Päästä irti stressistä ja näe ympärillesi

Luin kirjan Tony Dunderfeltin kirjan Minä onnistujaksi, joka OLEN , joka tarjosi paljon erilaisia työkaluja mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen koko elämänkaaremme ajalle. Kirjan teemat olivat hyvin laajoja ja kirjan lukeminen ei ollutkaan perinteinen kokemus. Kirjan sivuilla tuli todella pysähtyä ja miettiä kuka olen ja milloin minulla on hyväolo.
Kukaan muu ei puolestamme voi huolehtia hyvinvoinnistamme. Ulkoisen hyvinvoinnin lisäksi sisäinen rauha ja onnellisuus ovat hyvin tärkeä osa kokonaisvaltaista kehon hyvinvointia. Elämme tänä päivänä jatkuvan kiireen keskellä ja unohdamme pysähtyä katsomaan ympärillemme ja kuuntelemaan itseämme.

Tarvitseeko meidän vetää itseämme suoritustehokkaasti äärirajoille hipoen loppuun palamista. Koska hengähdämme ja nautimme työmme tuloksista? Kun seuraava deadline jo kuumottelee niskassamme.

Väitän, että pysähtyminen avaisi monien silmät toiminalleen. Kun pysähdymme tarkastelemaan elämäämme ja työmme tuloksia saamme uutta inspiraatiota tekemiseen. Kiireessä suoritamme samat asiat toistuvalla rutiinilla ja tavalla, jonka olemme oppineet ulkoa. Unohdamme nauttia ja unelmoida kun toimimme vain suorituskeskeisessä ympäristössä. Lukiessani Dunderfeltin kirjaa mielenkiintoni heräsi erityisesti stressi osiota käsitellessä.

”On jatkuvasti sellainen olo, että asiat kaatuvat päälle. Tekemättömien töiden lista sen kuin vain kasvaa. Työpaikalla tulee jatkuvasti uusia kiireellisiä asioita, ja kotona (varsinkin jos on perheellinen) on aina jokin asia, joka pitää hoitaa, korjata tai muuttaa. Vapaa-ajallakaan ei oikein saa itseään rauhoittumaan, jotta voisi todella nauttia niistä hienoista asioista, joita omassa elämässä jo on. ” -kuvaili Dunderfelt kirjassaan. Mitä elämäämme jää, jos nämä kaikki osa-alueet ovat stressin valtaamina? Itse havahduin, että tämä on itseasiassa hyvin tyypillistä arkielämässämme. Ketä varten suoritamme näitä kaikkia, jos kuitenkin on kyse omasta elämästä, jos emme ehdi itse nauttia.

Stressiä on kahdenlaista, hyvää ja huono stressiä. Hyvä stressi ei tunnu ylitsepääsemättömältä, vaan omat fyysiset ja psyykkiset voimavarat lähtevät mukavan työ- tai harrastusprojektin kanssa. Hyvää stressiä voisi lähes kuvailla innostuksena asiaan, josta haluaa suoriutua itsensä ylittäen. Tilanne ei kuitenkaan syö tekijän voimavaroja tukahduttaen mieltä. Perinteiset deadlinet tai tavoitteet eivät tunnu ylitsepääsemättömiltä. Hyvän stressin aikana aivojen energian saanti paranee , verenpaine ja syke nousevat sekä ihminen on fyysisesti valmis koitokseen. Nämä kehon fyysiset muutokset ovat hyvin samankaltaiset esimerkiksi esiintyessä. Tämä hyvän stressin luoma innostus täytyy kuitenkin päästä purkautumaan tai jäämme vahingossa niin kutsuttuun taistelureaktioon. Elämän iloisuus ja innostuminen osittain korostuu hyvän stressin kautta, koska usein tämän purkautuessa koemme onnistumisen. Tällä tavoin voimme puskea itseämme eteenpäin

.
Stressin ollessa huonolaatuista se hidastaa toimintaamme. Huonon stressin vallatessamme mielemme, emme pysty enää erottamaan stressiä yhteen asiaan vaan se alkaa varjostamaan elämämme jokaista osa-aluetta. Tällöin stressin on jatkunut liian pitkään ilman rytminvaihtelua ja lepoa. Usein tällöin fyysisinä oireina on aineenvaihdunnan hidastuminen, kudosten uusiutuminen vähenee ja vastustuskyky heikkenee. Psyykkisesti olemme ailahtelevia ja ärtyneitä, koska mielemme ei enää pääse pois lepotilaan suuren stressitilan alta. Monesti puhumme kuinka tunnollinen työntekijä on lomalla flunssassa. Tämä on mielestäni huolestuttava merkki. Se kertoo siitä, että olet ollut liian kauan stressin altistamana, kun pääset täysin pois työympäristöstäsi sairastut, koska keho pääsee vasta silloin pitkän suorituksen jälkeen lepoon. Tällöin loma ei toimi mielenvirkeyttäjän, vaan keho vaatii lamaantuneen lepotilan.

Miten vältämme turhan stressin, jotta se ei pääse liikaa valtaan? On tärkeää, että elämäntilanteemme on kokonaisvaltaisesti tasapainossa. Tällöin mikään osa-alue ei varjosta toista, vaan kaikille jää omatila ja hetki elämässämme. Stressin nollaus tilanne voi olla ihan vain pieni hetki, jolloin suljet silmät ja ajattelet jotakin mukavaa. Tällöin aivot pääsevät lepotilaan ja muistaa ” hyvänolon”, jolloin aivot alkavat etsiä yhä enemmän hyvänolon tunnetta. Näin annat aivoillesi virikkeitä, ilman lausahduksia minun täytyy, on pakko tai kunhan vain ehdin niin… Usein myös hetkellinen paikan vaihdos voi tehdä ihmeitä. Kun sinulla on vapaa-aikasi aina ei ole paras tapa jäädä kotiin lepäämään rankan työviikon jälkeen. Vaan kannattaa vapaa-ajalle ottaa jokin mukava nautinnollinen virike, josta pidät. Tällöin aivot pääsevät jälleen huomaamatta lepotilaan, koska mukavan virikkeen ympäristössä et pääse miettimään stressiä aiheuttavia asioita.

Muista kuunnella itseäsi, koska stressin laukaisijat ovat yksilöllisiä. Tässäkin asiassa itse-tuntemus tuo tietoa oman mielesi ja kehosi tarpeista. Älä suotta aja itseäsi loppuun, ei elämä sitä varten ole. Anna armoa itsellesi, kuuntele kehoasi ja anna sitä kautta parhaasi.

Luultavasti tuloksiesi laatu jopa paranee, kun itsellä on hyvä ja energinen olo. Tällöin tekemiset eivät kuormita arkeasi, vaan ne tuntuvat yhdeltä askareelta, joka ei vie suotta kaikkia voimavarojasi. Hyvällä aikatauluttamisella saat myös helposti laskettua stressi tasojasi, kun tiedät hetken jolloin asian suoritat. Kalenteriin on myös hyvä merkitä vapaa-ajat, joista pidät kiinni. Katso ympärillesi, tule pois suorituskuplastasi ja näe ympärillesi.