH-tapahtuman yhteydessä. Tästä syystä subluksaation riski on huomioitava turvallisessa fysioterapeuttisessa harjoittelussa. Harjoittelupaikallamme Costa del Sol:in sairaalan kuntoutusosatolla Espanjassa asiakkaat saivat jokaisella terapiakerralla manuaalista käsittelyä. AVH-kuntoutujan olkapäälle ei tehdä voimakkaita traktioita, vaikka sitä käytetään paljon mm. jäätyneessä olkapäässä (adhesiivinen kapsuliitti), olkapään impingementin hoidossa tai nivelrikon hoidossa.  Subluksaatioriskin takia ohjaava fysioterapeutti käytti  kompressiota tukemaan olkapäätä ja herkistämään nivelestä tulevaa informaatiota.

 

Neurologisilla potilailla esiintyy muiden ongelmien lisäksi usein myös tuntopuutoksia. Ne voidaan jakaa kahteen eri ryhmään pintatuntopuutoksiin (taktiilisiin) ja syvä tuntopuutoksiin (kinestestesia).  Syvätunto jaetaan edelleen asento- sekä liiketuntoon. Asentotuntohäiriöissä potilaan on hankala aistia raajojen ja vartalon asentoa, kun taas  liiketunnon häiriöissä on vaikea aistia, miten liikuttaa vartaloaan tai raajoja. (alkuperäinen lähde: Forsbom ym. 2001:42 toisen käden lähteessä: Hytönen, L.& Lemmetyinen, P. 2012. :21)  Tuntopuutokset antavat informaatiota kuntouttavalle fysioterapeutille motoristen hermojen toiminnasta, potilaan kyvystä aistia kipua tai kehon asentoa, joka vaikuttaa potilaan kykyyn suoriutua harjoitteista. Toiminnalliseen liikkeen suorittamiseen tarvitaan sensorista palautetta tuntoreseptoreista, jonka keskushermosto käsittelee. Näköaistilla usein kompensoidaan heikkoa tuntoa tai proprioseptiikkaa, josta syystä  on hyödyllistä välillä harjoitella myös silmät kiinni. Aivohalvauksen jälkeen sensoriset toiminnot voivat heikentyä. Tuntoreseptorit lihaksissa ja jänteissä tiedottavat aivojen somatosensoriselle osalle. Aivohalvauksen takia aivot eivät  kykene prosessoimaan tuntoreseptoreilta saatua tietoa oikein tai tieto ei välity aivoihin asti kokonaisuudessaan. Tällöin liikkumisesta tulee kömpelöä ja liikkeiden tarkkuus kärsii.  (alkuperäinen lähde: Williams ym 2010:154-155 toisen käden lähteessä: Hytönen, L.& Lemmetyinen, P. 2012.:21)

 

[*Lihaksen koaktivaatio-  nivelen ympärillä olevan lihasten agonistin ja antagonistin tai synergistin samanaikainen supistuminen. Lihasten koaktivaatio mekanismia ei täysin tunneta, mutta se tukee niveltä.  (Wikipedia. 2017).]

 

CASE2

AVH-kuntoutujan yläraajan hallinta- ja proprioseptioharjoitteet

Fysioterapeutti: Lilja

Sairaalassa on käynyt jo pitkään noin 55-vuotias aivoverenkiertohäiriöstä toipuva naishenkilö, jonka kuntoutus on  nopean toipumisen ja ylläpitävän vaiheen välimaastossa. Hänellä oireina on lievää afasiaa ja lievä hemipareesi. Perusliikkuminen onnistuu häneltä itsenäisesti ja sujuvasti, ja käden käyttö on sujuvaa. Kuntoutuksessa keskitytään hallinnan ja koordinaation parantamiseen. Tavallisesti olkapäätä hoidetaan manuaalisesti, jonka jälkeen potilaan kanssa siirrytään itsenäisiin käden  koordinaatioharjoituksiiin. Tämän jälkeen kuntoutujalla on kävely-, tasapaino- ja kehonhallintaharjoituksia.  Tässä esimerkissä keskitymme yläraajan proprioseptisiin harjoitteisiin.

 

Harjoite1: Mirroring

Eräs tapa toteuttaa raajan asentotunnon harjoittelua on nimeltään ”mirroring” eli peilaus. Siinä käytetään hyödyksi tervettä puolta, normaalin aisti-informaation mallintamiseen.  Yläraajan harjoitteena sen voi toteuttaa avustettuna siten, että kuntoutuja sulkee silmät, jolloin poistetaan näkö aistikanavana. Tämän jälkeen terapeutti asettaa terveen yläraajan johonkin asentoon, ja kuntoutuja jättää sen siihen. Tämän jälkeen kuntoutuja pyrkii peilaamaan halvaantuneen käden samaan asentoon pelkästään aistituntoa käyttäen.  Harjoitus toteutettiin kuntoutujalle sopivasti selinmakuulla, mutta sen voisi toteuttaa myös istuen tai seisten.

 

Harjoite2: Pito-harjoite

Toinen avustettu tapa toteuttaa yläraajan proprioseptinen harjoite on asettaa olkapää kuntoutujalle sopivaan fleksioon/exstensioon/ abduktioon/ adduktioon/horisontaali abduktioon/ horisontaaliseen adduktioon/sisä – tai ulkokiertoon. Asennon tulisi olla kivuton. Tämän kuntoutujan kanssa olkanivel oli tavallisesti noin alle 90 asteen fleksiossa, kyynärnivel ja ranne suorana selinmakuulla. Tämän jälkeen terapeutti työntää tai vetää yläraajaa sellaisella voimalla, että kuntoutuja saa juuri ja juuri pidettyä raajan asennon samana. Kuntoutujan edistyessä tähän voidaan lisätä äkillinen voiman muutos, eli irrottaminen. Harjoitteen voi toteuttaa myös muille yläraajan nivelille vastaavasti.

 

Harjoite3: Tärinä Fleksi-barilla

Tätä liikettä emme toteuttaneet, mutta se olisi sopinut kyseiselle kuntoutujalle hyvin itsenäisesti toteutettavaksi proprioseptiseksi harjoitteeksi hyödyntämällä värähtelyä. Kuntoutujan seistessä hän heiluttaa Fleksi-bar -välinettä siten, että tärinä jatkuu.  Värähtelevä liike ylläpitää rytmistä lihasaktivaatiota, mutta ei ole kovinkaan raskasta. Harjoittelijan itse tuottamaan, yläraajaa pitkin etenevään värähtelyyn perustuvia harjoitusvälineitä on useita. Saksalaiset Flexi-Bar, Propriomed ja Staby ovat keskenään samankaltaisia kapeita ja pitkiä tankoja, joiden molemmissa päissä on paino tai useita siirrettäviä painoja.  Yläraajojen asennolla ja otteella voidaan vaikuttaa aktivoituviin lihaksiin. jKäsivarsi fleksiossa edessä hartiatasolla aktivoituvat eniten m. biceps brachii ja m. deltoideuksen etuosa. Jos taas käsivarsi on ojennettu sivulle abduktioon, aktivoituvat eniten m. deltoideuksen keskiosa ja m. triceps brachii. (Blomqvist, J. & Holopainen, R. 2007) Kuntoutujalla haluttiin vahvistaa tasaisesti olkaniveltä ympyröiviä lihaksia, joten hänelle olisi sopinut vaihdella otetta kummallakin tavalla.

 

Harjoite4: Pallon pomputtelu

Yläraajan kuntoutuksessa hauska ja tehokas harjoite on pallon pomputtelu.  Tämän kuntoutujan kanssa palloa pomputeltiin seisoma-asennossa, sillä hänen seisomatasapainonsa on hyvä. Vaihtelevuutta ja progressiota harjoitteeseen saa vaihtelemalla pallon kokoa ja ohjaamalla yläraajan käyttöä esim. ”Suorita liike koko käsivarren liikkeellä hitaalla pomputtelulla” tai ”tuota pomputtelua enemmän ranteella ja pomputa nopeasti”.  Toimivaa proprioseptiikkaa tarvitaan  silmä-käsikoordinaation

 

 

 

POHDINTA

Tutustuimme aiheeseen useiden eri lähteiden kautta. Teimme konkreettisesti proprioseptisia harjoitteita harjoittelupaikassa, keskustelimme niistä ohjaajiemme kanssa ja luimme aiheesta Internetisä. Valitettavasti näin ulkomailla ollessamme oli meillä hankaluuksia päästä käsiksi ensikäden lähteisiin, sillä Internetistä emme aina löytäneet haluamiamme lähteitä. Tämä asia vaikuttaa lähteisiin ja niiden luotettavuuteen. Pyrimme kuitenkin valitsemaan toisen kädenlähteet mahdollisimman kriittisesti ja huolellisesti.

Proprioseptiikan merkitys korostui meille molemmille ennen kaikkea harjoittelu paikalla. Olimme molemmat mieltäneet proprioseptiikkaharjoittelun lähinnä tasapainoharjoitteluksi polvi- ja nilkkavaivoissa, mutta harjoittelun myötä huomasimme sen soveltuvan myös neurologiseen kuntoukseen ja olevan jopa tärkeässä osassa. Ymmärsimme myös, että proprioseptiikkaa voidaan harjoittaa monella eri tapaa, aivan kuten case-esimerkeissä havainnollistimme. Harjoittelussa kehittyi siis myös meidän liikepankkimme.  Jatkossa proprioseptiikan teorian parempi hallitseminen auttaa valitsemaan yksilöllisemmin proprioseptisiä harjoitteita ja kartoittamaan kuntoutuja tarpeita.

Tutustuessamme proprioseptiikkaan törmäsimme käsitteeseen proptioseptinen tietoisuus.  Klemola (2005) käsittää proprioseptisen tietoisuuden olevan proprioseptisten aistien (tasapaino-, liike ja asentoaisti) antamaa sisäistä tuntemusta omasta kehosta. Klemoa käyttää kehotietoisuutta synonyymina proprioseptiselle tietoisuudelle. Me pohdiskelimme tätä asiaa. Mielestämme proprioseptio edesauttaa ihmisistä hahmottamaan omaa kehoaan, mutta ei ole tarpeeksi laaja käsite pitämään sisällään ihmisen koko kehotietoisuutta.

Proprioseptisen/kehotietoisuuden lisäksi olisimme halunneet tietää lisää proprioseptisen palauteen tulkinnasta. Miten tarkalleen informaatio kulkee aivoihin, ja miten informaatio käsitellään ja tulkitaan aivoissa?  Emme paneutuneet tähän sen syvemmin, sillä halusimme saada selkeän peruskuvan proprioseptiosta. Huomasimme itse, että useat tavalliset harjoitteet, jotka kehittävät proprioseptiota kehittävät samalla muita ominaisuuksia, ja siksi sitä ei voi erottaa muista ominaisuuksista niin karkeasti kuin ennen tätä esseen kirjoittamista ajattelimme.

Kuten mikä tahansa aihe tällä saralla, niin myös proprioseptiikan maailmaan olisi voinut upota vielä paljon syvemmälle. Tekemämme työ on kuitenkin vain pintaraapaisu siitä mitä aiheesta tiedetään. Tämän työn jälkeen olemme taas vähän valmiimpia syventämään tietojamme proprioseptiikasta.

 

 

 

Lähteet

 

Blomqvist, J. & Holopainen, R. HARTIARENGASTA STABILOIVIA LIHAKSIA AKTIVOIVIA HARJOITTEITA FLEKSI-BARIN AVULLA. 2007. Opinnäytetyö. Pysyvä linkki: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/33677/stadia-1198049170-7.pdf

Hytönen, L.& Lemmetyinen, P. 2012. ”Käytä sitä kättä” -Terapeuttisen harjoittelun opas pareettisen yläraajan aktiiviseen kuntouttamiseen. Opinnäytetyö. Mikkelin Ammattikorkeakoulu. Pysyvä linkki: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39375/HytonenLemmetyinen.pdf?sequence=2

Kauhanen, M.  2015. Aivoverenkiertohäiriöt – artikkeli oppikirjassa Fysiatria.  e-kirja.  http://www.oppiportti.fi/op/fys00016/do?p_haku=neurologia#s4

Kuva1: https://www.scoi.com/specialties/anatomy-ankle

Kuva2: http://lermagazine.com/article/effects-of-targeted-exercise-on-chronic-ankle-instability

Kuva3. Tallennettu 3.5.17 http://www.mikanyyssola.fi/wp-content/uploads/2012/09/OLKAPN1.jpg

Kuva4. Tallennettu 3.5.17 http://sonografia.fi/wp/wp-content/uploads/2016/10/Olkap%C3%A4%C3%A4anatomia-300×236.jpg

Käypä Hoito. 2014. Olkapään jännevaivat. Luettu 4.5.17 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50099

Soinila, S. 2015. Neurologia. http://www.oppiportti.fi/op/neu00016/do?p_haku=golgin%20jänne-elin#F1

Stolt, M. Flink, A. Saarikoski, R. & Väyrynen, P. 2016. Jalkaterveys. Duodecim oppiportti. http://www.oppiportti.fi/op/opk04611

Wikipedia.  2017Muscle coactivation. Luettu 7.5.2017 https://en.wikipedia.org/wiki/Muscle_coactivation

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (2 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Proprioseptiikka, 4.0 out of 5 based on 2 ratings Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!