Olen lukenut monta kirjaa, joissa mainitaan Pareto periaate. En ole aikaisemmin sen kummemmin kiinnittänyt siihen huomiota. Tajusin kuitenkin jossain vaiheessa sen esiintyvän niin monessa paikassa, että siinä on oltava jotain mielenkiintoista. Huomasin hetken tutkittuani asiaa, että löysin paljon mielenkiintoisia yhteyksiä tiimiin. Voiko Pareto periaate toimia tiimin toiminnassa ja miten liikevaihto syntyy meidän tiimiyrityksissä? Näiden kysymysten äärelle rakennan tämän esseen.

Vilfredo Pareto

Vilfredo Pareto on Pareto periaatteen kehittäjä. Pareton periaate tunnetaan myös 80/20 -sääntönä. Tämä johtuu siitä, että tämä italialaisfilosofi ja -sosiologi esitti, että 80 % hyödystä tulee 20 %:sta ponnistuksia. Tätä periaatetta voidaan soveltaa menestykseen millä tahansa elämänalueella, olipa sitten kyseessä yksilön henkilökohtainen, ammatillinen tai sosiaalinen elämä (Pareton periaate lisää tehokkuuttasi).

Esimerkkejä Pareton periaatteesta:

80% seurauksista johtuu 20% :sta syistä.

80% tuloksista syntyy 20%:sta vaivannäöstä ja käytetystä ajasta.

80% yrityksen tuloksesta on peräisin 20%:sta tuotteita ja asiakkaita.

80% osakekaupan voitosta toteutuu 20%:sta sijoittajia ja 20%:sta yksittäisiä osakesalkkuja (Ferriss, 2017, 85)

Pareto periaate hyötykäyttöön tiimissä

Yksi johtajuuskautemme teemoista on tehokkuus. Tehokkuutta kuvaamaan kehitimme mökkipajassa, tiimin yhteisessä tilaisuudessa, rastin jossa tehtävänä oli

Tiimissämme voisimme tutkia enemmänkin Pareto periaatetta. Jos mietimme tiimin tasolla tekemistä, Pareto periaatteen mukaan esimerkiksi 20% tiimiläisistä tuottaisi 80% liikevaihdosta. Olemme puhuneet tavoitteesta, jossa Eventa olisi miljoona tiimi. Tämä tarkoittaisi yhtenä vaihtoehtona miljoonan liikevaihtoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Aihe on herättänyt hyvin paljon keskustelua siitä, että osa ei usko pystyvänsä tuomaan vaadittavia summia, sillä edessä saattaa olla opinnäytetyötä ja tämän hetkiset projektit eivät vain tuota niin paljoa. Mutta toisilla taas tuntuu menevän mainiosti, jolloin liikevaihtoa tulee yli yksilötavoitteiden. Siinä on jo yksi esimerkki, jonka kautta Pareto periaatetta voi testata. Tiimi voi tutkia vuoden aikana sitä, millä tavalla liikevaihto jakautuu tiimiläisten kesken.

Toinen mielenkiintoinen myös tutkimisen arvoinen asia olisi tiimin luottamus. Jos ajattelemme taas Pareto periaatteen kautta 20% tiimiläisistä luo 80% tiimin luottamuksen. Meitä on tiimissä 14, jolloin 2,8 ihmistä luo 80% luottamuksesta. Luottamusta on hankala mitata konkreettisesti, mutta voimme kuvitella tässä yhteydessä sen mitattavaksi. Meillä on BL ja kaksi HR:ää, jotka yhdessä hoitavat johtotehtäviä jaetusti. Tällöin voidaan ajatella, että BL ja HR:t kattaisivat luvun 2,8. Tämä ei välttämättä kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä vaikka BL ja HR:t ovat johtotehtävissä ja näin vastuussa myös luottamuksen rakentamisesta, voi tiimissä olla muitakin, jotka rakentavat tiimin luottamusta. Eli BL ja HR:t eivät välttämättä ole ne ainoat, jotka rakentavat luottamusta. Kuten jo yllä mainittu, tätä on mahdotonta mitata, mutta jos ajatellaan Pareto periaatteen kautta niin se menee.

Jos mietitään esimerkiksi ajankäyttöä tiimissä, on Pareto periaatteesta hyötyä. 20% päivän ajasta saamme 80% päivän askareista tehtyä. Tällöin kiireen tuntu vähenee, eikä stressi paina päälle. Mutta tähän liittyen tulee yksilön tunnistaa tärkeät tehtävät. Ajatellaan, että työpäivä kestää 8h. Työpäivästä 80% saadaan aikaan 1,6 tunnissa ja loput 20% 6,4 tunnissa. Luvut kuulostavat aika hulluilta. Tuntuu, että aikaa menee hukkaan kun suurimman osan asioista saa aikaan niin pienessä ajassa. Tällöin voi miettiä juurikin sitä mikä sitä aikaa vie. Viekö sähköpostin muokkaaminen suurimman osan tai onko palaverit täynnä asiaa, vai käydäänkö niissä turhia asioita läpi?

Esseistä valmentajamme Tanja Verho on aina sanonut, että 20% on timanttia ja 80% jotain muuta. Tämä on jäänyt mieleeni vahvasti, sillä sitä on tullut kuultua useamman kerran. Ja se on täysin järkevää, kun sitä miettii Pareto periaatteen kautta.

Yhteenveto:

Tiimissä on hyvä tiedostaa Pareto periaate ja pitää siitä esimerkiksi paja. Pareto periaatteen avulla päästän tutkimaan tiimin tehokkuutta erilaisissa asioissa. Pareto periaate saattaa olla monille tuttu, mutta kuinka moni tiedostaa sen mahdollisuudet tiimityössä?

Oma kokemukseni Pareto periaatteesta on hyvin mielenkiintoinen. Olen ollut aikaisemmin ajankäyttö syöppö. Aikaa on mennyt ihan turhaan moniin asioihin ja olen tehnyt pitkää päivää. En silti ole saanut aikaiseksi sen enempää. Sairastuin tammikuussa 2018, jolloin maailmani pysähtyi hetkeksi. Jouduin pakon edestä miettimään, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitä kannattaa tehdä. Tavoitteena Proakatemialta minulla on valmistuminen ja oppiminen. Valmistumiseen on tietyt kriteerit ja niitä täytyy noudattaa. Ihmettelen suuresti sitä, miten kiireen tuntu on hävinnyt lähes kokonaan. Olen löytänyt itselleni oman tehokkuuden tavan ja uskon sen olevan myös Pareto periaatteen mukainen.

Olen myös törmännyt 90/10, 75/25 periaatteisiin, jotka kuitenkin ovat samaan suuntaan Pareto periaatteen kanssa. Kun periaatteen sisäistää kunnolla, uskon sen muuttavan ajatustapaa tehokkaammaksi ja karsimaan pois turhia asioita elämästä niin bisneksen kuin muunkin elämän saralla. Jos mietitään esimerkiksi ystäviä, voidaan ajatella, että 20% ystäväpiiristä kattaa 80% tarpeista. Eli 10 ihmisestä 2 kattaa 80% omista tarpeista.

Lähteet:

4 tunnin työviikko, Timothy Ferriss, 2017

Pareton periaate lisää tehokkuuttasi