Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Palaudutko työpäivästäsi?



Kirjoittanut: Anniina Filppula - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Stressi – tuo puhki koluttu aihe, mutta silti niin monen jokapäiväinen vieras. Suomessa on tehty yhteensä yli 200 000 vuorokauden ajalta FirstBeat-hyvinvointimittauksia, joissa mitataan kolmen vuorokauden ajalta stressiä ja palautumista. FirstBeat-laite mittaa epäsuorasti autonomisen hermoston toimintaa sykevälivaihtelun perusteella. Siitä muodostuva kuvaaja kertoo stressistä ja palautumisesta sekä siitä, ovatko mittauksen aikana tehdyt liikuntasuoritukset terveyden ja kunnon kannalta kehittäviä. FirstBeatin mukaan päivissä tulisi olla vähintään 30% palauttavaa aikaa. Tähän kuitenkin yltää vain noin kolmasosa mittauksen tehneistä työikäisistä suomalaisista. Työpäivien aikana palaudutaan mittausten mukaan keskimäärin vain 13 minuuttia!

Stressi on siis mukana suurimman osan meistä jokapäiväisessä elämässä – ainakin jossain määrin. On helppoa syyttää kiireistä elämänrytmiä, kasvavia paineita ja valtavaa työmäärää. On kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei kiireisyys tarkoita automaattisesti sitä, että työt tekisi silloin tehokkaammin. On eri asia tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ajatuksen siirtyessä koko ajan jo seuraavaan asiaan kuin olla läsnä yhdessä asiassa kerrallaan, rauhallisen keskittyneesti, vaikkei tämä ulospäin välttämättä vaikuttaisi yhtä tehokkaalta. Monet kertovat keskittymiskykynsä heikentyneen, mikä on yksi pitkittyneen stressin oireita. Tunne kiireestä on nimenomaan se, mikä koetaan stressaavana, ei niinkään itse tekeminen. Tärkeää onkin tiedostaa, onko oma perusvire työpäivän aikana enemmän rauhallisen keskittynyt vai hätäisen stressaantunut.

 

FirstBeat-hyvinvointianalyysi

 

Samaan ajankohtaan Kaisa Jaakkolan Palaudu ja vahvistu -kirjan lukemisen kanssa pääsin itse toteuttamaan kolmen vuorokauden pituisen FirstBeat-hyvinvointianalyysin. Laite oli yhdistetty puhelinsovellukseen, johon data kerättiin. Samalla täytin sovellukseen päiväkohtaiset tiedot, mitä olin tehnyt milloinkin: työt, nukkuminen, liikunta jne. Kun kolmen vuorokauden mittausjakso on saatu päätökseen, sain hyvinvointianalyysin tulokset. Alla erään työpäivän aikana mitattu kuvaaja. Punaisella olevat kohdat kuvaavat stressiä (positiivinen tai negatiivinen), vihreät palautumista ja siniset liikuntaa.

 

 

Kuten kuvaajasta näkyy, koko hereillä oloaikani ajan kuvaaja on punaisella, mikä viittaa stressiin. Tämä on hyvin tyypillistä, eikä mittari osaa erottaa, onko stressi positiivista vai negatiivista. Negatiivisen stressin tunnistaa siitä, että nukkumisen aikana keho ei pysty palautumaan päivän aikaisesta stressistä. Kuten kuvaajan alla olevasta unianalyysistä näkyy, unen palauttavuus on ollut minulla hyvää (98/100), mutta palautumisen alku viivästyi. Tämä saattaa johtua esimerkiksi juuri ennen nukkumaanmenoa television tai puhelimen katsomisesta, mikä aktivoi aivoja.

 

Miksi palautuminen kesken työpäivän on tärkeää?

 

Stressaavassa tilanteessa kehossa käynnistyy alkukantainen ”pakene tai taistele” -reaktio. Tämä valpastuttaa aistit ja auttaa ihmistä selviämään uhkaavasta tai jännittävästä tilanteesta tehokkaammin. Oikeissa tilanteissa tämä auttaa ihmistä suoriutumaan paremmin ja on täysin positiivinen reaktio. Negatiiviseksi asia kuitenkin kääntyy silloin, kun stressireaktioita tulee jatkuvalla syötöllä, elimistö ei ehdi palautumaan ja reaktion käynnistyminen hermostossa herkistyy. Tämä johtaa siihen, että keho käynnistää stressireaktion entistä pienemmällä kynnyksellä – tai jopa pitää sitä jatkuvasti käynnissä. Stressi on tällöin kroonistunut.

Kroonistuessaan stressi alkaa haitata merkittävästi sekä toimintakykyä, että monilla myös unen laatua. Uni on kaikista palauttavin ja korjaavin yksittäinen asia, ja tämän häiriintyessä voi henkilön toimintakyky alentua oleellisesti. Tällöin yhä pienemmät haasteet koetaan suuriksi, arkipäivistä tulee haastavia ja pienetkin ponnistukset vievät suhteettoman paljon energiaa. Kroonistunut stressi aiheuttaa eri ihmisillä eri asioita. Se voi kasvattaa sairauksien riskiä, alentaa minäpystyvyyden tunnetta, vaikuttaa ruokahaluun, aiheuttaa väsymystä tai unihäiriöitä, vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan ja niin edelleen.

 

Miten työpäivän aikana voi palautua?

 

Päivän aikana tapahtuvat palauttavat tauot ehkäisevät stressin kroonistumista ja edistävät työssä jaksamista pitkällä tähtäimellä. Palauttava tauko voi olla mitä tahansa, mikä katkaisee stressaavan olon ja palauttaa sinut läsnäolevaksi siihen hetkeen.

Yksinkertaisin palauttava harjoitus, jonka voit tehdä missä ja milloin tahansa on hengityksen rauhoittaminen ja siihen keskittyminen esimerkiksi minuutin ajaksi. Uloshengityksen pidentäminen rauhoittaa autonomista hermostoa ja ajatusten keskittäminen hengitykseen katkaisee stressaavan ajatuskierteen – et voi ajatella monta ajatusta samaan aikaan. Toisinaan hengitykseen keskittyminen saattaa tuntua ahdistavalta, mikäli olo on levoton ja hengitys pinnallista. Kannattaa kokeilla myös jotain yksinkertaista kaksitahtista liikettä, kuten kävelyä tai painonsiirtoa jalalta toiselle vuoron perään. Myös kaksitahtinen liike rauhoittaa sympaattista hermostoa ja sitä kautta rauhoittaa.

Palauttavissa harjoituksissa tärkeää on läsnäolo siinä, mitä tekee – oli se sitten hengitykseen keskittyminen, liike, aistiharjoitus tai mikä tahansa. Kun opettelee tietoista läsnäoloa, keskittymiskyky tilanteisiin paranee, työtehtävistä suoriutuu sitä kautta tehokkaammin, stressi vähenee ja kokemus omasta selviytymiskyvystä vahvistuu.

 

Lopuksi

 

Stressiin ja ahdistukseen liittyy vahvasti sekä mieli että keho. Tulkinnat stressaavasta tilanteesta syntyvät mielessä ja aiheuttavat kehollisia reaktioita. Oman kehotietoisuuden parantaminen sekä palauttavien hetkien lisääminen työpäiviin onkin yksi hyvä keino saada stressiä hallintaan pitkällä tähtäimellä. Kun oppii tunnistamaan stressin oireet kehossaan, on helpompi huomata milloin kannattaisi lisätä palauttavia hetkiä päivään. Myöhemmin tätä oppii ennakoimaan eli pitämään palauttavia taukoja jo ennen kuin stressi yltyy. Palautuminen lisää energiaa ja auttaa selviytymään työtehtävistä keskittyneemmin, tehokkaammin ja vähemmällä stressillä.

Palaudutko sinä työpäivän aikana? Miten voisit parantaa palautumistasi?

Aihetunnisteet:

Joulukuussa 2019 valmis fysioterapeutti, jota kiinnostaa erityisesti kokonaisvaltainen hyvinvointi ja ihmisten auttaminen tavoitteiden saavuttamisessa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close