Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Paranoidi optimisti – yrittäjämäinen johtajuus



Kirjoittanut: Marika Tuominen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

”Jokainen esimies ja organisaatio tarvitsee yrittäjämäisen johtajuuden käsitteitä sopeutuakseen menestyksekkäästi monimutkaiseen ja dynaamiseen nykymaailmaan.”

– Risto Siilasmaa

 

Risto Siilasmaan mukaan yrittäjähenkinen ajattelutapa on minkä tahansa organisaation ainoa keino sopeutua nopeasti muuttuvaan maailmaan. Se oli myös Nokian pelastusrengas Siilasmaan luotsatessa Nokiaa kriisin läpi ja sen jälkimainingeissa. Samat yrittäjämäisen johtajuuden periaatteet toteutuvat organisaatiossa edelleenkin.

Siilasmaan yrittäjämäisen johtajuuden filosofia on syntynyt johtamisen perusoppien sekä hänen omien havaintojensa pohjalta hänen 18-vuoden johtajuutensa aikana F-Securessa. Ajattelutapa on hyödyllinen paitsi organisaatioille, myös ihmisille. Yrittäjämäisen johtajuuden oppien soveltaminen ei nimestään huolimatta edellytä asemaa johtajana. Siilasmaan mukaan yrittäjämäisen johtajuuden opit ovat sovellettavissa melkein mihin tahansa ja milloin tahansa, ja niiden omaksuminen auttaa yrityksiä ja ihmisiä sopeutumaan nykyajan dynaamiseen ja nopeatempoiseen maailmaan.

Yrittäjämäinen johtajuus luo toimintaan joustavuutta ja ketteryyttä. Yrittäjähenkinen johtaja osaa arvioida käytettävissä olevat resurssit ja optimoida ne parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen suorituskyvyn ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Yrittäjämäisen johtajuuden luoma perusta antaa tilaa suurille unelmille. Tulevaisuuteen varautuminen antaa työkaluja muutoksista selviytymiseen.

Luin Risto Siilasmaan teoksen Paranoidi Optimisti, ja kokosin tähän esseeseen kirjan keskeisimmät opit.

Opas yrittäjämäiseen johtajuuteen

1. Välitä

Jotta voisit johtaa itseäsi ja muita hyvin, välitä aidosti. Välitä kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu – niin kokonaisvaltaisesta liiketoiminnasta kuin sen mahdollistavista ihmisistäkin. Välitä asiakkaista, työyhteisöstä, tuotteista…

 

2. Vaali omistajuudentunnetta ja ole vastuullinen

Jos suhtaudut työpaikkaan vuokra-autona, jolla siirrytään elämässä paikasta A paikkaan B, et koe omistajuudentunnetta. Silloin et myöskään pese autoa sen likaantuessa – ei ole syytä nähdä ylimääräistä vaivaa. Mutta jos auto on omasi, todennäköisesti peset sen kurakelien jälkeen, koska koet omistajuudentunnetta sitä kohtaan.

Omistajuudentunne luo vastuullisuutta. Kun koet omistavasi jotakin ja huomaat, että kaikki ei ole kunnossa, alat kantaa vastuuta ja teet kaikkesi hoitaaksesi asian kuntoon. Omistajuudentunteen vaaliminen on yksi tärkeimmistä asioista hyvinvoivan työkulttuurin rakentamisessa.

Siilasmaan mukaan työhön voi suhtautua joko työpaikkana, urana tai kutsumuksena. Työpaikka on sellainen, josta saa ansaittua rahaa. Urakeskeinen suhtautuminen luo syvemmän yhteyden työpaikkaa kohtaan. Syvin yhteys kuitenkin saavutetaan, kun työ tuntuu kutsumukselta ja motivaatio sen tekemiseen tulee etsimättäkin. Oletko sinä töissä ansaitaksesi rahaa, edetäksesi urallasi vai siksi, että työ tuntuu kutsumukselta?

 

3. Tunnusta tosiasiat

Vastuuntuntoon sisältyy kyky tunnustaa tosiasiat. Opi näkemään pintakimalluksen läpi ja havaitse uhkaavat asiat, älä kiellä niitä. Kun huomaat ongelmia, tartu niihin, vaikka ne eivät olisikaan omaa syytäsi. Kanna vastuu siitä, mitä itse jätit tekemättä ongelman havaitessasi tai miten itse olit vaikuttamassa ongelman syntyyn johtaneisiin olosuhteisiin. Suhtaudu tosiasioihin ja ongelmiin mahdollisuutena, ota ne positiivisesti vastaan äläkä suutu huonoista uutisista – varsinkaan niille, jotka niitä kertovat. Suhtaudu uutiseen sitä kiitollisemmin, mitä huonommasta uutisesta on kyse. Auta ihmisiä ratkaisemaan huonojen uutisten taustalla olevia syitä ja kannusta heitä välittämään huonot uutiset ajoissa jatkossakin.

”No news is bad news. Bad news is good news. And good news is no news.”

– Risto Siilasmaa

 

4. Ole sinnikäs

Vaikka tosiasiat olisivat vaikeasti hyväksyttäviä, kohtaa ja ratkaise ne viipymättä. Yrittäjällä ei ole varaa antaa periksi. Usko, että ratkaisu on aina olemassa. Se vain pitää löytää. Jos haaste on ylitsepääsemätön, keksi keino sen kiertämiseen. Jos jotain taistelua ei voi voittaa, löydä jokin toinen taistelu voitettavaksi. Tee myös muille selväksi, että tästä selvitään – se luo uskoa ympärille

 

5. Ota ja hallitse riskejä

Kaikki ratkaisut eivät aina ole helppoja, mutta mitään merkittävää ei voida saavuttaa ilman riskien ottamista ja uusien alueiden valtaamista. Valitse analyyttisesti, millaisia riskejä otat. Muista, että luettelo tehtävistä asioista on vaikea, mutta vielä vaikeampaa on luetteloida asiat, joita jätetään tekemättä.

 

6. Janoa oppimista

Siilasmaan mukaan jokainen haaste, jokainen ongelma ja jokainen vastoinkäyminen on tilaisuus oppia ja kehittyä. Yrittäjyyteen kuuluu virheiden tekeminen, mutta voit itse päättää, suhtaudutko niihin epäonnistumisena vai mahdollisuutena. Jatkon kannalta jälkimmäinen on huomattavasti kannattavampi vaihtoehto, sillä se auttaa selviytymään kiperistä tilanteista jatkossakin ja parantaa mahdollisuuksia olla toistamatta samaa virhettä uudelleen.

Proakatemialla meitä on alusta alkaen kannustettu riskien ottamiseen ja virheiden tekemiseen, etenkin nyt akatemia-aikana. Olen monta kertaa kuullut niin valmentajien kuin alumnienkin suusta, että ”nyt on paras hetki mokien tekemiseen”. Proakatemia ja oma tiimiyritys tarjoaa meille turvaverkon, joka pehmentää laskua mokatessa. Valmistumisen jälkeen samanlaista turvaverkkoa ei enää ole, mutta siitä huolimatta haasteisiin ja vastoinkäymisiin kannattaa edelleen suhtautua mahdollisuutena oppia.

”Jos lakkaa oppimasta, lakkaa pian elämästä.” Siilasmaan opinjanon heikkeneminen on vaarallisinta siinä kohtaa, kun nouset johtotehtäviin tai totut siihen, että asiat hoidetaan puolestasi. Delegoinnin merkitystä korostetaan tiimissäni jatkuvasti; hyvä johtaja ei tee kaikkea itse, vaan pitää langat käsissään ja delegoi tehtävät muille. Kaikkea muuta saakin delegoida muille, paitsi oppimista. Oppiminen kuuluu kaikille, myös johtajille.

 

7. Fokus

”Kun oikein mietitään, harva asia on lopulta todella tärkeä. Tavalla tai toisella kaikki tiivistyy lopulta yrityksen tuotteisiin ja asiakkaisiin.”

Löydä fokus, ja suuntaa kaikki toiminta sitä kohti. On helppo lipsahtaa sammuttelemaan ympärillä kyteviä tulipaloja, mutta pikkuongelmiin takertuminen on ajan hukkaamista olennaisiin asioihin keskittymisen sijaan. Kysy itseltäsi: ”miten tähän asiaan käyttämäni aika edistää aidosti tärkeiden tavoitteiden saavuttamista?”

 

8. Pidä katse horisontissa

Katso tulevaisuuteen, myös silloin kun sammuttelet jalkojesi juuressa olevia palonalkuja. Keskity johtajana strategiaan, kilpailijoihin, tulevaisuuden teknologioihin yrityksen ydinalueilla ja asiakkaiden tarpeisiin sen sijaan, että käyttäisit kaiken aikasi pikkuongelmien ratkomiseen. Siilasmaan mukaan terveessä organisaatiossa ylin johto kantaa ison osan ajastaan huolta kaukaisesta tulevaisuudesta.

 

9. Pidä tiimi ympärilläsi

Joko häviät tai voitat yhdessä tiimisi kanssa. Jos ympärilläsi ei ole ihmisiä, joiden kanssa aidosti haluat olla, joista pidät ja joita kunnioitat, et ole niin onnellinen kuin ansaitset olla. Tyytyväinen tiimi tekee paremmin työnsä, ja tie menestykseen piilee ihmisissä, jotka aidosti nauttivat siitä mitä tekevät. Muista, että luottamus on kuin liima, joka pitää kaiken yhdessä.

 

10. Kysy miksi

Kysymme aivan liian usein ”mitä”, sen sijaan, että kysyisimme ”miksi”. Sen sijaan, että pureuduttaisiin siihen, mikä on ratkaisu, voitaisiin pureutua enemmän siihen, miksi ratkaisu on tehty ja miksi se on juuri sellainen kuin on.

Esimerkiksi strategiatyössä työryhmälle esitetään tyypillisesti kysymys ”mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne ja mikä on toimintasuunnitelmanne”, sen sijaan, että kannustettaisiin ajattelemaan ratkaisua syvemmin kysymällä ”miksi tämä on mielestänne toimiva strategia?”. Jos strategiatyön aikana on tiedossa, että lopuksi on selitettävä, miksi jokin lopputulos on hyvä, koko prosessi muotoutuu kysymyksen ympärille ja strategian ominaisuuksia puntaroidaan alusta asti siihen peilaten.

 

11. Unelmoi

”Jotkut näkevät asiat sellaisina kuin ne ovat ja kysyvät miksi. Minä unelmoin sellaisesta, mitä ei ole koskaan ollutkaan, ja kysyn miksi ei.”

– Robert Kennedy

Siilasmaan mukaan tuohon lauseeseen kiteytyy yrittäjähenkinen ajattelu. Unelmoi asioista, joita ei ole koskaan ollutkaan, kysy itseltäsi ”miksi ei” ja ryhdy tekemään todeksi sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Se jos jokin on uuden rakentamista ja maailman muuttamista.

 

12. Älä unohda, kuinka onnekas olet

Menestyksen takana on aina myös ripaus onnea ja hyvää tuuria. Ole kiitollinen siitä, mihin olet päässyt.

 

13. Ole paranoidi optimisti

Suhtaudu tulevaan realistisen pelon ja optimistisen tulevaisuudenasenteen yhdistelmällä. Paranoidi optimismi on ajattelutapa, joka auttaa erityisesti muutoksista ja kriiseistä selviytymiseen. Se on sekoitus todellisuudentajua ja tulevaisuudenuskoa. Paranoidi asenne antaa varaa optimismiin, ja juuri todellisuudentajuinen optimismi on se, mitä johtajalta odotetaan.

Kun suhtaudut asioihin paranoidin optimistisesti, voit pelonkin keskellä olla vakuuttunut siitä, että on olemassa jokin ratkaisu. Silti paranoidina optimistina ymmärrät asiat, jotka voivat mennä pieleen. Kun varaudut ongelmiin, tunnistat niitä ja reagoit niihin, voit välttää ongelmia tai ainakin minimoida niiden haittavaikutuksia. Mitä paranoidimpi asenne, sitä enemmän teet töitä muokataksesi todennäköisyyksien jakaumaa itsellesi edullisemmaksi ja sitä suurempaan optimismiin sinulla on varaa.

Paranoidi optimisti tarkastelee tulevaa skenaarioiden valossa ja tekee suunnitelmia pahimman varalta, joka mahdollistaa optimistisen suhtautumisen tarjolle tuleviin tilanteisiin.

 

Skenaariotyöskentely

Siilasmaan mukaan menestys on myrkkyä. Liian helposti (ja niin myös Nokian tapauksessa) tuudittaudutaan siihen, että aiempi menestys takaa menestyksen myös tulevaisuudessa. Se ei kuitenkaan ole totta. Mitä menestyneempi yritys, sitä paranoidimmin sen tulisi suhtautua tulevaan.

Parhaat tavat menestyksen myrkyllisyyden torjuntaan ja tuleviin myrskyihin varautumiseen ovat faktoihin keskittyvän analyysikulttuurin juurruttaminen yritykseen, porautuminen asioiden ytimeen syiden löytämiseksi, paranoidi suhtautuminen kilpailijoihin ja markkinoihin sekä kulttuuri, jossa rohkaistaan kertomaan huonot uutiset viipymättä ja vaaditaan esittämään vaihtoehtoja joka tilanteessa.

Skenaariotyöskentely minimoi todennäköisyyden sille, että jotakin tärkeää jää huomaamatta, ja maksimoi todennäköisyyden sille, että minkä tahansa tulevan tilanteen toteutumiseen on varauduttu. Skenaariotyöskentelyn avulla voidaan ennalta valmistautua tarttumaan hyviin mahdollisuuksin, mutta myös reagoimaan pahimpiinkin tulevaisuudenkuviin.

Skenaariotyöskentelyssä luodaan erilaisia mahdollisia tapahtumaketjuja ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia historiasta kerätyn datan pohjalta. Toimintatavan vahvuutena on ajan käyttäminen myös epätodennäköisten skenaarioiden tutkimiseen todennäköisten tulevaisuudenkuvien lisäksi. Skenaariot voivat olla parhaan mahdollisen tilanteen kuvaamista, pahimman mahdollisimman tilanteen kartoittamista ja kaikkea siltä väliltä, kunhan ne ovat todellisuuden valossa mahdollisia. Epätodennäköisiäkin vaihtoehtoja etukäteen puntaroimalla vältytään pahimmilta yllätyksiltä ja opitaan reagoimaan mihin tahansa tapahtumaan nopeasti, sillä vaikka kävisi kuinka pahasti, varalla on jo valmiiksi suunnitelma sellaisen skenaarion varalta, joka vähintäänkin muistuttaa tapahtunutta.

Skenaariotyöskentelyn tavoitteena on kasvattaa positiivisen tuloksen todennäköisyyttä ja pienentää negatiivisten vaihtoehtojen todennäköisyyttä laajentamalla ajattelua ja ymmärrystä päätösten pohjalla. Toimintatavan tuloksellisuus riippuu näkemysten laajuudesta ja syvyydestä.

Skenaariotyöskentelyä voidaan hyödyntää aina suurista strategisista päätöksistä pienempiin mikrotason kehityspolkuihin. Jokaisessa hankalassa tilanteessa on mahdollista osoittaa muutama vaihtoehtoinen tie. Nimeämällä nämä kehityspolut ja tarkastelemalla niitä vuoron perään, selvittämällä ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä ja määrittelemällä yksittäisiä tekoja, joilla tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa, parannetaan yrityksen menestysmahdollisuuksia.

Skenaariotyöskentely etenee vaihtoehtoisten skenaarioiden luetteloimisesta kunkin skenaarion avainkohtiin pureutumiseen. Skenaarioita voidaan hahmottaa kuvittelemalla ne puuksi, jonka runko on nykyhetki ja nykyhetkestä versovat oksat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Skenaariopuu kasvaa ja elää joka kerralla, kun havainnoista keskustellaan. Sekä myönteisiä että kielteisiä mahdollisuuksia ilmenee jatkuvasti. Skenaariotyöskentely onkin paitsi vaihtoehtojen tunnistamista, myös jatkuvaa uusien vaihtoehtojen hahmottelemista. Kun skenaariot on listattu, jokaiseen vaihtoehtoiseen skenaarioon luodaan toimintasuunnitelma.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close