Palaute on tie kehitykseen

09.01.18 Esseen kirjoittaja: Nuppu Laaksonen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Kauppalehti
Kirjan kirjoittaja: -
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Blogiessee on tulevaa sisältöä Waellus-blogiin. 

 

Palaute on lahja, sen tietää varmasti moni. Työelämässä Suomi on kuitenkin köyhä palautekulttuuriltaan, vaikka sen jakeleminen vie meitä, sekä työtovereitamme eteenpäin. Miksi sitten kitsastelemme sen suhteen? Syy löytynee opitusta tapakulttuurista. Siellä missä on kangistuneita tapoja, on myös usein kipein tarve muutokseen. Myös henkilökohtainenkin muutos on mahdollinen vasta kun tiedämme, mitä omassa toiminnassa pitää muuttaa ja minkä vuoksi.

Palautteen saaminen sekä antaminen kuuluu olennaisena osana etenkin esimiesten rooliin. Mutta mitä jos se olisi erottamaton osa myös työyhteisön kulttuuria? Lopputuloksena olisi varmasti tyytyväisempi, enemmän virheistään oppiva ja onnistumisistaan iloitseva työyhteisö. Turha siis jättää tämä kortti kääntämättä, sillä positiiviset vaikutukset ovat väistämättömät.

”Toimivassa palautekulttuurissa monet työyhteisön ongelmat ratkeaisivat ihan itsestään jo ennen kuin ne syntyvätkään”, kirjoitti Marjo Silvo Kauppalehdessä julkaistussa artikkelissaan.

Pidimme tiimimme kesken ennen joululoman alkua palautepajan, jossa pohdimme palautteen tärkeyttä. Dialogin pohjalta sovimme tiimillemme yhteiset palautesäännöt, jotka ohjaisivat sekä rohkaisisivat yhä aktiivisempaan palautteeseen.

  1. Taisteluparit käyttöön
  2. Mieti palautteen antamisen ja hakemisen motiivit
  3. Havainto + vaikutus. ”kun sinä teit/sanoit/kirjoitit jotain, minä tunsin/koin jotain…”
  4. Palaute ei kohdistu toisen persoonaan
  5. Ota palaute vastaan, kiitä siitä ja pohdi rauhassa
  6. On vastaanottajan vastuulla miettiä, tarvitseeko kehittyäkseen neuvoa
  7. Anna myös palautteesta palautetta

Ohjeista suosikkini on taisteluparin hyödyntäminen palautteen harjoittelussa. Arvoimme tiimiläiset pareihin, jonka jälkeen keskustelimme tulevan kevätlukukauden tavoitteista pareittain. Siitä huolimatta, että haluamme vahvistaa koko tiimimme palautekulttuuria, nimeämämme ’taisteluparin’ kanssa saamme harjoitella erityisesti palautteen antoa hänen henkilökohtaisiin tavoitteisiin liittyen.

Valmentajamme Timo Nevalainen totesi osan ihmisistä ajattelevan lasten ja nuorten kehittyvän ja aikuistuvan automattisesti peruskoulun käymisen myötä. Koulutuksen tuomia hyötyjä ei ole syytä väheksyä, muttei myöskään palautteen merkitystä. ”Sen sijaan, että kehittyminen tulisi automaattisesti ja lineaarisesti koulutuksen myötä, se tulee hyppäyksinä palautteen kautta,” sanoi Nevalainen palautepajassamme.

Myönteinen palaute voi tietenkin olla myös rakentavaa. Kehitys tapahtuu vauhdikkaasti palautteen saamisen myötä tapahtuvan muutoksen kautta oppimisesta. Se on toinen asia, kuinka hyvin palautteen saaja pystyy ottamaan sitä vastaan. Sen vuoksi myös palautteen saamista on syytä harjoitella.

Pyrkikäämme siis positiiviseen ja suoraan palautteeseen, jättäen rynnäkkökivääripalaute (pystyyn haukkuminen, josta kohde ei toivu koskaan) viime vuosisadalle, minne se kuuluukin. Mistä sinä voisit antaa myönteistä, eteenpäin vievää palautetta juuri tänään?

 

Lähteet:

https://blog.kauppalehti.fi/muutoksen-ammattilaiset/jokainen-ihminen-on-palautteen-arvoinen

http://willetway.fi/palautteen-anto-on-taitolaji-osa-1/

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!