Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Proakatemialla toimivan osuuskunnan verotus



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittajat: Vesa-Pekka Tuomalaa, Mikko Vainioniemi ja Samu Lehtola.

Johdanto

Tässä esseessä pyrimme käsittelemään tiimiyrityksemme, Motiven, taloutta verotuksen, vähennyskelpoisten etujen ja korvausten sekä palkanmaksun näkökulmasta. Tämän esseen on tuottanut Motiven taloustiimi, joten tarkoituksena on perehtyä tarkasti meidän osuuskunnan taloutta askarruttaviin kysymyksiin ja selvittää yleisesti, miten muun muassa erilaisten etujen ja korvausten verovähentäminen onnistuu.

Osuuskunnan verotus

Osuuskunta on erillinen oikeushenkilö, joka syntyy osuuskunnan kaupparekisteriin rekisteröimisen kautta. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus on yleisesti jäsenten talouden tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa osuuskunnan tai sen tytäryhteisöjen tarjoamia palveluita hyödyntämällä. Laki- ja viranomaistekstiä yksinkertaistamalla päästään tulokseen, jossa osuuskunta on kaupparekisteriin rekisteröity hyväveli-periaatteella toimiva yhteisö. Osuuskunta onkin siis hyvin voimakkaasti taloudelliselle pohjalle perustettava kaupallinen yhteisö. (421/2013)

Osuuskunnan jäsenet ja muut osuuksien ja osakkeiden omistajat eivät ole oikeudellisesti vastuussa osuuskunnan velvoitteista, joten osuuskunta on tältä osin verrattavissa osakeyhtiöön. Osuuskunnan säännöissä kuitenkin voidaan määrätä jäsenen velvollisuudesta ottaa useita osuuksia ja osakkeita laissa säädettyjen ohjeiden mukaisesti, jolloin hän joutuu suorittamaan ylimääräisiä maksuja osuuskunnalle. Osuuskunnan jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma vaihtuvat suhteessa toisiinsa. Päivitetyn lain mukaan osuuskunta voi olla myös yksijäseninen. Osuuskunnalla voi myös olla osakkeita sekä osakepääoma. Osuuskunnan toiminta on hyvin pitkälti samanlaista kuin osakeyhtiössä, joskin osuuksien omistajat ovat toisiinsa nähden tasavertaisia osuuksien jakautumisen mukaisesti. Jokaisella osuuskunnanjäsenellä on velvollisuus hankkia vähintään yksi osuus. Osuuskunta ei yleensä maksa osakeyhtiöistä tuttuja osinkoja, mutta osuuskunta voi jakaa talousylijäämäänsä osakkailleen osuuskuntalain 16§ mukaisesti. (421/2013)

Osuuskuntatoimintaa koskevat verot

Osuuskuntalain päivityksen yhteydessä vuonna 2014 yhtenäistettiin myös osuuskuntien ja osakeyhtiöiden verotusta selkeyden lisäämiseksi. Osuuskuntien tuloa, eli ylijäämää, verotettaessa on verolainsäädännössä kyse ylijäämästä tai ylijäämänpalautuksesta. Osuuskuntalaki ei kuitenkaan tunne käsitettä ylijäämänpalautuksesta, vaikka verolainsäädännössä käsitteiden erottamisella on tulojen veronalaisuuden ja menojen vähennyskelpoisuuden kannalta merkitystä. (Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta)

Osuuskunta voi jakaa osakkailleen ylijäämän lisäksi myös asiakashyvityksiä, bonuksia tai muun nimisiä kanta-asiakas- tai asiakashyvitysjärjestelmään perustuvia suorituksia, joissa ei kuitenkaan ole kysymys osuuskuntalain tarkoittamasta ylimäärän jakamisesta eikä niihin sen vuoksi verotuksellisesta näkökulmasta sovelleta ylijäämän tai ylijäämänpalautuksen käsitteitä. Nämä ovatkin osuuskunnalle ja osakkaille verovapaita asiakashyötyjä., jotka otetaan huomioon jo osuuskunnan tilinpäätöksessä ylijäämää laskettaessa. (Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta)

Osuuskunnan verotus määräytyykin ylijäämän osalta sen mukaan, jakaako osuuskunta käsitteellisesti ylijäämää vai ylijäämänpalautusta. Ylijäämänpalautus on osuuskunnalle vähennyskelpoista vain, mikäli osakkaan toiminta on elinkeinotoimintaa tai hän harrastaa maataloutta eikä kyseessä ei ole pääomasijoituksen korko, joka on maksettu valtiolle tai valtion vakuusrahastolle. Ylijäämäpalautus on myös vähennyskelpoista, mikäli osuuskunta on avoin, eli sen kokoa ei ole säännöissä määrätty tai rajoitettu. Verojen vähennyskelpoisuuteen vaikuttavat myös määräysvallan jakautuminen, ylijäämän palautuksen suhteesta ostoihin tai myyntiin, palautettava ylijäämä on muodostunut tilikauden aikana osuuskunnan luovuttaessa hyödykkeitä tai osuuskunnan jäsenen osuus on korkeintaan 10 %. Vastaavasti osuuskunnan jäsenen verotuksessa sovelletaan samoja ylijäämänpalautuksen verotusta koskevia säännöksiä. Myös henkilön osuuskunnasta tekemien ostojensa perusteella saama ylijäämänpalautus on verovapaata. (Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta)

Ylijäämän verotusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen ei-ylijäämänpalautuksena käsiteltyyn osuuskunnan jakamaan ylijäämään. Tällöin ylijäämä ei ole verotuksessa osuuskunnalle vähennyskelpoista. (vero.fi) Ylijäämän verotusta sovelletaan siis osuuskuntaan sijoitetulle osuuspääomalle, sijoitusosuuspääomalle, lisäosuuspääomalle sekä osakepääomalle maksettuun tuottoon. Lisäksi ostojen ja myyntien perusteella jaettuun ylijäämään sovelletaan verotuksessa ylijäämää koskevia säännöksiä, joiden mukaan kyseessä ei saa olla pääomasijoituksen korko, joka on maksettu valtiolle tai valtion vakuusrahastolle, tai henkilön osuuskunnasta ostojensa suhteessa saama ylijäämänpalautus siltä osin kuin palautettava ylijäämä on muodostunut palautuksen saajan elantomenoihin liittyvistä ostoista. (360/1968 6 § ja 18 §)

Ennakkoveroa peritään pääomatuloista sekä ansiotuloista. Vuoden 2018 ennakkoverot perustuvatkin pääasiassa vuoden 2016 lopullisen verotuksen tietoihin, joita on muokattu hieman, esimerkiksi elinkeinotoiminnan tuloa on korotettu 10 % ja ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja on korotettu 2 %. Ennakkoveron laskennassa ei ole tuloina otettu huomioon osuuskuntien maksamia ylijäämiä ja osinkoja, mikäli ne perustuvat lopullisen verotuksen tietoihin. Osingot ja osuuskunnan maksamat ylijäämät otetaan huomioon vain, jos tiedossa on kotimaisia osinkoja, ulkomailta saatuja osinkoja tai osuuskunnan maksamia ylijäämiä. (Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta)

Osuuskunnan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi, mikäli tilikauden liikevaihto ylittää 10000 euroa, eikä kyse ole arvonlisäverolain mukaisesta arvonlisäverottomasta toiminnasta. Mikäli tilikausi ei ole 12 kuukauden mittainen, liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. 10000 euron liikevaihtorajaa laskettaessa otetaan huomioon tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit sekä verottomat myynnit, jotka liittyvät kansainväliseen kauppaan, yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien myyntiin, verottomien vesialusten sekä niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin, rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myyntiin tai kiinteistön oikeuksien luovuttamiseen. Vaikka näistä tuloista ei mene arvonlisäveroa, otetaan ne kuitenkin mukaan 10000 euron tulorajaa laskettaessa. Mikäli 12 kuukauden pituisen tilikauden liikevaihto jää alle 10000 euron suuruiseksi, ei osuuskunnan ole pakko ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Mikäli myynnin on arvioitu alun perin jäävän alle 10000 euron suuruiseksi, mutta raja kuitenkin ylittyy, on arvonlisävero suoritettava koko tilikauden myynnistä! (Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen)

Osuuskunta on myös yhteisöveron alainen eli siihen sovelletaan yhteisöjen tuloverotuslakia. Yhteisön tulovero peritään yhtiön verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Yhteisöveron käyttämä verokanta on ollut vuodesta 2014 lähtien 20 %. Osuuskunnan verotus ei vaikuta yksittäisen osuuskunnan jäsenen verotukseen. (1535/1992)

Esimerkki

Osuuskunnan liikevaihto yli 10000 € ja osuuskunnassa kaikkien jäsenten osuudet ovat alle 10%. Osuuskunta toteuttaa elinkeinotoimintaa avoimena osuuskuntatoimintana.

Liikevaihdon ollessa esimerkiksi 76745 € osuuskunta on arvonlisävelvollinen, jolloin heidän pitää maksaa arvonlisäveroa tuottamiensa palveluiden ja tuotteiden mukaisesti. Osuuskunta päättää jakaa ylijäämänpalautusta osuuskunnan sisäisistä ostoista 8671€, mikä on verotuksessa vähennyskelpoista sekä osuuskunnalle, että osuuskunnan jäsenelle. Esimerkkiosuuskunnan tulos on 15000 € ennen ylijäämänpalautusta, ja 6329 € ylijäämänpalautuksen jälkeen. Osuuskunnan on siis maksettava tuloveroa 1265,80 € ylijäämänpalautuksesta johtuen. Mikäli osuuskunta ei toteuttaisi ylijäämänpalautusta, olisi tulovero 3000 €.

Esimerkkiosuuskunnan jakokelpoinen ylijäämä on verojen jälkeen 5063,20 €, ja tämä päätetään jakaa jäsenille tasaisesti. Tästä osuudesta peritään veroja pääomatuloverotuksen mukaisesti eli vuonna 2018 30%. Ylijäämän jakoa ei voida tehdä, mikäli osuuskunnan säännöissä tätä ei ole hyväksytty. Myös jakoperusteista tulee määrätä säännöissä. Muutoin ylijäämää jaetaan jäsenten kesken sen mukaan, miten he ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita.

 

Tiivistelmä

Liikevoitto 15000 €
Ylijäämänpalautus 8671 €
Verotettava tulo 6329 €
Tulovero 20% (v. 2018) 1265,80 €
Tilikauden jakokelpoinen ylijäämä 5063,20 €

 

Verovapaat henkilökuntaedut 

Henkilökuntaetujen verotusta säädetään tuloverolaissa. Pääsääntöisesti työnantajalta saadut edut ovat veronalaista tuloa, ellei sitä ole laissa verovapaaksi määritelty. Tuloverolain mukaan esimerkiksi veronalaiseksi tuloksi ei lueta koko henkilökunnalle jaettavaa kohtuullista etua tai muun muassa työnantajan järjestämää terveydenhuoltoa, koko henkilöstöä koskevaa henkilökunta-alennusta, etua virkistys- tai harrastetoiminnasta, työnantajan järjestämistä yhteiskuljetuksista tai työntekijän merkkipäivää tai muuta juhlaa koskevaa vähäistä lahjaa. Veronalaiseksi palkkatuloksi ei myöskään lasketa yrityksen toimialalla olevaa tavanomaista kohtuullista etua, jonka palkansaaja palveluksessaan saa. (Tuloverolaki, 69§.) Säännösten tarkoituksena on täsmentää verovapaat henkilökuntaedut siten, että ne voitaisiin selkeästi erottaa veronalaisiksi katsottavista tuloista. Meidän tiimissämme ei verovapaita henkilökuntaetuja ole tällä hetkellä käytössä, mutta esimerkiksi merkkipäivälahjojen antaminen tiimimme jäsenille voisi toimia vähennettävänä verovapaana etuutena.

Tuloverolain mukaan verovapaana henkilökuntaetuna voidaan pitää myös enintään 400 euron vuosittaista etua työntekijälle, jonka työnantaja on tarjonnut esimerkiksi liikunta- tai kulttuurisetelien muodossa. Edellytyksenä on se, että etu on ainoastaan työntekijän itsensä käytettävissä. Edun on lisäksi aina tultava työnantajalta tai samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä. Mikäli myös saamatta jäänyt etu korvataan rahalla, on se tällöinkin veronalaista palkkaa. (Tuloverolaki, 69§.)

 

Verovapaat korvaukset 

Tuloverolain mukaan laissa säädetään siten, että veronalaisena tulona ei pidetä työnantajalta matkakustannuksista saatua korvausta. Lisäksi verovapaita korvauksia työntekijöille ovat ateriakorvaus, kilometrikorvaus sekä päiväraha (enintään kahdeltakymmeneltä päivältä vuodessa) tai majoittumiskorvaus, koskien työnantajan piikkiin tehtävää työreissua. (Tuloverolaki, 69§.) Verovapaista korvauksista työnantajan ei tarvitse tilittää ennakonpidätystä tai maksaa sivukuluja, kuten TyEl-maksut (palkkaus.fi).

 

Matkakustannusten korvaukset 

Matkakustannusten korvauksella tarkoitetaan yrityksen toimintaan tehtäviä matkoja, eikä liikkumista kodin ja työpaikan välillä. Tuloverolaissa matkakustannusten korvausta koskien kerrotaan, että matkakustannusten korvaus muulla, kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta, on verovapaata enintään 2 000 euroon asti koskien kalenterivuotta. (Tuloverolaki 69§.) Matkakustannuksiin voidaan lisäksi laskea erilaiset kustannukset, jotka syntyvät välttämättömien työvälineiden kuljetuksesta (palkkaus.fi).

 

Ateriakorvaus 

Ateriakorvausta työntekijällä voidaan maksaa silloin, kun työmatkasta ei makseta päivärahoja ja jolloin työntekijällä ei ole matkan takia esimerkiksi mahdollisuutta syödä tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10.00e vuorokaudessa (palkkaus.fi).

 

Kilometrikorvaus 

Mikäli työntekijä käyttää työmatkan tekemiseen omaa autoa tai jotain muuta kulkuneuvoa, voidaan hänelle maksaa kilometrikorvauksia. Kilometrikorvausten määrä määritellään verohallinnan sivuilla, jossa kerrotaan tavallisimmin maksettavaksi oman auton käytöstä 44 senttiä kilometriltä. Kilometrikorvaus on määritelty korotettavaksi, jos esimerkiksi työn suorittaminen vaatii perävaunun, asuntovaunun tai raskaan kuorman kuljettamista. Lisäksi korvausmäärä kasvaa, mikäli työntekijä kuljettaa samassa ajoneuvossa muita työmatkaan liittyviä henkilöitä. (vero.fi.)

 

Päivärahat 

Päivärahoja maksetaan työntekijälle silloin, kun korvataan mahdolliset ylimääräiset kustannukset, jotka työntekijälle koituvat työmatkalla syömisestä ja elämisestä. Päivärahoilla ei korvata majoittumisesta ja matkustamisesta koituneita kustannuksia (palkkaus.fi). Verovapaan päivärahan enimmäismäärä riippuu käytännössä työmatkan kestosta. Yleensä päivärahoja maksetaan joko osapäivärahana tai kokopäivärahana, riippuen työmatkan kestosta. (vero.fi.)

 

Vähennykset 

Meillä Motivessa palveluihin kuuluu yleensä arvonlisävero. Tämä tarkoittaa, että toiminnan harjoittajina saamme vähentää arvonlisäveron, joka sisältyy toiselta arvonlisäverolliselta ostamamme tavaran tai palvelun hintaan. Vähennykset voi kuitenkin tehdä vain, mikäli on hankkinut palvelun tai tuotteen arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Meillä Motivessa ovat kaikki muut palvelut sidottu arvonlisäveroon, paitsi koulutettujen hierojien tarjoama hieronta, joka on arvonlisäverotonta. Verohallinnon mukaan arvonlisäveroa ei saa vähentää, mikäli hankinta on tehty koskien toimintaa, joka on tuloverotuksessa verovapaata, yrityksen yleishyödylliseen toimintaan liitettävissä tai jokin muu arvonlisäveroton toiminta, kuten. erilaiset terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Lisäksi arvonlisäveroa ei saisi vähentää, jos vähennys tehdään henkilökunnan yksityiskäyttöön menevästä tuotteesta tai palvelusta (vero.fi). Tämä on mielestämme usein veteen piirretty viiva, koska esimerkiksi akatemialla on koulua ja työntekoa edistävien laitteiden ostaminen kovassa suosiossa, mutta kuitenkin nämä laitteet ovat pitkälti henkilöiden itsensä yksityiseen käyttöön hankittuja, jotka jäävät henkilöille itselleen valmistumisen jälkeenkin.

Yrityksellä verovähennysoikeus voi olla muun muassa työvaatteista, jolloin vähennysoikeus riippuu yrityksen toimialasta ja toiminnasta. Lain mukaan pääsääntö verovähennyskelpoisuudessa on se, että työvaatteet eivät ole käytössä muualla kuin töissä. Tällöin esimerkiksi rakennusmiehen tai sairaalan hoitajan työvaatteet ovat vähennyskelpoisia. Mikäli valmistumisen jälkeen työskentelemme fysioterapeutteina esimerkiksi sairaalassa, ovat työvaatteemme silloin vähennyskelpoisia, mutta nyt Motivessa työskennellessämme eivät tiimillemme tilattavat kauluspaidat tai tekniset t-paidat ole vähennyskelpoisia.

Edustusmenot ovat myös vähennyskelpoisia. Edustusmenojen tunnusmerkkinä kuitenkin on, että ne ovat kohdistettu yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Edustamisella pyritään edistämään liiketoimintaa, luomaan liikesuhteita tai säilyttämään/parantamaan entisiä asiakassuhteita. Edustusmenoista saa verotuksessa vähentää 50 prosenttia. Arvonlisäveron vähennysoikeutta edustuskuluilla ei kuitenkaan ole (vero.fi). Meillä Motivessa edustuskulujen vähennys voi olla varteenotettava vaihtoehto, mikäli menisimme esimerkiksi tärkeälle liikelounaalle mahdollisen uuden asiakkaan kanssa, joka voisi meiltä ostaa vaikkapa tyky-päivän.

 

Palkanmaksu ja sen sivukulut

Motivessa palkanmaksun hoitaa kirjanpitäjä, joten itse palkan laskemiseen ei tarvitse käyttää työtunteja. Palkanmaksu näkyy kuitenkin taloustiimin arjessa, siten, että meidän pitää maksaa palkoista kertyneet sivukulut. Sinänsä yksinkertaista, koska laskut tulevat meille kirjanpitäjän ilmoitusten mukaan. Kun laskuja alkaa tippumaan on kuitenkin kiva tietää, mistä oikein maksetaan. Tämä oli ainakin meillä Motivessa hieman hämäränpeitossa ja siksi seuraavassa käydään palkkoihin liittyvät sivukulut ja niiden maksaminen mahdollisimman kattavasti läpi. Palkan sivukulut jakaantuvat työnantajan ja työntekijän kesken, mutta käytännössä tämä tarkoittaa osuuskuntamallissa sitä, että palkkaa nostaessa ”ressusta”, lähtee siitä pois molempien kulut.

 

Tyel maksu

Työantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän eläketurvasta maksamalla TyEL-maksun. Maksun suuruus vaihtelee työnantajan suuruudesta ja mahdollisista alennuksista. Työnantaja ei maksa TyEL-maksua kokonaan itse vaan työntekijä maksaa siitä aina osan. Työnantaja voi olla joko Tyel-kuukausi ilmoittaja tai vuosi-ilmoittaja. Motive on kuukausi-ilmoittaja, joka tarkoittaa, että maksamme TYEL-ennakkomaksun toteutuneiden palkkojen mukaan kerran kuukaudessa. Tämä vastaa mahdollisimman paljon lopullista Tyel-maksua. Kuukausi-ilmoittaminen on käytännössä osuuskunnan toiminnassa ainut järkevä vaihtoehto, sillä palkkasumman arviointi koko vuodelle olisi äärimmäisen hankalaa vaihtelevien palkkojen johdosta.  (Ilmarinen Tyel 2018)

 

Työttömyysvakuutusmaksu

Tyel-maksun lisäksi myös työttömyysvakuutusmaksu on lakisääteinen ja työnantajana vastaat sekä palkansaajan, että työnantajan osuuden tilittämisestä työttömyysvakuutusrahastolle (TVR). Työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan osa työttömyyspäivärahoista sekä vuorotteluvapaakorvauksista. Loppuosa koostuu valtion perusturvaosuudesta, työantajan omavastuumaksuista sekä työttömyyskassamaksuista. Työttömyysvakuutusmaksu prosentit säädetään vuosittain lailla ja vuonna 2018 työnantajan osuus on 0,65% ja työntekijän 1,9%. Työttömyysvakuutusmaksu prosessi etenee siten, että TVR lähettää seuraavan vuoden ennakkomaksua koskevan päätöksen ja maksulomakkeet työnantajalle marras-tammikuun aikana. Ennakkomaksut maksetaan kolmessa erässä vuoden aikana. Työnantaja ilmoittaa toteutuneen palkkasumman seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, jonka perusteella TVR lähettää tasausmaksun tai ennakonpalautuksen. (Työttömyysvakuutusrahasto 2017)

Ennakkomaksu perustuu edellisen vuoden aikana maksettuihin palkkoihin, joten jatkuvana tiiminä on mahdollista, että valmistuneiden Motivelaisten työttömyysvakuutusmaksuja tulee maksettavaksi seuraaville tiimiläisille, jos ennakkomaksu on ollut selvästi pienempi kuin toteutuneet palkat. Esimerkiksi viime vuonna palkkoja maksettiin huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna, jonka takia tasausmaksu viime vuoden työttömyyysvakuutusmaksusta oli kohtuullisen suuri. (Työttömyysvakuutusrahasto 2017)

 

Työtapaturmavakuutus

Tyel ja työttömyysvakuutusmaksun lisäksi työtapaturmavakuutus on lakisääteinen kaikille työnantajille, jotka maksavat palkkaa yli 1200€ vuodessa. Vakuutus on korvaa työssä tapahtuneet tapaturmat sekä mahdolliset ammattisairaudet. Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tapahtumasta johtuvaa äkillistä tai odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Vakuutuksen hinta lasketaan suhteessa maksettuihin palkkoihin ja siihen vaikuttaa suoritettava työtehtävä (Työtapaturmalaki 2015). Esimerkiksi tapaturma alttiimmissa töissä kuten rakennustyöntekijä, on vakuutus hieman kalliimpi. Vakuutus maksetaan vuosittain ennakkomaksuna arvioiduista palkoista, joka sitten tasataan, kun toteutuneet palkat ovat tiedossa. Motivella tähän vakuutukseen kuuluu hierojan ja liikunnanohjaajan työtehtävät ja vakuutusmaksu on noin 2 prosenttia palkoista. Vakuutusmaksu ei luonnollisestikaan lähde suoraan palkanmaksun yhteydessä, vaan se on laskettava mukaan ”puskuriin”. Vaikka isoista summista ei olekaan kyse, on tämä tarpeellista meillä Motivessa jatkuvana tiiminä, jotta kulut pysyvät mahdollisimman hyvin tasapainossa.

Työtapaturmavakuutuksen lisäksi työnantajan velvoitteisiin kuuluu ottaa myös ryhmähenkivakuutus, joka sisältyy yleensä aina vakuutusyhtiöltä otettuun työtapaturmavakuutukseen. Ryhmähenkivakuutuksen hinta on vain noin 0.07% prosentti maksetuista palkoista. (Työntekijän ryhmähenkivakuutus 2018)

Seuraavassa on vielä koostettu esimerkki siitä, miten palkan sivukulut käytännössä määräytyvät, jos joku Motivelainen haluaa nostaa esimerkiksi 1000e omasta ressustaan palkkaan.

 

Ressussa rahaa tienattuna 1000€
Työnantajan kustannukset
Tyel-maksu 18,95% -189,50€
Työttömyysvakuutusmaksu 0,65% -6,5€
Tapaturmavakuutus n. 2% -20€
Yhteensä -216
  (1000€ – 216€ = bruttopalkka 784€)
Työntekijän kustannukset
Ennakonpidätys (oma veroprosentti) 10% -78,4€
Tyel-maksu 6,35% -49,78€
Työttömyysvakuutusmaksu 1,9% -14,9€
YHTEENSÄ =640

 

Tämän lisäksi palkanlaskun kulut ovat noin 10€, jonka tilitoimista meiltä veloittaa. Karkeasti nettopalkaksi jää siis noin 60-65 % ressusta otettavasta summasta riippuen jokaisen henkilökohtaisesta veroprosentista.

 

Yhteenveto

Osuuskunnan veronalaista tuloa jaettaessa kyse on käytettävästä käsitteestä ja käytettävän käsitteen oikeudellisuudesta, lain mukaisesti. Ongelmia ylijäämän jaon suhteen aiheuttaa lakien termistö, joka on käytössä tai ei ole käytössä laista riippuen. Useassa kohdassa myös osuuskuntatoiminnan verotusta käsiteltäessä tulee vastaan lauserakenteita, joista huomaa lain säätäjien suunnanneen osuuskuntatoimintaa maatalouden käyttöön. Lakia joutuu monesti soveltamaan muuhun elinkeinotoiminnanharjoittamiseen, koska tätä varten lain pykälät ovat varsin suurpiirteisiä maatalouteen suunnattujen lausekkeiden ollessa hyvinkin tarkkoja. Osuuskunnan myynnin verotus on hyvin suoraviivainen osuuskunnan ylijäämän ja ylijäämänpalautuksen verotukseen verrattuna. Tämä johtuu pitkälti yksinkertaisesta 10000 euron liikevaihtorajasta, jonka suhteen laissa ei ole tulkinnanvaraisuuksia tai kielellisiä kiemuroita.

Ylipäätänsä, tämän soluesseen avulla olemme päässeet perehtymään tarkemmin tiimiyritystämme koskeviin talousasioihin. Hyvinvointialan koulutukseemme ei kuulu ennen proakatemiaa juurikaan taloudenhoitoon tai juridiikkaan liittyviä opintoja, joten esseessä käsittelemämme asiat ovat meille enimmäkseen uusia. Esseen avulla saimme hyvän otteen osuuskunnan taloutta käsitteleviin säädöksiin sekä konkretiaa byrokratiaviidakkoon.

 

Lähteet

Finlex. 1968. Laki elinkeinotulon verottamisesta. 360/1968. Luettu 13.3.2018. Päivitetty 28.12.2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1968/19680360

Finlex. 1992. Tuloverolaki. 1535/1992. Luettu 13.3.2018. Päivitetty 12.1.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535

Ilmarinen. 2017. Tyel maksun määräytyminen. Luettu 10.3.2018. Päivitetty 12.1.2018

https://www.ilmarinen.fi/tyonantaja/tyel-maksun-maaraytyminen/

Suomen palkanlaskenta Oy. 2014. Verovapaat korvaukset. Luettu 12.3.2018

https://www.palkkaus.fi/Cms/Article/verovapaat_korvaukset%E2%80%AF

Työtapaturma- ja ammattitautilaki. 2015. Luettu 11.3.2018.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459#Lidm2229216 

Työntekijän ryhmähenkivakuutus. 2018. Luettu 12.3.2018

http://www.tvk.fi/trhv/vakuutusehdot/tietoa-vakuutuksesta/ 

Työttömyysvakuutusrahasto. 2017. Työttömyysvakuutusmaksut. Luettu 10.3.2018. Päivitetty 12.1.2018.

https://tvr.fi/fi/tyonantajat/yritys-tai-yhteiso2/tyottomyysvakuutusmaksut2/

Verohallinto. 2017. Tuloverotus. Edustusmenot tuloverotuksessa. Luettu 13.3.2018. Päivitetty 6.4.2017.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48743/edustusmenot_tuloverotuksess/

Verohallinto. 2017. Tuloverotus. Henkilökuntaedut verotuksessa. Luettu 13.3.2018. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/62486/henkilokuntaedut-verotuksessa/

Verohallinto. 2017. Tuloverotus. Osakeyhtiö ja osuuskunta. Luettu 13.3.2018. Päivitetty 6.4.2017. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/osakeyhtio-ja-osuuskunta/

Verohallinto. 2017. Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta. Luettu 13.3.2018. Julkaistu 4.9.2017. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48011/osuuskunnan-ja-sen-jasenen-verotuksesta/

Verohallinto. 2013. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen. Osakeyhtiö ja osuuskunta. Luettu 13.3.2018. Päivitetty 1.1.2013. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/rekisterointi/arvonlisaverovelvolliseksi_ilmoittautum/

 

 

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close