Pelon anatomia

11.10.17 Esseen kirjoittaja: Anton Klemola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Pelon hinta
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: Johtaminen, Oppiva organisaatio

Soluessee. Kirjoittajat: Anton Klemola (Motive) ja Vesa-Pekka Tuomaala (Motive)

Mitä pelko on?

Pelko on hallitseva ja kokonaisvaltainen tunne. Pelko valmistaa ihmiskehoa taistele, pakene tai jäädy -reaktioon, joka on yksi ihmisen primitiivisimmistä ja pisimpään säilyneistä reaktiosta. Olemme usein aliarvioineet pelon voiman, mikä on johtanut suuriin virheisiin. Muun muassa elokuva Tappajahai on aiheuttanut suuren hai-pelon ja välillisesti rokottanut valkohai-kantaa merkittävästi. (Hyppönen 2014) Pelon vallassa emme toimi järkevästi, vaan menemme enemmän tunne edellä. Tämä toimiikin joissain tilanteissa erinomaisesti, mutta monesti reaktio on modernissa maailmassamme yliampuva. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi oikeasti vaarassa esiintyessään lavalla satapäiselle yleisölle tai tentin epäonnistuessa kadonnut maan päältä. Pelko on kuitenkin yksi merkittävimmistä ja hallitsevimmista tunteistamme, eikä sen hallinta ole helppoa.

Mutta juuri pelko on mahdollistanut – epäilyn ohella – ihmislajin säilymisen. Pelko tunteena muodostuu erittäin kompleksisesta hormoni- ja hermoviestiketjusta, mutta tutkimukset osoittavat yhden alueen aktivoituvan pelon aikana erityisen voimakkaasti. Tämä alue tunnetaan nimellä mantelitumake – amygdala. (Hyppönen 2014) Mantelitumakkeen yhteydestä pelkoon on tiedetty jo 1930-luvulta lähtien. Psykologit ovat tehneet useita kokeita, joissa on kyetty todentamaan mantelitumakkeen vaikutusta pelkoreaktioon ja pelon kokemuksen muutokseen. (Gervaise 2012) Pelko on yksi ihmisen suurimmista ja vaikeimmin käsiteltävistä reaktioista erityisesti sen primitiivisen ja selviytymiseen perustuvan luonteen vuoksi. Useimmat pelon kohteet ovat opittuja, joko yrityksen ja erehdyksen kautta tai kasvatuksen tuloksena. Harva pelon syy johtuu luonnosta, mutta näitäkin löytyy jonkin verran luonteenpiirteistä riippuen. Pelko, sen hallinta ja tunnistaminen kuitenkin auttavat ihmisiä toimimaan ja selviytymään oudoissa tai uhkaavissa tilanteissa, mutta myös kokeilemaan uusia miellyttäviäkin asioita.

Mantelitumake sijaitsee syvällä aivoissa ohimolohkojen mediaali-osissa ja muodostuu useista hermokimpuista. Näitä hermokimppuja luokitellaan niiden evolutiivisen kehityksen mukaan kolmeen luokkaan. Kaikista primitiivisimmät osat ovat yhteydessä hajuaistiin ja kehittyneimmät isoaivokuoreen. (Gervaise 2012) Mantelitumake onkin yksi limbisen järjestelmän osista, joka hallitsee muistitoimintoja ja tunne-elämää. Limbinen järjestelmä ohjaa autonomisen hermoston toimintaa aiheuttaen erilaisia tunteita, jotka johtavat punastumiseen, hikoiluun tai sydämentykytyksiin.

Weizmann-instituutin tutkija Uri Nili ja tämän kumppanit kuitenkin huomasivat tutkimuksissaan, että pelkonsa voittavat ihmiset aktivoivat aivoissaan myös toisen alueen. Tämä alue tunnetaan nimellä sub-genual anterior cingulate cortex ja myös tämä alue on osa limbistä järjestelmää. Ei kuitenkaan osata selittää, miksi juuri tämä alue aktivoituu rohkeuden hetkellä tai kuinka sen aktiivisuutta voisi säädellä. Siedättämällä kuitenkin voi oppia hallitsemaan pelkoa. (Hyppönen 2014) Tämä kuitenkin vaatii jatkuvaa pelkonsa kohtaamista, mikä voikin olla psyykkisesti erittäin rasittavaa. Onkin erittäin tärkeää siedättää pelko pois hitaasti ja tarpeeksi pitkällä aikavälillä. Pelko on yksi elämää ja kehittymistä eniten rajoittavista tekijöistä, joten sitä on hyvä opetella hallitsemaan. Pelko myös parantaa stressireaktion kautta suorituskykyämme väliaikaisesti, jotta pystymme haastavassa tilanteessa antamaan kaikkemme tehtävän suorittamiseen ja siitä selviytymiseen.

 

Sisäinen puhe esiintymisjännityksessä

Sisäinen puhe vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten koemme pelon tunteen itsessämme. Ratkaisevaa on se, että saako itsensä rauhoitettua käsillä olevaan hetkeen vai viekö pelon tunne voiton lamaannuttaen ihmisen. (Hyppönen 2014)

Anton on kokenut koko ikänsä esiintymistilanteet suurelle yleisölle itselleen haastaviksi ja pelottaviksi. Esiintymistilanteissa häntä jännittää erityisesti yleisön reaktiot ja ajatukset virheiden tekemisestä. Anton pyrkii mielellään täydellisyyteen eikä hänen ole helppoa heittäytyä spontaanisti esiintymään yleisön eteen.

Esiintymistilanne voidaan kokea uhkaavana tilanteena. Pelkoon liittyvä ahdistus käynnistää synkkien ajatusten ketjun, jossa kognitiivinen suorituskyky laskee ja ihminen voi mennä lukkoon joko jäätymällä tai ajattelemalla liikaa. Vaikka olisi harjoitellut tarkkaan, pelkoreaktio estää pääsemästä tietoon ja kokemukseen käsiksi esiintymistilanteessa. (Hyppönen 2014)

Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua lavalla? Anton yrittää asennoitua esiintymistilanteisiin tästä näkökulmasta ja olla armollinen itselleen epäonnistumisten jälkeen. Epäonnistuminen tapahtui viimeksi Proakatemian kevätkarkeloissa, joissa Anton yllätyksekseen voitti kirjapistehattu -palkinnon ja hänet pyydettiin lavan eteen kiittämään tunnustuksesta. Tilanne oli sen verran yllättävä ja jännittävä, että Anton meni tilanteessa lukkoon. Vaikka tilanne oli nolo, siitä selvittiin, koska yhteisö otti asian hyvin eikä alkanut esimerkiksi nauramaan.

Esiintymisjännitys tuntuu sekä kehossa että mielessä. Se voi ilmetä muun muassa sanavaraston supistumisena, hengen haukkomisena, hikoiluna, kasvojen kuumotuksena, käsien vapinana tai saada äänen värisemään. Jännitykselle tyypillistä on myös jännityksestä kärsivän levottuneisuus ja hermostuneisuus eivätkä tututkaan asiat meinaa palautua mieleen jännityksestä kärsivälle. Puhujan mieleen nousee epäilyjä ja itsekriittisiä mielipiteitä oman puheen kiinnostavuudesta tai omista kyvyistä. (Hyppönen 2014; YTHS 2017)

On hämmästyttävää, kuinka vain mielikuvituksellamme voimme joko kannustaa tai latistaa itseämme. Esiintymisjännitys on olotila, johon voi tietoisesti vaikuttaa. Anton on vähitellen oppinut keinoja, joilla lievittää omaa jännitystään. Kaikkein tärkeintä on pysyä rauhallisena, sillä silloin myös esiintyminen on varmempaa. Anton käyttää tällä hetkellä esiintymisjännityksen lievittämiseksi tarkkaa suunnittelua ja mielikuvaharjoittelua ennen tilannetta. Erityisesti mielikuvaharjoittelun Anton on kokenut hyödylliseksi, sillä tällä tavalla hän voi valmistautua kaikenlaisiin tilanteisiin. (Hyppönen 2014, YTHS 2017)

Mielikuvaharjoittelussa tilanne käsitellään etukäteen oman pään sisäisesti. Mielikuvaharjoittelulla voi rauhoittaa oman mielensä ja rentoutua ennen tärkeää esiintymistilannetta. Mielikuvaharjoittelun voima on siinä, että asiat jotka voi kuvitella, pystyy myös toteuttamaan samalla tavalla. Kun Anton on käynyt esiintymistilanteen ensin läpi mielikuvien tasolla, on onnistuneen esiintymisen tekeminen helpompaa sen jälkeen.

Esiintymisjännitystä voi lievittää säätelemällä hengitystään. Uloshengitystä hidastamalla voi saada itsensä toivottuun tilaan. Tärkeintä on ymmärtää, että hengitys voi johtaa vagus-hermostimulaation kautta hermostoa eikä toisinpäin. Uloshengityksen säätelyä voi harjoittaa muun muassa puhumalla pitkiä lauseita, venyttämällä sanoja tai vain hengittämällä pidempään ulos. (YTHS 2017)

Jännittämisen syyt ovat erilaisia eri ihmisillä, joten lievityskeinotkin tepsivät eri tavoin. Apua voi olla esimerkiksi seuraavista keinoista: rentoutumisharjoitukset, mielikuvaharjoittelu, puheviestintätaitojen harjoittelu, esiintymiskokemuksen kartuttaminen ja kehon oireita lieventävä kipulääkitys. Jos jännityksen saa pysymään siedettävissä rajoissa, se voi jopa auttaa esiintyjää hänen esiintymisessään. Itsenäisyys voidaan saavuttaa vasta, kun omat turvattomuuden ja haavoittuvuuden tunteet uskalletaan kohdata. Keskittyminen tähän hetkeen auttaa vähentämään jännitystä. (Hyppönen 2014, YTHS 2017)

Ilmeneminen tiimeissä ja yritysmaailmassa

Palautteen vaikutus pelkoon

Henkka Hyppönen (2014) kertoo esimerkkinä Crystal Palacen joukkueen käyttäytymismallien kääntymisen Englannin Mestaruussarjan kaudella 2003-2004. Joukkueen uusi johto rakensi uudet ammatilliset rutiinit ja toimi systemaattisesti. Harjoituksissa keskityttiin omien taitojen ja osaamisen hiomiseen eikä virheisiin käytetty lainkaan aikaa.

Palautteenannon ja luottamuksen kulttuurin luomisessa läsnäololla on suuri merkitys. Valmentaja keskusteli heidän toiveistaan, tavoitteistaan ja pelikentän ulkopuolisista asioista. Palaute oli yksityiskohtaista ja kannustavaa. Pelaajan itsetuntoa kohotettiin kiinnittämällä pelaajan huomio asioihin, jotka pelaaja osasi hyvin sekä valmentaja mainitsi yksinkertaisia asioita, joihin pelaaja voisi keskittyä tarkemmin. Palaute oli täsmällistä, mutta turvallista ja se keskittyi kahteen asiaan: 1. Pelaajan tekeminen kentällä, 2. Pelaajan asenne. (Hyppönen 2014)

Monesti yritys ei toimi tähän tapaan. Kun menee huonosti, huomio siirtyy herkästi virheisiin ja niiden korjaamiseen. Sen sijaan tulisi jo valmistautua seuraavaan suoritukseen. Jos itsetunto on madaltunut, virheiden alleviivaaminen vain vahvistaa madaltunutta käsitystä. Itsetunto vahvistuu onnistumisten avulla. Virheisiin keskittymällä joudutaan vain syöksykierteeseen, josta ei pystytä pelastautumaan ilman osaamisen kartoittamista. (Hyppönen 2014)

Tulosorientoituneisuuden vähentäminen on firmoille haaste. Asiaa voi perustella yritysjohdolla esimerkiksi, sillä että pelon vallassa olevissa yrityksissä luova ongelmanratkaisu, toteutumisen tahti ja oleellisen informaation saanti vaikeutuvat. Ihmiset pelkäävät kohtaamisia ja oman asemansa heikentymistä työyhteisön sisällä. Johdon pitää saada ihmiset tuntemaan olonsa turvalliseksi. (Hyppönen 2014)

Mitä rohkeus on?

Huoli on sitä kun pelko ei ole näkyvissä, mutta tunnemme kuitenkin sen läsnäolon. Pelottavinta ei ole kohdata pelkoa herättävää asia, vaan tuntea sen läsnäolo ympärilläsi. Koskaan et voi tietää milloin pelko iskee. Pelon liikkeet voi kuitenkin oppia tuntemaan ja kääntää asetelman erilaiseksi. Pelko voi saada liikkeelle eikä lamaannuttaa. Miten käyttäytyisimme jos emme pelkäisi? (Hyppönen 2014)

Turvallisuuden tunne on tärkeä ase pelon voimaa vastaan. Emme pelkää yhtä paljon, jos kohtaamme pelon yhdessä. Pelkoa voi oppia ymmärtämään paremmin. Kun saa otteen pelon kerroksista, keholliset reaktiot ja niihin liittyvät tunteet saavat yhä vähemmän valtaa omasta käyttäytymisestä. (Hyppönen 2014)

Hyppönen kertoo kirjassaan englantilaisen Crystal Palace -seuran tarinan eräältä kaudelta. Seura oli Englannin Mestaruusarjassa putoamiskurimuksessa, mutta se nousi kauden loputtua lopulta Valioliigaan sarjatasoa ylemmäs. Crystal Palacen tapauksessa pelaajat lopettivat pelkäämisen kentällä ja se oli yksi suuri tekijä joukkueen kehityksessä. Yhtenä tekijänä tässä Palacen valmentaja Dowie käytti positiivista psykologiaa ja tarinallistamista. Pelistä ei etsittykään virheitä, vaan keskityttiin toimiviin osiin ja niiden parantamiseen. Tarina ei ollut virheiden vähentämisen tarinaa, vaan pohjalta nousemisen tarina.   

Kysy itseltäsi: Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Tim Ferrissin (2008) mukaan parhaat tulokset elämässä ovat usein rajoitettuja väärien rakennelmien ja testaamattomien oletusten vuoksi. Kannattaa kysyä itseltään miksi ajattelee tietystä asiasta tietyllä tavalla.

Arman Alizadin (2015) mukaan ikinä ei voi rohkaista liikaa. Sisäisen lapsensa ei pitäisi antaa koskaan kuolla, vaan pitäisi uskoa lapsen innolla omaan asiaansa. Sillä tavalla pelon voi kohdata, uskomalla omaan asiaansa eli olemalla tinkimätön, periksiantamaton ja innostunut. Rohkeus tarkoittaa, että jokin asia on pelkoa tärkeämpi. (Alizad 2015)

”Rohkeutta eivät määrittele ne, jotka ovat taistelleet mutta eivät hävinneet, vaan ne jotka ovat taistelleet, kaatuneet ja nousseet uudelleen.” – Adrianne Richi, runoilija

Pelon vaikutus tiimityöhön

Pelko on voimakas tapa ohjata ja johtaa tiimejä. Sen avulla pystytään kiristämään työntekijöitä parempaan suoritukseen tiettyyn pisteeseen asti. Jossain vaiheessa pelko kuitenkin menettää merkityksensä kohteen turtuessa siihen. (Hyppönen 2014) Pelko voi myös ohjata yritys- tai tiimijohtoa jopa siinä määrin, että pelko estää kehittymisen parempaan ja tappaa luovuuden. Tämä ajaa yrityksiä usein niiden tahtomatta kohti punaista merta ja tuhoaa mahdollisuuden menestyä kilpailijoiden ottaessa toiminnassa kiinni ja mennessä jopa ohitse. (Kilpinen 2008) Epäonnistumisen pelko siis pahimmillaan tuhoaa yrityksen. Yritys- tai tiimijohtajan tulee olla rohkea eli välttää pelkoa epäonnistumisesta, jotta toiminta kehittyy ja innovointi jatkuu.

Pelon väistyessä yksilön kyky kehittyä mahdollistuu ja samalla yrityksen tai tiimin työteho kasvaa. Työtehon kasvaessa myynti tai tuotanto tehostuu sekä osaamisen erikoistuminen tulee voimakkaammin esiin. Pelokas yritys pyrkii hankkimaan itsensä johdon takia tai johdosta huolimatta “turvaan.” Turva voi tässä tapauksessa tarkoittaa toiminnan tasaamista ja luovuuden tappamista, jotta jonkinlainen vakaus toiminnassa pystytään takaamaan. (Kilpinen 2008) Tähän tilanteeseen ei auta ylhäältä tulevat piiskaavat käskyt, koska luovuus on jo minimalistista ja yritys seilaa vääjäämättä kohti hidastuvaa toimintaa. Pakotettu mieli ei toimi tehokkaasti. Tällöin vaaditaan tulostavoitteesta vapaata aikaa. Tämän “vapaan” aikana työntekijät ja tiimi pääsevät hengähtämään ja keskittymään tekemiseen. Tällöin myös yrityksessä tai tiimissä on hyvä pyrkiä löytämään toiminnan hyviä puolia ja vahvuusalueita, joita kehittämällä tavoiteltu erikoistuminen ja kasvu mahdollistuu. (Hyppönen 2014)

Myös johdon pelko voi näyttäytyä alaisille luottamuksen puutteena. Luottamuksen puute monesti kääntyy molemminpuoliseksi ajan myötä eikä työssä enää ole hyvä olla. Rohkeus yrityksessä näkyykin usein luottamuksena jokaista toimijaa kohtaan. Luottamus ruokkii hyvää työilmapiiriä ja lisää viihtyvyyttä työssä. Tällöin myös tuottavuus kasvaa ja ihmiset sitoutuvat työhönsä paremmin. (Hyppönen 2014)

Johtaja luo luottamusta jakaen tukea ja arvostusta, viettäen aikaa yhdessä muiden kanssa ihmisenä eikä vain johtajana. Hyppönen (2014) mainitsee kirjassaan myös tarinoiden voiman ja uuden tarinan tarjoamisen tiimille. Esimerkiksi Crystal Palacen pelaajille tarjottiin tarinaksi nousua pohjalta huipulle aiemman virheiden korjaamisen tarinan sijaan. Vaikka virheet korjattaisiin ja hirviö kukistettaisiin, tarvitaan silti uusi tarina, sillä pelko muistuttaa itsestään muistoissamme myös tilanteen mentyä ohi.    

Luottamus lisää vastuunkantoa, joka taas lisää koettua arvostusta. Luottamuksesta nauttivat työntekijät ottavat enemmän vastuuta toimistaan ja saa heidät kokemaan olonsa arvostetuiksi. Arvostus on tekijä, jolla ihmiset kiinnitetään yrityksessä tai tiimissä työskentelemään yhteistä maalia kohti. (Hyppönen 2014) Pelon ja rohkeuden ollessa kyseessä voidaankin todeta, että luottamus vaatii rohkeutta. Luottamuksen puute taas kertoo määrittelemättömästä pelosta, joka tuhoaa työnteon motivaatiota sekä sisäistä viestintää. Pelon ja viestinnän suhteen onkin kyetty osoittamaan, että mitä enemmän yritys tai tiimi kokee olevansa ahdingossa ja peloissaan, sitä heikompi sisäinen viestintä organisaatiolla on.

Teot luovat luottamusta johdon ja työntekijöiden välille. Ylimmällä johdolla on paljon malleja kauhuskenaarioista, mutta vähän kokemusta siitä mitä tapahtuu, kun yritys osoittaa toiminnallaan että työntekijöihin luotetaan antamalla heille vastuusta. Esimerkiksi suomalaisella Futuricella firman pankkikortti on kaikkien työntekijöiden käytössä ja se on koettu yrityksessä hyväksi ratkaisuksi. Tällaista rohkeutta toivoisi näkevänsä enemmänkin. (Hyppönen 2014)  

 

Lähteet

Alizad, A. 2015. Rohkeus. Campus Seminar. Youtube 2015. Katsottu 9.10.2017. https://www.youtube.com/watch?v=D2ZAdp7I7ow

Ferriss, T. 2008. Smash fear, learn anything. TED Talk. Katsottu 9.10.2017. https://www.ted.com/talks/tim_ferriss_smash_fear_learn_anything

Gervaise, A.D. 2012. Psychology of Fear. New Research. Yhdysvallat: Nova Science Publishers

Hyppönen, H. 2014. Pelon hinta. Helsinki: Tammi.

Kilpinen, P. 2008 . Liekeissä! Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle. Helsinki: Ajatus Kirjat.

Lawrence, A. 2005. Dowie positively brimming with ideas. The Guardian. https://www.theguardian.com/football/2005/mar/20/newsstory.euro2004

Sand, O., Sjaastad, Ø.V., Haug, E., Bjålie, J.G. & Toverud, K.C. 2014. Ihminen: Fysiologia ja anatomia. 8.-11. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. 2017. Esiintymisjännitys. Luettu 9.10.2017. http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/133/esiintymisjannitys

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!