Osallisuus oppimisessa

13.01.19 Esseen kirjoittaja: Eeva Haapamäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Osallistava korkeakoulutus
Kirjan kirjoittaja: Svärd, P.
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Oppiva organisaatio

Tuntui erikoiselta lukea kirjaa nimeltä ”Osallistava korkeakoulutus”, koska Proakatemialla koko tekemisen perustana on se, että opiskelijat ovat itse vastuussa melkein kaikesta opintoihin liittyvästä ja osallistuminen yhteisön toimintaan kuuluu olennaisena osana pakettiin. Osallistava korkeakoulutus -kirja on artikkelikokoelma, jossa esitetään ratkaisuja korkea-asteen koulutuksen kehittämiseksi. Perusajatuksena kirjassa on se, että opetusta kehitettäessä sitä olisi hyödyllistä tarkastella yksilön sijaan yhteisöjen kautta. Olennaisina käsitteinä oppimiseen ja yhteisöihin liittyen kirjassa esitellään osallisuus ja kiinnittyminen.

Miksi osallisuus ja kiinnittyminen ovat oppimisen kannalta sitten niin tärkeitä? Niiden avulla opintojen keskeyttämistä ja viivästymistä saatetaan pystyä estämään. Osallisuus valtauttaa yhteisön jäsenet aktiiviseen toimijuuteen ajelehtimisen sijaan. Tämä on taito, jota tässä maailmassa selviämisessä tarvitaan ja sitä myötä se lisää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointia. Yksi kolmasosa suomalaisista opiskelijoista ei tunne kuuluvansa mihinkään opiskeluihinsa liittyvään ryhmään, joten on selvää, että toimenpiteitä tarvitaan osallisuuden tunteen kasvattamiseksi.

Osallisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että kuuluu johonkin itselle merkitykselliseen asiaan. Se muodostuu vuorovaikutuksen, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen ja merkityksistä neuvottelun sekä syvenevän tiedonrakentamisen kautta. Viimeisellä tarkoitetaan niitä älyllisiä oivalluksia, joita syntyy yhdessä muiden kanssa vuorovaikutuksessa.  Proakatemialla kaksi kertaa viikossa olevat neljän tunnin tiimin yhteiset sessiot eli pajat ovat esimerkiksi paikkoja, joissa tällaisia oivallyksia syntyy. En olekaan aikaisemmin ajatellut, että pajat ovat isossa roolissa osallisuuden rakentamisessa. Olemme kaikki hyvin sitoutuneita tulemaan pajoihin, niissä tarkoitus on olla läsnä ja kuunnella. Käytämme dialogia ja usein olemme saaneet yhdessä upeita oivalluksia tai innovoineet jotain tiimimme toimintaa mullistavaa. Olemme esimerkiksi kehittäneet videotuotannosta innostuneiden tiiminjäsentemme markkinointia tai luoneet yhteistä käsitystä siitä, mitä on hyvä dialogi.

Kiinnittymisellä voidaan tarkoittaa opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistä sitoutumista oppimiseen ja opetukseen. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat ovat aktiivisia ja vastuullisia toimijoita liittyen omien opintojen suunnitteluun ja edistämiseen. Yhteisöllinen ajattelu yksilöllisen ajattelun sijaan vähentää välinpitämättömyyttä ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten herkästi opiskelut keskeytetään. Proakatemialla meillä on hyvin suuri vastuu omien opiskelujemme suunnittelusta ja edistämisestä, koska meille ei tarjota mitään valmista ohjelmaa, jota noudattaa. Voidaan siis ajatella, että kiinnittyminen opintoihin on meillä korkeaa, ainakin kun ajattelee aktiivista toimijuutta opintojen suunnittelussa. Silti aina joku meilläkin lopettaa ja jättää opiskelut tai ”lähtee Kuntokadulle”, kuten sanomme sitä, kun joku vaihtaa opiskelunsa pääkampuksen tradenomilinjalle. Nämä ovat onneksi yksittäisiä tapauksia, mutta koska yhteisömme on tiivis ja tiimeissä nähdään jokaisen kehitys, kolahtaa jäsenen lähteminen tiimistä aika kovasti ja mietimmekin usein näissä tilanteissa, johtuiko se meistä tai minusta. Tämäkin on vain merkki siitä, miten suuri merkitys yhteisömme jäsenillä meille on. Emme ole välinpitämättömiä.

Kirjassa esitellään Marita Mäkisen  tutkimus siitä, miten yliopisto-opiskelijat käsittävät opintoihin kiinnittymisen. Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä kategoriaa, jotka kuvaavat sitä miten kiinnittyminen syntyy.

Ensimmäinen kategoria on ”Toiveikas tulevaisuus”. Tässä kategoriassa kiinnittymisen ajateltiin syntyvän opiskelujen liitoksista työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Proakatemialla me alamme heti tehdä asiakkaiden kanssa töitä. Meille ei tule sellaista tilannetta, jossa työelämä olisi jollakin tavalla irrallinen osa opiskeluaikaa. Tutkimuksessa tuli kuitenkin myös esille, että opiskelijat eivät halua, että heitä täsmäkoulutetaan vastaamaan työmarkkinoiden kulloistakin tilannetta. Proakatemialla tätäkään ei tarvitse pelätä, sillä jos on intoa luoda jotain uutta ja ottaa riski esimerkiksi luomalla jotain aivan uudenlaista yritystoimintaa, siihen on hyvät mahdollisuudet. Toki varsinkin yritystoimintamme alkuvaiheessa meidän täytyy ottaa huomioon se, mille markkinoilla on kysyntää. Mutta ehkäpä työelämäyhteydet ja niiden helppo rakentaminen on yksi niistä syistä, miksi Proakatemialle hakeudutaan opiskelemaan.

Toinen kiinnittymistä edesauttava tutkimuksessa esitelty kategoria on ”Joustavat ajattelu- ja toimintatavat”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun opiskelijat saavat itse määritellä omat opiskelustrategiansa ja vahvuutensa, syvenee samalla itseohjautuvuus ja motivaatio. Tämä on juuri se tapa kuten me Proakatemialla teemme. Meillä on mahdollisuus löytää omat tapamme opiskella. Tietyt raamit toki on, mutta se miten me niitä hyödynnämme, on täysin meistä itsestämme kiinni.

Kolmantena ja neljäntenä kategoriana on ”Opiskeluyhteisön jäsenyys” ja ”Hyvinvoiva opiskeluyhteisö”. Näissä esille tuli se miten tärkeää kiinnittymisen kannalta on opetushenkilöstön innostus koulutusalasta ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Proakatemialla ei ole opettajia vaan valmentajia ja periaatepäätös on ollut esimerkiksi se, että valmentajien huoneen ovi ei ole koskaan kiinni. Opiskelijat ovat tervetulleita keskustelemaan heidän kanssaan milloin vain. Toinen kiinnittymistä edesauttava asia tässä kategoriassa on opiskelijoiden yhteisopiskelu. Tähän olennaisena kuuluu se, että opiskelijat uskaltavat pyytää ja ottaa apua vastaan. Tämähän meillä Proakatemialaisilla on myös sisäänrakennettuna, koska opiskelemme tiimeissä ja esimerkiksi pajatyöskentely on nimenomaan yhteisopiskelua.

Opiskelijat kaipaavat perusopintojen lisäksi kokemuksia opetussuunnitelmatyöstä, opintojen tuottamasta osaamisesta, opiskelijatoiminnasta ja työelämän näkökulmista. Kuulostaa siltä, että monet korkeakouluyhteisöt tarvitsisivat juuri samantyyppistä yhteisöllisyyttä, kuin mitä Proakatemialla toteutetaan.

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!