Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Proaktiivisen ja reaktiivisen suhtautumistavan erot



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Voit suhtautua vastaan tuleviin tilanteisiin joko proaktiivisesti tai reaktiivisesti. Kun tiedostat, että sinulla on vapaus päättää tapasi toimia, pystyt vaikuttamaan omiin reaktioihisi.

Reaktiivisuuden ja proaktiviisuuden eroja voidaan kuvata ylläolevan mallin tapaan Circle of Concern ja Circle of Influence -termien kautta. Circle of Concern käsittää kaikki asiat, jotka mietityttävät meitä tai joista olemme huolissamme. Circle of Influence kuvaa asioita, joihin voimme itse omalla toiminnallamme vaikuttaa. Ratkaisevaa on suhtautumisemme näihin asioihin, joihin oma toimintamme vaikuttaa. Voimme toimia joko reaktiivisesti tai proaktiivisesti.


Proaktiivisuus on aktiivista ja aloitteellista toimintaa, jossa ihminen ottaa vastuuta käyttäytymisestään. Reagoit itse ja otat aloitteen elämästäsi esimerkiksi hakemalla töitä sen sijaan, että odotat niitä tarjottavan sinulle. Proaktiivinen ihminen ymmärtää asiat, joihin hän voi vaikuttaa ja keskittyy niihin. Kun hän keskittyy Circle of Influencen sisällä oleviin asioihin, ympyrä hiljalleen laajenee. Arvot ja päätökset ovat siis proaktiivisella toiminnalla ihmisellä aina hänen omien arvojensa ja mielipiteidensä mukaisia.

Reaktiivisessa toimintatavassa suhtautuminen mietityttäviin asioihin on erilaista. Reaktiivisessa elämäntavassa asiat vain tapahtuvat sinulle ja reagoit jatkuvasti ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin. Olet liian kiireinen reagoimaan etkä ehdi olemaan proaktiivinen. Arvot ja päätökset ovat ovat olosuhteiden ja ympäristön sanelemia. Reaktiivisesti toimiessaan voi kokea vaikutusvaltansa koko ajan kapenevan.

Proaktiivisuus ja reaktiivisuus ilmenevät myös ihmissuhteissa. Esimerkiksi kun suutumme toiselle ihmiselle, rakennamme itse suuttumuksemme ja tunne syntyy siitä tulkinnasta, jonka annamme toisen toiminnalle, ei siis suoraan toisen sanomisista tai tekemisistä. Jokainen on viime kädessä vastuussa tunteidensa valinnoista, mutta tietenkään tämäkään ei oikeuta käyttäytymään miten tahansa toisia kohtaan. Proaktiivisuutta opettelemalla ja vahvistamalla voimme vaikuttaa tunnevalintojemme laatuun ja kehittää tunneälyä.

“If you’re proactive, you don’t have to wait for circumstances or other people to create perspective expanding experiences. You can consciously create your own.”– Stephen Covey

Jotta voi toimia proaktiivisesti, on tunnettava itsensä hyvin ja tiedettävä omat vahvuutensa. Vahvuuksiensa löytäminen ei kuitenkaan riitä, vaan niitä on myös käytettävä aktiivisesti omien tavoitteidensa viemiseksi eteenpäin. Omien vahvuuksiaan osaa käyttää ollessaan itsevarma omista taidoistaan. Itsevarmuutta taas voi hankkia esimerkiksi yrittämällä rohkeasti haasteellisia asioita ja kehittämällä siten omien vahvuuksien.

Proaktiivisesti toimiminen ei ole siis yksinkertaista. Proaktiivisuuden taso voi myös vaihdella riippuen elämänalueesta tai esimerkiksi työtehtävästä. Hyvä esiintyjä voi olla hyvin proaktiivinen lavalla päästäkseen, mutta toisaalta hän voi vältellä kirjoitustehtäviä.

Proaktiivisuus luodaan ennen kaikkea teoilla. Vaikka sanoisi toimivansa jonkin asian eteen, todellinen proaktiivisuus syntyy sillä hetkellä, kun päämääriensä eteen toimii aloitteellisesti ja tavoiteorientoituneesti.

Minne sinne haluat seuraavaksi mennä? Mitä sinne pääseminen vaatii?

Lähteet

7 Habits of Highly Effective People by Stephen Covey (Part 1)| Animated Book Review. AchievingConcepts. Youtube. Katsottu 14.10.2017. https://youtu.be/qaJt6LTTcwY
Katajainen, A, Lipponen, K & Litovaara, A. 20016. Proaktiivisuus ja reaktiivisuus. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=onn&p_artikkeli=onn00023

 

Kirjoitus on julkaistu myös LinkedIn -palvelussa: https://www.linkedin.com/pulse/proaktiivisen-ja-reaktiivisen-suhtautumistavan-erot-anton-klemola/

 

Kommentit
  • Kiitos esseestä Esseepankin arkisto!

    Monesti aluemyyntipäällikön urallani kouluttajani nostivat minulle esille, että vai-kuta asioihin mihin pystyt oikeasti vaikuttamaan. Nämä sanat nousivat minulla mieleen lukiessani tätä esseetä ja aloin pohtia: ”Toiminko oikeasti proaktiivisesti vai täytänkö kalenterini muiden sanelemana?”

    ”Proaktiivinen ihminen ymmärtää asiat, joihin hän voi vaikuttaa ja keskittyy nii-hin.” Juuri näin, on tärkeää oivaltaa, että mihin ja miten voi todella vaikuttaa. Asiat mihin ei voi vaikuttaa on pelkkää energian hukkaa jopa pelkän ajatuksen tasolla.

    ”Reaktiivisessa elämäntavassa asiat vain tapahtuvat sinulle ja reagoit jatkuvasti ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin. Olet liian kiireinen reagoimaan etkä ehdi ole-maan proaktiivinen.” Aloin miettiä näin kevään kiireiden helpottaessa, että haa-linko liikaa tekemistä kalenteriini. Syntyykö tästä vauhtisokeus, mikä kallistaakin minut enemmän reaktiivisuuden puollelle.

    Mitä mieltä te muut lukijat olette tästä?

    11.5.2021
  • Caroliina Sievers

    Mielenkiintoinen aihe! Olemme tiimissämme paljon keskustelleet itseasiassa teemasta. Emme ole tosin käyttäneet näitä termejä. Minulla kolahti: “Olet liian kiireinen reagoimaan etkä ehdi olemaan proaktiivinen.” Olen usein miettinyt toiminnassa juuri tuota. Kun on liian kiire, ei ole läsnäoleva, eikä ehdi registeröimään kaikkea mitä ympärillä tapahtuu, jonka vuoksi tuntuu, että ympäristö tapahtuu sinulle – etkä sinä ole muuttamassa ympäristöäsi. Caroll Ryffin teorian mukaan ihmisen onnillisuuteen vaikuttaa tunne kyvystä hallita ympäristöään. Kun kykenemme ja ajattelemme voivamme vaikuttaa siihen, mitä koemme, mitä teemme ja mitä tulevaisuus tuo, luo se aivan erilaista merkitystä ja uskoa tekemiseen. Tätä tarvitsemme niin ProAkatemialla kuin muuallakin elämässä! Kiitos esseestä.

    10.12.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close