Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Pelon keholliset vaikutukset



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pelon hinta

Pelko on monimuotoinen. Se kuvaillaan sanakirjassa seuraavasti; Jotakin selvästi tajuttavan tai kuvittelun vaaran aiheuttama hädän tai tuskan tunne. Pelko määrittää yllättävän paljon käyttäytymistämme. Se kulkee mukana lähes kaikissa päätöksissä, mitä elämässä teemme. Hyppösen kirjassa Pelon hinta kuvataan todella aidosti sekä salailematta pelon syvintä olemusta. Kirjassa pyritään tuomaan esille, että pelko ei ole abstrakti asia vaan se tulisi nähdä hyvin konkreettisena ilmiönä. Kirjan tarkoituksena on luoda keinoja, joilla purkaa pelkoa pala palalta pienemmäksi. Henkka kuvailee esimerkkien avulla, kuinka pelkoa voidaan käsitellä erilaisten hengitys- tai mielikuvaharjoittelun keinoin. (Hyppönen 2014)

Teoriasta käytäntöön

Kurkku tuntuu kuivalta kuin Saharan autiomaa. Sydän sykkii niin voimakkaasti, että et kuule omia ajatuksiasi. Mitä ajatuksia? Ymmärrät tilanteen nopeasti. Olet aloittamassa puhettasi luokan edessä, mutta et muista sanoja, joita olet viimeiset kolme iltaa työstänyt ja harjoitellut. Paita on märkä hiestä ja haluaisit paeta paikalta. Mistä nämä kaikki tunteet ja reaktiot johtuvat? Onko pelolla lusikkansa sopassa näiden tunteiden kanssa? Mikä tässä tilanteessa voisi pelottaa?

Pelko on aikojen alusta asti ollut ihmiselle selviytymiskeino henkeä uhkaavissa tilanteissa. Uhkaavassa tai stressaavassa tilanteessa keho alkaa valmistaa vartaloa joko jäätymiseen tai mobilisaatioon. Mielenkiintoisen tästä ilmiöstä tekee se fakta, jonka mukaan pelon aiheuttamana elimistön taistele tai pakene -ilmiö on niin vanha järjestelmä, että se on suunniteltu suojaamaan meitä vain suoralta fyysiseltä uhalta. Kukaan ei ole tiettävästi kuollut esiintymislavalla ainakaan jännityksen vuoksi. Miksi meitä kuitenkin jännittää ennen esiintymistä, vaikka emme ole tilanteessa hengenvaarassa?

Pelon perinpohjaiseen ymmärtämiseen vaaditaan myös syvällisempää tietämystä tunneilmiöstä. Täytyy tarkastella pelkoa kehollisesta näkökulmasta. Mitä kehossa tapahtuu ja miksi tapahtuu? Kuinka voimme kontrolloida pelkoa?

Hyppönen painottaa paineen alla harjoittelun ja tekemisen merkitystä pelon hallitsemisessa ja lopulta voittamisessa. Hän mainitsee myös, että ihminen käyttäytyy rohkeasti, kun elimistö ja ajatukset ovat ristiriidassa keskenään. Hengitykseen keskittymällä pystytään vaikuttamaan kehon stressireaktioon. Hengitys on yhteydessä nervus vaguksen eli kiertäjähermon aktivaatioon, joka vaikuttaa mm. sydämen sykkeeseen, hengitykseen ja mahahapon eritykseen.

Taistele tai pakene

Saatamme kulkea samaa katua pitkin joka päivä töihin, eikä siinä ole mitään pelottavaa. Tilanne on toinen, kun kävelemme samaa katua pitkin pilkkopimeällä ja tuuli sattuu osumaan sopivasti viereisessä puistossa olevaan keinuun, joka natisee aavemaisesti. Stressireaktion voimakkuutta lisää tieto siitä, että tuon kadun varressa kokoontuvat viikonloppuiltaisin kaupungin narkkarit. Vaikka tilanteessa ei varsinaisesti ole mitään henkeä uhkaavaa aivot välittävät kokemusten ja muistojen kautta meille viestin, josta voi elimistössä syntyä pelkoreaktio.

Aivoissa sijaitseva mantelitumake on pelkoreaktion syntypaikka. Aistit välittävät mantelitumakkeelle viestin uhasta, johon on sopeuduttava. Seuraavaksi hypotalamus vastaa tähän viestiin stimuloimalla elimiä sympaattisen hermoston kautta. lihakset tarvitsevat enemmän energiaa käyttöönsä, joten sympaattiset hermot kiihdyttävät myös lisämunuaisen ytimen toimintaa, joka tuottaa puolestaan adrenaliinia ja noradrenaliinia verenkiertoon. Tämän jälkeen hypotalamus stimuloi aivolisäkettä erittämään kortikotropiinia, joka puolestaan kiihdyttää lisämunuaiskuoren toimintaa. (Kääriä 2013)

Lihasten verisuonet laajenevat, jotta hapen ja energian saanti pystytään varmistamaan kehossa, joka valmistuu joko taisteluun tai pakenemaan paikalta. Lihakset vapauttavat aminohappoja, joista syntyy ylimäärä käytettäväksi elimistön korjausmateriaaliksi. Sisäelinten ja ihon verisuonet pysyvät supistuneina, mikä puolestaan nostaa verenpainetta. Verenpaineen nousun ansiosta kudokset kestävät paremmin tulehduksia ja puolustusjärjestelmä toimii tehokkaammin. (Kääriä 2013)

Keuhkoputket laajenevat, jotta elimistölle riittävä hapensaanti voidaan varmistaa. Sydämen pulssi kasvaa. Adrenaliini puolestaan vapauttaa maksan glykogeenivarastosta glukoosia nopeaa energiantuottoa varten. Siinä on melko pintapuolisesti esitelty, kuinka elimistö suhtautuu stressiin tai pelkoon. (Kääriä 2013)

Pelon ja kivun yhteys

Useat tutkimukset osoittavat sosiaalisten sekä psykologisten tekijöiden yhteyden kipuun. Psykologiset prosessit saattavat vaikuttaa kivun luonteeseen tai sen kestoon. Näitä psykologisia riskitekijöitä kutsutaan keltaisiksi lipuiksi (yellow flags) (Nicholas, George 2011). Sosiaaliset ja psykologiset tekijät ovat yhteydessä kipuun ja kuinka sen koemme. Kipu on varoitussignaali, joka kertoo meille, että elimistö ei toimi optimaalisella tavalla. Kivun ensisijainen tehtävä on kohdistaa huomio haitalliseen ärsykkeeseen. Pelko saattaa tulla osaksi kivun tunnetta. Kipuun saattaa nimittäin liittyä pelkoa, ahdistusta, vihaa, turhautumista ja depressiivisyyttä. Kivun ja pelon liittämisestä toisiinsa voi syntyä ikävä pitkäkestoinen oravanpyörä, jota ei ole helppo pysäyttää. Henkilö voi tuntea kivun uhkana, jolloin huomio kiinnittyy entistä enemmän kipuun ja sen aiheuttajaan, joka puolestaan vahvistaa kiputuntemusta. Tämä saattaa aiheuttaa liikkumattomuutta, koska halutaan välttää kipua, joka on linkitetty liikkeeseen.  (UKK-instituutti 2011.)

Fysioterapeutin näkökulmasta koen, että asiakasta täytyy auttaa ymmärtämään kipua. Pelko-välttämisuskomuksia on hyvä pyrkiä selvittämään asiakkaalle, jotta voidaan estää mahdollista kivun liioittelua ja katastrofisaatiota. Näiden pelko-välttämisuskomusten on todettu lisääntyvän akuutin kivun yhteydessä (Immonen 2016). Asiakkaille tulee osata kertoa erilaisista kivuista ja auttaa tunnistamaan millainen kipu on hyödyllistä ja mikä haitallista. Hyödyllisellä tarkoitan aikaisemmin mainitsemaani varoitussignaalia. Haitalliseksi kipu tulee juuri siinä vaiheessa, kun se alkaa tuottaa pelkokäyttäytymistä, aiheuttamaan kompensatorisia liikkeitä tai häiritsemään jokapäiväistä elämää.

 

Lähteet:

Hyppönen, H. 2014. Pelon hinta. Äänikirja.

Immonen, T. 2016. Pelko-valttämiskäyttäytyminen alaselkäkivun kroonistumisessa. Opinnäyte. Fysioterapian koulutusohjelma. Lahden ammattikorkeakoulu. https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/113713/Immonen_Tero.pdf?sequence=1

Kääriä, P. 2013. Taistele tai pakene – Reaktio sirkustaiteilijan työssä. Opinnäyte. Esittävä taide – Sirkus. Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62424/Kaaria_Pyry.pdf?sequence=1

Nicholas, M., George, S. 2011. Psychologically informed interventions for low back pain: An update for physical therapist. American Physical Therapy Association. https://academic.oup.com/ptj/article-lookup/doi/10.2522/ptj.20100278

Pitkänen, A. Tunteiden neurobiologia. 2003. Duodecim. Kuopio. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93721.pdf

Rinne, M. 2012. Pysy aktiivisena – Psyykkiset tekijät ja selkäkivun kokeminen. UKK-instituutti. http://www.ukkinstituutti.fi/terveysliikuntauutiset/uutinen/46/pysy_aktiivisena_-_psyykkiset_tekijat_ja_selkakivun_kokeminen

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close