Outside the box – mitä laatikon ulkopuolella on?

30.03.19 Esseen kirjoittaja: Konsta Linkola
Kirjapisteet: 2
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Globaali yrittäjyys, Oppiva organisaatio

“Hei nyt ideoita kehiin! Saa ajatella ihan outside the box kaverit!”

– Every brainstorming ever?

 

Eikö kuulostakkin tutulta? Kun lähdetään ratkaisemaan ongelmia, luomaan uutta ja innovoimaan, päädytään usein tilanteeseen, jossa tuntuu ettei saada tarpeeksi uudenlaisia ratkasuja. Vaikka kuinka pinnistellään, mielessä silti pyörii jo läpikäydyt tai hienot ja mieleenpainuneet toteutukset. Panokset voivat olla kovat, toisinaan jopa eksistentiaaliset, mutta emme vain pääse eteenpäin. Ja kun ideat esitellään muille, ja se yksi tiimi hehkuttaa, että he tekee asiat ihan omalla tavallaan. Mutta kun ideaa vähän tarkastelee, ei se se erilaisempi ole kuin muut. Vähän eri värinen, hauskalla huumorilla maustettu ehkä, mutta silti täysin nähty idea.

Mistä tässä on kyse ja miten ongelma ratkaistaisiin?

 

Hollantilainen konsultti Paul Rulkens lähestyy ongelmaa tutkimalla tätä laatikkoa jonka sisällä ajattelemme. Jos haluaa päästä laatikon ulkopuolelle, voi olla ihan hyvä ensin ymmärtää, mikä se laatikko on, minkä ulkopuolelle pitäisi päästä. TED Talkissaan Rulkens esittelee laatikkomallin, joka kuvastaa ajattelumme laatikkoa. Laatikon ominaisuuksiin kuuluu, että sen rajat on tarkkaan määritelty, ja sillä on neljä sivua.

  1. Fysiikka: Ajattelet oman käsityksesi fysiikasta mukaan. Hyväksyt toivottavasti, että maapallo onpyöreä, ja että painovoima vetää meitä kohtisen ydintä, etkä usko, että ihminen on kykenevä lentämään ilman apuvälineitä.
  2. Laki: Ajattelet joidenkien lakien ja sääntöjen sallimalla tontilla. Toki voit ajatella laittomuuksiakin, mutta onneksi ainakaan vielä Suomessa pahat ajatukset eivät ole laittomia, vain laittomat teot ovat.
  3. Teknologia: Ratkaiset ja toimit saatavilla olevan ja tunnetun teknologian mahdollisuuksien mukaan. Vaikka haluaisit teleportata aurinkorannoille, et vakavissasi ajattele se olevan mahdollista.
  4. Moraali: Tämä on sivuista joustavin, mutta silti melko vankka annettussa kulttuurikontekstissa. Suomen lakikin antaa paljon pelivaraa yksilönvapaudelle, mutta yleinen moraalikäsitys rajottaa ja ohjaa toimintaamme paljon.

 

Nyt ensimmäisenä haluaisin huomioida, ettei mikään näistä laatikon seinistä ole absoluuttinen. Ne ovat siis kaikki teoriassa mahdollista rikkoa tai muokata. Myös fysiikka, joista tulevaisuuden muutoksia saattaa olla esimerkiksi fuusioenergia ja kvanttitietokoneet. Mutta tässä se kuitenkin on, se laatikko jossa sinä ajattelet, ja josta sinun tulisi päästä ulos. Miksi? Koska niinkauan kun ajattelet tässä laatikossa, saat samalaisia ideoita ja vastauksia kuin ennenkin. Tätä laatikkoa kutsutaan toisinaan syystäkin ”alan käytänteiksi” tai ”normeiksi” eli normaaliksi ideoiksi. Myös kulttuurissa on paljon asioita, joiden ajatellaan olevan normaaleita. Mutta tosiasia on kuitenkin vielä karumpi. Tuo ei nimittäin ollut sinun laatikkosi.

Tässä on sinun laatikkosi:

 

Laatikoiden ei ole tarkoitus olla missään erityisessä suhteessa toisiinsa, eikä sillä ole muuta tarkoitusta kuin havainnolistaa ajatusten rajallisuutta ja pienuutta.

Luulet varmasti olevasi erittäin vapaamielinen ja avarakatseinen, mutta mietitäänpä esimerkiksi ruokaa. Sinulle ei tulisi mieleenkään syödä koiraa illalliseksi, saati sitten hakea sitä kadulta teuraaksi. Globaalilla tasolla se toisille kuitenkin aivan normaalia. Monille ilman lihaa eläminen on absurdi ajatus, vaikka milljoonat ihmiset elävät niin joko omasta tahdosta tai pakosta.

Tunnistat sen tai et, sinun ajattelusi on erittäin rajallista ja vakiintunut samalle tasolle omassa kulttuurissasi. Sinut kasvatetaan ja koulutetaan ajattelemaan tietyllä tavalla, eikä luova ajattelu ole kovin vahva osa minkään kulttuurin koulutusta.

 

 

Entä jos olemme kaikki väärässä?

Puheessaan Rulkens kertoo tutkimuksesta, jossa havaittiin seuraavaa: Haasteen kohdatessaan, 97% ihmisistä päätyy kokeilemaan jompaakumpaa seuraavista vaihtoehdoista: he joko tekevät enemmän samaa toimintaa, tai he tekevät vähemmän samaa toimintaa. Vain kolme prosenttia ihmisistä kokeilee jotain uutta menetelmää. Toisinsanoen 97% ajattelee oman laatikkonsa sisällä, ja vain 3% pääsee sen ulkopuolelle. Tämä tuo mieleeni Albert Einsteinin kuuluisan lausahduksen:

“The definition of insanity is doing the same thing over and over again, but expecting different results.”

Toisaalta Bob McDonald tuo eräässä toisessa TED Talkissa toisen mielenkiintoisen ajatuksen esille. Historian valossa lähes kaikki mitä olemme joskus tienneet, oli väärin. Kun ihminen nousi kahdelle jalalle, se näki kyllä paljon samoja asioita, kuin mekin, mutta tulkitsi ne aivan eri tavalla kuin me nyt. Ei ihme, että Hindujen pyhien kirjoitusten mukaan maapallo makaa jättiläisnorsujen ja merikilpikonnien päällä, tai että keskiajalla luultiin, että maailma on litteä (lol flat earth liike). Maailma oli vain liian erikoinen ymmärrettäväksi, ja nämä selitykset tuntuivat järkeviltä. Ja on kaikki syyt olettaa, ettemme mekään vielä tiedä ja ymmärrä kaikkea. Tämänhetkisen tiedon valossa valtavaosa universumista koostuu pimeästä aineesta ja energiasta, jota emme näe tai havaitse, mutta jonka olemassaolo on hyvin perustelu tieteellinen teoria.

“Student: Dr. Einstein, aren’t these the same questions as last year’s physics final exam?
Dr. Einstein: Yes; But this year the answers have changed.”

Eli päästäksemme eteenpäin ja uusiin tuloksiin, meidän on ajateltava ja toimittava tavalla, jota emme ole ennen tehneet. Otetaan esimerkiksi ilmastokriisi ja biodiversiteetin tuho: olemmeko me ne 97% ihmisistä, jotka luulevat saavansa eri tuloksia tekemällä enemmän tai vähemmän samoja toimenpiteitä?

 

 

Outside the box

Leikitään vähän lisää vielä laatikoilla. Miten sinne laatikon ulkopuolella sitten pääsee ja mitä siellä on?

Jos laatikon rajat eivät ole absoluuttisia, ei myöskään itse laatikkokaan ole absoluuttinen, vaan se muuttuu ja kehittyy esimerkiksi filosofian ja tieteen

kautta. Kun pystymme myöntämään, että oma laatikkomme on hyvin pieni, voimme myös tutkia erilaisia laatikoita ja niiden ulkopuolella olevaa. Verrataan esim. kaikista pienintä ja kaikista isointa laatikkoa. Pienin olen minä itse, ja isoin on universumi, koska emme kirjaimellisesti tiedä mitä sen toisella puolella on. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sen takana ole mitään, vaan todennäköisesti laatikon taka on vain isompi laatikko.

Jos pääsen hieman ulos omista rajoistani, voisin päästä koko Suomen kattavaan laatikkoon. Se on jo huomattava askel, koska Suomenkin sisällä löytyy iso kirjo erilaisia ajatuksia. Sen takaa voisi löytyä Eurooppa tai Länsimainen kulttuuri, ja niin edelleen. Jos minä onnistuisin laajentamaan ajatteluani oman laatikkoni ulkopuolella, esimerkiksi keksimällä idean, joka on normaalien suomalaisten moraaliajatusten ulkopuolella, voisi Suomenkin laatikko kehittyä ja venyä, jos idea otetaan vastaan. Huom. näissä laatikoissa ei edelleenkään ole mitään tieteellistä, ne ovat vain metaforia. Laatikoiden koko ei myöskään kuvaa ajattelun tasoa, vaan ainoastaan sen kirjoa.

 

 

Keinoja ajatella outside the box

 

  1. Tunnista ja hyväksy oma laatikkosi: Tiedosta mitkä ajatuksesi ovat konvergenttejä, tavanomaisia.
  2. Simulaatio: Juuso Pekkisen ja Suvi Tuuli Katajan keskustelussa unista ja tietoisuudesta he tuovat mielenkiintoisen näkökulman uniin. Kataja: ”Unet on aika hieno väylä haastaa niitä sääntöjä mitä me kyseenalaistamatta niellään”. Eli unet voisivat toimia yhtenä työkaluna saada maistiainen oman ajattelun takaisesta maailmasta. Unet eivät ole siis ihan huuhaata, vaan ovat vain sitä todellista outside the box ajattelua. Ne ovat eräänlainen simulaatio mahdollisuuksista, joita et ole koskaan ajatellut. Samaa voit saavuttaa altistamalla itsesi vieraille kulttuureille ja ihmisille.
  3. Kyseenalaista: vain haastamalla status quon ja kysymällä itseltäsi ja muilta miksi voit päästä uusiin tuloksiin.
  4. Uskalla: Siirry konvergentistä ajattelusta divergenttiin, vaihtoehtoisten totuuksien maailmaan.
  5. Anna ajattelulle mahdollisuus. Jos rankaisemme vääristä tai oudoista vastauksista, emme halua ajatella luovasti enää koskaan. Kun pyydät tiimiäsi ajattelemaan laatikon ulkopuolelta, tiedä mihin sitoudut.
  6. Erilaisuuden tärkeys. Oli kyseessä mikä tahansa tiimi, organisaatio tai valtio, erilaisuus on paras tapa luoda uusia ajatuksia. Poikkitieteellisellä toiminalla, jossa yhdistät erilaisia ajatuksia ja toimintamalleja voi päästä taas johonkin ennalta-arvaamattomaan.
  7. Kysy itseltäsi: onko tässä mitään järkeä? Jos vastaat ei, olet ulkona laatikosta. Jos vastaat kyllä, olet edelleen liian turvallisilla vesillä.

 

 

Elämämme laatikoissamme

Älkää käsittäkö väärin, ei ole tarkoitus muuttaa laatikon ulkopuolelle. Omassa TEDx puheessaan Giovanni Corazzo avaa elämää laatikossa hyvin. Me asumme niissä syystäkin: niissä elämä on turvallista, olemme kaikki samaa mieltä asioista, eikä elämä stressaa liikaa. Tuntuu jopa hullulta riskeerata se menemällä ulkopuolelle. Olemme kuitenkin jumissa laatikoissamme, ja vastataksemme laatikon tuomiin ongelmiin on meidän haettava vastauksia laatikon ulkopuolelta. Se mikä toi meidät tänne, ei enää vie meitä eteenpäin.

Ja eikös tästä ole kyse myös growth mindsetissä? Sen tunnustamisesta, ettei tämän hetkinen tila tai ajatus ole ainoa mahdollinen, vaan on olemassa vaihtoehtoja. Tähän voisi liittää ajatuksen keskustelun luonnollisuudesta. Huvitun aina, kun kuulen argumentin siitä, ettei joku ole luonnollista, kun oikeasti se tarkoittaa vain ettei idea mahdu kyseisen henkilön laatikkoon. Mielestäni termin laajimmassa

määritelmässä kaikki mitä tapahtuu on luonnollista, koska se tapahtuu.

Jos kuitenkin pääsemme ulos laatikostamme ja löydämme jotain uutta, kummallista ja tuntematonta, on luonnollista tuntea olonsa epämukavaksi ja haluta takaisin kotiin. Saatat ajatella myös, että jos tämä todella olisi hyvä idea, olisi joku muu minua ennenkin ajatellut tätä ja todennut sen näköjään huonoksi. Näin tapamme uuden ideamme ennen kuin se saa edes mahdollisuuden. Siksi siinä tilanteessa tulisi ottaa hyvin hitaasti ja ajatella pitkän kaavan mukaan. Tuli outo ajatus sinulle tai kaverillesi, älä tuomitse sitä heti, vaan anna sille arvoa ja mahdollisuus. Rankaisemalla näennäisesti vääriä vastauksia tuhoat toisen halun ajatella luovasti enää toiste. Ken Robinson piti tästä aiheesta loistavan puheen vuonna 2006, jossa hän painottaa sitä, kuinka luovuus koulutetaa pois lapsista. Koko ajatus siitä, että on vain yksi oikea vastaus, pakottaa sinut leiritymään hyvin pieneen laatikkoon. Maailmanhistoria on täynnä uusia ideoita, heliosentrisyys, Pulp Fiction ja nyhtökaura muunmuassa. Ne pääsivät ulos ja kaikkien tietoisuuteen, vaikka vastustus saattoi olla kova. Ajattele kuinka monta muuta ideaa on jäänyt löytämättä tai tapettiin ennen kuin niille annettiin mahdollisuus.

Toivon, että sarkasmini vaihtoehtoisista totuuksistani pääsi perille asti. Se on luultavasti seuraava aihe, mitä pitäisi käsitellä tämän esseen jälkeen. Mikä ero flat earth liikkeessä on outside the box ajatteluun ja mitä Donald Trumpin kampanjapäälikkö ja strategisti Kellyanne Conway tarkoitti vaihtoehtoisilla totuuksilla (alternative facts). Netflixin Behind the curve dokumentti osoittaa, että monet litteään maapalloon uskovista ovat ihan järkeviä ihmisiä, jotka uskaltavat haastaa status quon ja ajatella boksin ulkopuolelta. Kuitenkin heidän liike osoittaa sen, että vaihtoehtoisiin visioihin voi hurahtaa liikaa.

 

 

 

Lähteitä:

  1. https://youtu.be/VNGFep6rncY
  2. https://areena.yle.fi/1-50076769
  3. https://youtu.be/B7UVfqtfQBc
  4. https://www.theemotionmachine.com/the-purpose-of-thinking/
  5. https://www.youtube.com/watch?v=bEusrD8g-dM
  6. https://youtu.be/iG9CE55wbtY
  7. https://www.esri.ie/system/files?file=media/file-uploads/2015-07/WP340.pdf

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Outside the box - mitä laatikon ulkopuolella on?, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!