Lähdin tutkimaan tarkemmin mielestäni kiinnostavia aiheita luettuani ensin Timo Lehtosen kirjoittaman kirjan ”Ei enää koskaan yksin – Teen ja opin tiimissä”. Kirjan lukemiseen kului aikaa kolmisen tuntia, enkä saanut kirjasta tarpeeksi irti, joten ajatukseni siirtyi selvittelemään samaan aihepiiriin liittyviä isoja aihekokonaisuuksia. Aloin perehtyä tarkemmin oppivan organisaation käsitteeseen ja tunnusmerkistöön sekä siihen liittyviin tärkeisiin aihekokonaisuuksiin kuten esimerkiksi systeemiajatteluun, joka itsessään on valtavan rikas aihe käsiteltäväksi, vaikka omana esseenään, mutta käytettyäni paljon aikaa eri teemoihin tutustumiseen yritän kiteyttää ajatuksiani näistä aiheista tähän yksilöesseeseen.

Olemme kaikki osana oppivaa organisaatiota Proakatemialla ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa tämän organisaation kehittymiseen jollain tavalla. Oppivassa organisaatiossa pitäisi vallita jatkuvan oppimisen ilmapiiri, joka Proakatemialla on toteutettu osittain pajojen ja kirjaesseiden kautta. Jatkuvaan oppimiseen panostaminen Proakatemialla näkyy selvästi ja yhteinen suunta ohjaa kehitystä. Lisäksi oppimiselle on rakennettu monipuolisia keinoja kuten yritystoiminta, pajat, kirjat, kilpailut, seminaarit, tiimit ja solut. Oppimista ja kehitystä on myös arvioitava. Tiimin oppimisen indikaattori voi olla vaikka tiimiyrityksen liikevaihto, mutta yksilön kehittymistä parhaiten arvioi oma tiimi ja yksilön vastuulla on löytää itselleen parhaat keinot oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Yksilön oppimisen kautta laajentunutta osaamista pitää myös aktiivisesti jakaa tiimille, jotta koko tiimin potentiaali kasvaa.

Oppivan organisaation keskeisiä tekijöitä on:

• jatkuvaa oppimista tukeva ja kannustava kulttuuri
• tiimioppiminen
• kyseenalaistaminen
• tiedon jakaminen
• teoriatiedon ja uuden oppimisen soveltaminen käytäntöön
• systeemiajattelu
• oppimisen arviointi ja palkitseminen

Aihetta tutkiessani nousi vahvasti esille Peter Sengen teoria, jossa hän käsittelee näitä oppivan organisaation osatekijöitä kuten systeemiajattelua, missä ajatellaan organisaatio kokonaisuutena tai yksilöiden mielen malleja eli syvälle juurtuneita tapoja, oletuksia ja mielikuvia, jotka vaikuttavat päivittäiseen toimintaamme. Samassa aihepiirissä tutustuin myös Ikujirō Nonakan ja Hirotaka Takeuchin kehittämään SECI-malliin uuden tiedon luomiseen organisaatiossa. Ajatuksena on, että hiljaista tietoa (henkilökohtaiset kokemukset, käsitykset ja opit) jaetaan tiimissä ja se vuorovaikuttaa täsmällisen tiedon (helposti saatavilla, esillä olevaa yleistietoa) kanssa. Malli on neliosainen:

• Sosiaalisaatio joka on hiljaisen tiedon jakamista yksilöiden välillä. Esimerkiksi vanha taloustiimin jäsen perehdyttää uuden jäsenen tehtävään
• Ulkoistaminen on tiedon käsittelyä yhdessä tarkoituksellisesti, jolloin sitä myös muutetaan helposti ymmärrettävään muotoon. Esim. pajoissa
• Yhdistämisvaiheessa edellisen kohdan, yhdessä käsitellyn aiheen tuloksia dokumentoidaan ja luodaan jotain uutta, kootaan tietoa laajemmaksi kokonaisuudeksi, analysoidaan ja viedään käytäntöön
• Sisäistäminen edellisten vaiheiden kautta opittua tietoa ja osaamista käytetään omassa työssä käytännössä

Tiimioppiminen

Tiimioppiminen on tärkeä osa oppivaa organisaatiota. Tiimi oppii ja kehittyy, kun se jatkuvasti hankkii uutta tietoa, kokemuksia, verkostoja ja taitoja. Oppimisen tehokkuus tiimissä riippuu paljon siitä miten hyvin tiimin jäsenet tuntevat toisensa ja kuinka sujuva on heidän yhteinen kieli (dialogi). Tämä auttaa yksilöillä olevan osaamisen, hiljaisen tiedon, taitojen, verkostojen ja potentiaalin jakamisessa koko tiimin käyttöön. Lisäksi se tietenkin auttaa konfliktien käsittelyssä, mikä on tiimin toiminnan kannalta ratkaisevaa.

Tärkeitä taitoja jotka puskevat esiin tiimeissä:

Erilaisuuden ymmärtäminen ja sietäminen: Tiimit koostuvat erilaisista ihmisistä ja heidän kanssaan on tultava toimeen. Tämä vaatii ymmärrystä ja välillä periksi antamista tietyissä asioissa.

Vuorovaikutustaidot: Sinun ei tarvitse olla kova puhumaan, myös kuunteleminen on tärkeää. Kuuntele, kunnioita, odota ja puhu suoraan.

Rohkeus hoitaa asioita: Tärkeä taito. Vaatii oma-aloitteisuutta ja epämukavuusalueelle menemistä. Iso potentiaali uuden oppimiselle.

Tiedonhankinnan ja jakamisen taito: Tarvitaan jatkuvasti uutta sekä relevanttia tietoa ja sitä pitää jakaa tiimille, jotta kehitystä tapahtuu ja tiimin potentiaali kasvaa.

Itsensä johtaminen: Muita on vaikea johtaa, jos ei osaa johtaa itseään.

Erikoistaidot: Eri alojen erikoisosaamiset kuten esimerkiksi myynti ja tietoteknilliset taidot

Systeemiajattelu

Perehdyin systeemiajatteluun katsomalla kuusi tuntia Esa Saarisen luentosarjaa filosofiasta ja systeemiajattelusta ja tuntuu, että ymmärrän silti vain murto-osan tuosta systeemiajattelun teoriasta. Enkä oikeastaan ymmärrä juurikaan mihin voisin sitä omassa arjessani hyödyntää, mutta ajattelen, että hyödyn jotenkin tiedostamatta ja käytän jotain systeemiajattelun pohjalla olevaa ajattelumallia jossain tulevaisuudessa. Oma ajattelu ei välttämättä ole koko ajan aktiivisesti käytössä ja emme yleensä ajattele juurikaan omaa ajattelua ja yleensä saatamme ajatella yllättävän suppeasti asioita. On helpompaa ajatella asioita pienempinä kokonaisuuksina ja vaikeampaa ymmärtää laajempaa kokonaiskuvaa. Syysteemiajattelulla ei ymmärtääkseni pyritä yksinkertaistamaan asioita vaan monimuotoisten asiakokonaisuuksien jäsentelemistä helpommin ymmärrettävämpään muotoon. ”Tarkoituksena ei ole nähdä metsää puilta vaan metsä puineen.”

Systeemiajatteluun perehtymällä pitäisi saada parempi pohja jäsennellä omaa elämänfilosofiaansa eli ajattelua, toimia, käyttäytymistä, asenteita ja vuorovaikutusta suhteessa myös muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Se parantaa kykyä kohdata oman elämänsä muutoksia, kokonaisuuksia, omia valintoja ja eri vaihtoehtoja sekä kykyä ottaa paremmin haltuun omaa potentiaalia, joka määrittelee toimintaamme ja elämäämme.

Systeemiajattelun pohjalla on kaksi järjestelmää:

Käytämme mielellämme vaivatonta systeemi 1:stä, koska se ei vie niin paljoa energiaa ja sitä on helpompaa käyttää, koska sen käyttämiseen ei tarvitse kuluttaa niin paljoa voimavaroja. Systeemi 2 puolestaan on vaivalloista ja hidasta käyttää, se vaatii keskittymistä, koska se tarvitsee suuren määrän työmuistia. Saatamme helposti aliarvioida kuinka dominoiva systeemi 1 on ja tilanteet joihin se ei ole varautunut tai milloin se ylitulkitsee tai alitulkitsee asioita.

Systeemi 1:

Automaattinen

Vaivaton ja nopea

Ei vaadi ponnistelua eikä tahdonalaista prosessia

Ärsykeperäinen, kokonaisvaltainen

Yhdistää ajatuksellisen helppouden illuusion todellisuudesta

Kehityshistoriallisesti vanha

Yhtäläisyyksiä muihin eläimiin

Systeemi 2:

Kontrolloitu ja prosessoiva

Vaivalloinen ja hidas

Tahdonalainen, vaatii ponnistelua ja työmuistia

Etäännyttävä, analyyttinen, väliintuleva ja ehdottava

Kykenee muotoilemaan sääntöjä ja vaihtoehtoja

Kykenee arviointiin ja hypoteettiseen päättelyyn

Kehityshistoriallisesti nuori

Ihmiselle erityinen

Systeemistä älykkyyttä voi kehittää ja sitä voi jakaa pienempiin helpommin ymmärrettäviin osa-alueisiin, joita ovat systeemin havaitseminen, herkistyminen, oman toiminnan pohtiminen, myönteisen kautta vaikuttaminen, avoimuus uusille ideoille, tehokkuus, viisaus ja myönteinen asenne. Näiden asioiden kautta on mahdollista toimia älykkäästi juuri siinä tilanteessa missä satumme milloinkin olemaan.

Loppusanat

Aiheeseen tutustuminen on ollut mielenkiintoista ja opin näitä aihealueita tutkimalla hahmottamaan paremmin tätä oppivan organisaation kokonaisuutta ja sen pienempiä osatekijöitä ja tiimien toiminnan yleisiä lainalaisuuksia ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä, mikä varmasti jollain tavalla vaikuttaa myös omaan toimintaan tiimissäni. Aiheet ovat niin laajoja, että niistä on vaikea kiteyttää selvää tiivistelmää esseen muotoon, mutta tärkeintä itselleni on kokonaiskuva aiheesta ja siihen liittyvistä teorioista ja opeista, joita olen tässä pyöritellyt mielessäni. Sen verran aihe kuitenkin kiinnostaa, että aion vielä katsoa loputkin Esa Saarisen luennot systeemiajattelusta, joita on vielä n. 10 tunnin verran.

Lähteet:

Youtube: Prof. Esa Saarinen: Filosofia ja systeemiajattelu 2017; luennot 1-3

Kirja: Timo Lehtonen – Ei enää koskaan yksin – teen ja opin tiimissä

https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/19117/jamk_1197273791_7.pdf?sequence=1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Systeemiteoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/SECI-malli