Pillillä vai pasuunalla

08.11.15 Esseen kirjoittaja: Jenna Mäkelä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Pillillä vai pasuunalla
Kirjan kirjoittaja: Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen
Kategoriat: Markkinointiviestintä

Viestintä – yksi pieni ja viaton sana, mutta pitää sisällään mammuttimaisen kokonaisuuden. Tämä konkretisoitui lukiessani kirjan: Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille. Se on viestinnän perusteos erityisesti aloittaville yrittäjille ja sopii mielestäni loistavasti käsikirjaksi Proakatemian opiskelijoille. Teos herätteli ajattelemaan viestintää uusilta kanteilta ja antoi loistavia ideoita moderneihin ja tehokkaisiin tapoihin viestiä.

Miksi lähdin lukemaan kyseistä kirjaa? Olen kiinnostunut viestinnän kehittämisestä kahdesta näkökulmasta, omassa aloittelevassa yrityksessämme sekä akatemian markkinointi – ja viestintätiimin kautta siitä, miten Proakatemian viestintää voisi kehittää. Olen kysellyt ihmisiltä kirjaesseitä varten vinkkejä aiheesta, ja Katleena Kortesuon nimi on noussut monesti esiin (yksi kirjan kirjoittajista). Suosittelen lämpimästi myös hänen blogiaan, jossa tarjotaan tuoreita ja innovatiivisia vinkkejä viestintään sekä tiivistettyä ja napakkaa tekstiä: Ei oo totta

Viestintä vs markkinointi

Kirja aiheutti ahaa-elämyksen: myös viestintä ON markkinointia. Kaikki se, mitä viestit, kertoo sinusta ja yrityksestäsi jotain. Etenkään ulkoisen viestintä verkostoille ja asiakkaille ei pidä olla yhdentekevää tiedon kaatoa niskaan, vaan siinäkin tulee nähdä markkinoinnillinen potentiaali. Jos vaikka lähetät asiakkaillesi kuukauden välein asiakaskirjeen, lisää siihen tehokeinoja, jotain kiinnostavaa ja koukuttavaa. Tehokas viestintä asiakkaisiin on myös huomattavasti halvempaa kuin kallis markkinointikampanja, jolla etsitään uusia asiakkaita kuin neuloja heinäsuovasta.

Viestinnän suunnittelu

Viestintää kannattaa lähteä miettimään siltä kannalta, mitä ja kenelle haluat viestiä. Viestintäkanavia valitessa on hyvä miettiä, missä asiakasryhmäsi viettää aikaa. Esimerkiksi Proakatemian kohdalla pidän hyvänä sitä, että liitytään aina tuoreimpiin viestintäkanaviin, niihin missä potentiaaliset hakijat ovat (esimerkiksi on mietitty akatemian liittymistä Snapchattiin, joka nyt ei tosin edes enää ole kovin tuore). Tietysti niitä pitää osata myös luontevasti käyttää.

Viestinnän suunnittelu koostuu viestintästrategiasta ja viestintäsuunnitelmasta. Viestintästrategia katsoo 2-5 –vuotta eteenpäin ja toimii eräänlaisena ohjaavana muistilistana, jossa on koottuna tavoitteet, viestinnän toivotut vaikutukset, keinot ja tuotokset. Viestintäsuunnitelma taas on operatiivisempi, käytännön viestinnän suunnittelun työkalu. Se sisältää tietyn ajanjakson tavoitteet, keinot, aikataulut, toteuttajat ja kustannukset.Viestintästrategia lähtee siltä pohjalta, mikä on yrityksen tärkein ohjenuora: miksi ollaan olemassa? Täytyy tiedostaa selkeästi yrityksensä tavoitteet, missio, visio, toimiala, kilpailijat, potentiaaliset asiakkaat. Täytyy osata napakasti sanoa, mikä on yrityksen pääviesti, sillä jos ei asiaa pysty kiteyttämään itse, ei sitä asiakaskaan pysty tekemään.

Viestinnän suunnittelu tiimiyrityksessä ja akatemialla

Lähdin miettimään asiaa osuuskuntamme kautta. Tähän mennessä olemme jo törmänneet tavoitteenasettelun ja vision määrittelyn haastavuuteen, sillä kuudellatoista ihmisellä on hyvin erilaiset tavoitteet. Osa haluaa tehdä yrityksestä itselleen myös tulevaisuuden työpaikan, toisille se on vain 2,5 vuotinen määräaikainen taival kohti seuraavaa uran risteystä. Lisäksi haasteita tuo myös toimialan pirstaleisuus, jossa kaikki tekevät vähän kaikkea. Pohdin, kannattaisiko yrityksellemme perustaa esimerkiksi viestintätyöryhmä, joka vastaa viestinnän yhdenmukaisuuden miettimisestä, viestintäkanavien valinnasta (sisäinen ja ulkoinen viestintä) sekä viestintästrategian – ja suunnitelman toteuttamisesta?

Proakatemian viestinnän kannalta yritin miettiä, onko akatemialla yhteistä viestintästrategiaa ja –suunnitelmaa? En nimittäin ole varma. Monesta akatemian ulkoisesta viestintäkanavasta vastaavat opiskelijat, ja esimerkiksi itse vastaan Facebook –sivujen ylläpidosta. Olen yrittänyt miettiä Faceen viestintästrategiaa ja julkaisukalenteria, mutta se tuntuu jotenkin irralliselta osiolta koko viestintäkokonaisuudessa. Kaipaisin selkeämpiä yhteisiä linjoja ja tiukempaa kokonaiskuvaa, jossa tarkemmin pohdittaisiin ja tehtäisiin kaikille selväksi, mitä akatemian viestinnällä halutaan saavuttaa ja mikä kanava on mihinkin tarkoitukseen paras. Ja näiden pohjalta sitten lähteä pohtimaan kunkin kanavan omaa strategiaa. No, tätä täytyy selvitellä tarkemmin ja pyrkiä myös henkilökohtaisesti asioiden eteenpäin viemiseen.

Mietin vielä hieman tarkemmin vastuullani olevaa Facebookia. Tällä hetkellä pääsivu on lähinnä täynnä  akatemian arjesta kertovaa dokumentointiani, välillä olen ehkä laittanut joitain yrittäjyyteen liittyviä artikkeleita sienne tänne sillisalaattina. Kaipaisin sivuille enemmän aktiivisuutta, osallistuvuutta, keskustelevuutta ja viihdyttävyyttä. Tuntuu, että arkailen julkaisuissa liikaa, yritän olla ehkä liioitellun korrekti. Tämä taas aiheuttaa tasa-paksuja, hajuttomia ja mauttomia päivityksiä. Pitäisi uskaltaa ennemmin laittaa henkilökohtaisempia ajatuksia esiin, herättää ihmisisissä tunteita, halua keskustella sekä päivityksiä miettiessä ajatella enemmän laatikon ulkopuolelta. Siinä riittääkin tällaiselle totiselle, hitaasti lämpenevälle ja äärimmäisyyksin menevän tarkalle persoonalle haastetta! Irrottelu ja lennokkuus kun eivät ole vahvinta alaani.

Sisältömarkkinointi yrityksen blogissa

Sisältömarkkinoinnista on puhuttu siellä ja tuolla, mutta vasta tätä kirjaa lukiessani aihe oikeastaan valkeni itselle. Kirjassa suositeltiin erittäin lämpimästi yritykselle perustettavaa asiantuntijablogia. Blogissa tulisi antaa asiakkaille mielenkiintoista tietoa, tietoiskuja, vinkkilistoja ja ohjekirjoja. Esimerkiksi pyöräkorjaamo voisi laittaa vlogiin näytevideon, miten korjataan puhjennut rengas. Tällaiset blogit/vlogit, jotka antavat kullanarvoisia vinkkejä mielenkiintoisesta aiheesta, koukuttavat lukijaa odottamaan innolla jo seuraavaa postausta. Asiantuntijablogi, joka antaa hieman siimaa, paljastaa pienen kiehtovan kulman jostain asiasta, toimii erinomaisena (ja halpana) markkinointikeinona. Blogia kannattaa myös käyttää hakukoneoptimoinnissa lisäämällä sinne tänne tärkeitä hakusanoja, joka myös tuovat tullessaan enemmän googlenäkyvyyttä. Blogi olisi hyvä laittaa yrityksen nettisivuille, jotta sieltä löytyy aina ajankohtaista tietoa.

Blogi-ajatus sai kyllä innostumaan. Proakatemian blogiakin kannattaisi yhä enemmän käyttää sisältömarkkinoinnillisiin päämääriin. Blogista voisi löytyä esimerkiksi vinkkejä, mitä sudenkuoppia olemme kohdanneet yrittäjyyden alussa ja miten ne on ylitetty. Tarjoamalla ideoita, ohjeita ja kokemuksia yrittäjyyden oppimiseen, voisimme samalla tavoittaa erinomaisen kohderyhmän yrittäjyydestä kiinnostuneista ihmisistä, jotka olisivat tulevaisuudessa potentiaalisia hakijoita Proakatemialle.

Myös oman yrityksemme tuleville kotisivuille kannattaisi perustaa blogi, jossa käsittelemme arkeamme, mielenkiintoisia projektejamme ja oppimistamme yrittäjyydessä. Se loisi aitoutta, rehellistä fiilistä ja läpinäkyvyyttä, ja varmasti kiinnostaisi myös tulevia asiakkaita. Yksi haaveistani on myös oma, henkilökohtainen blogi. Haluisin kytkeä siihen ajatuksia yrittäjäksi opiskelusta, millaisia aaltoliikkeinä liikkuvia tunteita se herättää päivittäin ja mitä opin matkan varrella. Voisin myös pohtia, miksi lähdin aiemmasta ammatistani lastentarhanopettajana kohti liiketalouden opintoja. Ehkä kokemukseni siitä, että en edelleenkään kolmeakymmentä ikävuotta lähestyessäni ole löytänyt sitä ”omaa juttua” ammatillisesti, voisi olla muillekin ihmisille samaistuttava. Haasteena siinä tosin olisi se, että en osaa kirjoittaa persoonallista ja mielenkiintoista tekstiä, vaan hairahdun usein jaaritteluun ja tuottamaan substantiivijargonia. Jännitän myös kovasti tekstieni julkaisua ja rohkeus oman blogin tekemiseen on aika kiven alla. No, mutta ehkä blogia olisikin tärkeintä kirjoittaa ainakin aluksi itselle, eräänlaisena elämän oppimispäiväkirjana.

Ps. Oli pakko laittaa esseen otsikoksi kyseisen kirjan nimi, koska se on mielestäni vaan niin loistava.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

8 kommenttia to “Pillillä vai pasuunalla”

  1. Tanja Verho sanoo:

    Mukavan konkreettinen essee. Joko on tuloksia ollut nähtävissä?

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
    • Jenna Mäkelä sanoo:

      Kiitos, tavoitteeni onkin tuoda yhä enemmän konkretiaa esseisiini. Voi kumpa se konretisoituisi myös tuloksiksi esseepankin ulkopuolelle, kuten tuossa Noorallekin vastasin. Tässä taitaa ollakkin seuraava tavoite.

      Vähän kuitenkin konkretiaakin on tullut, Proakatemia on nyt Snapchatissa ja Hullulla reissulla pohdimme mavi-tiimin kanssa, että viestintästrategiaa täytyisi lähteä päivittämään. Proakatemia on isossa muutoksessa, jolloin myös markkinointi- ja viestintätiimin rooli saattaa muuttua isostikin.

      Täytyisi myös Otteen kanssa kehittää jokin toimiva foorumi, vaikka kuukausittainen kirja-paja, jossa näitä esseistä nousseita ajatuksia voisi tuoda esiin koko porukalle. Olen nauttinut kovasti muiden esseiden lukemisesta, siellä on huikeita ideoita ja kolahduksia tullut. Kumpa ne saataisiin yhteiseen keskusteluun paremmin. Laitanpa tästä nyt BL:lle viestiä. Olen muuten lähiaikoina huomannut, kuinka viestintä ja sen kehittäminen kiinnostaa itseä aika paljon.

      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Noora Lehtimäki sanoo:

    Esseessä oli paljon asiaa ja hyviä kehitysideoita! Me olemme volumin some-tiimissä miettineet paljolti samankaltaisia ajatuksia, mutta ideoiden käytäntöön vieminen välillä jäi.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
    • Jenna Mäkelä sanoo:

      Kiitos kommentista Noora! Pitäisi varmaan itsekin rohkeammin viedä eteenpäin tiimiin näitä asioita, jotka heräävät kirja-esseitä tehdessä. Ja huolehtia, etteivät vain unohtuisi esseepankin perukoille pölyttymään, vaan tulisivat myös konkreettisiksi.

      Mitkä asiat koitte Volumin some-kanavissa toimiviksi?

      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Tanja Verho sanoo:

    Voisitte kokeilla kirjasolua? Aloittakaa vaikka pienemmällä porukalla ja harvemmin, jos kaikki eivät innostu. Pääasia, että kokeilette. 🙂

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  4. Emmi-Maria Kurru sanoo:

    Varsinkin tuo on niin totta, että usein unohdetaan viestinnän merkitys kokaikaisessa markkinoinnissa, niin yritys- kuin myös yksityiselämässämme. Sait minut paljon pohtimaan miten kiteyttäisin oman yrityksemme ydin olemuksen, sillä se on totta ettei sitä pysty muillekaan viestittämään jos se ei itsellekään ole kristallin kirkas.

    Myös viestintätyöryhmä oli tosi hyvä ajatus! Sain myös ajatuksen omaan blogiesseeseen 😉

    Muutenkin essee oli ajatuksia herättelevä ja hyvin kirjoitettu. Ajattelet paljon asioita ja se myös esseestä näkyy. Et ole vain lukenut vaan heijastanut kaiken omaan elämään ja todella punninnut lukemaasi. Hienoa!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  5. Jenna Mäkelä sanoo:

    Ompa hyvä idea tuo kirjasolu!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  6. Jenna Mäkelä sanoo:

    Kiitos Emmi kommentista ja hyvä jos esseestä oli hyötyä sullekin 🙂

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!