Opas yksilölliseen motivointiin: 16 perustarvetta johtamisen tukena

23.04.17 Esseen kirjoittaja: Jemina Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Opas yksilölliseen motivointiin: 16 perustarvetta johtamisen tukena
Kirjan kirjoittaja: Moyer, P. & Risku, M.
Kategoriat: Johtaminen, Uncategorized, Oppiva organisaatio

Toimin Anun kanssa tiimimme päällikkönä pian koittavassa Tiimidiilissä. Lähdinkin valmistautuakseni tähän tehtävään miettimään sitä, miten voisin motivoida tiimiläisiämme ja millaiset asiat erilaisia ihmisiä motivoivat. Vastaani tuli kirja ”Opas yksilölliseen motivointiin – 16 perustarvetta johtamisen tukena”. Kirja oli melko uusi enkä ollut aikaisemmin kuullut tällaisesta näkökulmasta johtamiseen ja motivointiin, joten otin kirjan luettavakseni. Kirja käsittelee erilaiset 16 motiivia sekä käytännön vinkkejä siihen, miten erilaisia motiiveja omaavia ihmisiä voi johtajana motivoida. Tässä esseessä keskityn motiiveihin vain omalta kannaltani, johtajan näkökulmasta näiden kautta motivoiminen olisi oma esseensä. On myös mielestäni johtajana tärkeää tunnistaa omat motiivinsa ymmärtääkseen omaa käyttäytymistään ja syitä siihen. Ja hei, myös johtaja tarvitsee motivointia!

Steven Reissin motivaatioteoria

Steven Reiss on amerikkalainen psykologian ja psykiatrian professori. Hän on luonut tutkimustensa kautta RMP:n, Reiss Motivaatioprofiilin, jota voidaan käyttää työkaluna yksilöllisten motiivien tarkastelussa ja mittaamisessa. Reissin teoria on ensimmäinen laatuaan, sillä se käsittää koko ihmispersoonallisuuden ja se on kehitetty empiirisesti. Teoria perustuu 16 perusmotiiviin ja sitä voidaan testata milloin hyvänsä. Reiss lähti kehittämään teoriaansa huomatessaa, että psykologiasta puuttuu täysin empiirisesti kehitetty ja tieteellisesti validoitu menetelmä, jolla voidaan mitata motiiveja ihmisen käyttäytymisen takana. Häntä kiinnosti, miksi toiset ovat valmiita tekemään esimerkiksi raskasta hoitotyötä pienellä palkalla, miksi jotkut ihmiset ovat valmiita taistelemaan tiettyjen asioiden puolesta ja miksi teemme joitakin asioita mielellämme, joitakin taas erittäinkin vastahakoisesti? Reissin teorian 16 perusmotiivia, tarvetta, voidaan kutsua elämän perustarpeiksi. Nämä tarpeet löytyvät kaikilta ihmisiltä jonkinasteisina, ja ne vaativat tyydyttämistä yhä uudelleen. Suurimpaan osaan, 14 motiiviin, vaikuttaa geeniperimä ja ainoastaan idealismin ja hyväksynnän tarve eivät ole geneettisperusteisia. Elämän perusmotiiveja muokkaavat geenien lisäksi kulttuuri, yhteiset arvot ja yksilölliset kokemukset. Reissin teoriassa ei ole tyyppejä tai kategorioita, vaan se korostaa jokaisen motiiviprofiilin yksilöllisyyttä. Yksikään tarve ei ole muita huonompi tai parempi. Hänen teoriansa auttaa meitä siis ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia motiiveja, joiden vuoksi arvoissamme voi olla suuriakin eroja. Motiivien ymmärtäminen on sen vuoksi tärkeää, että ihmisillä on taipumus pitää omia arvojaan parempina kuin toisten (self-hugging).

Motiiveista ja motivaatiosta

”Motiivit kertovat, MIKSI ihmiset toimivat, miten toimivat ja ajattelevat, miten ajattelevat.”

Koska motiivit juontuvat yleensä geeniperimästä ja lapsuudesta, emme välttämättä aina tunnista, mikä meitä motivoi. Näihin motiiveihin syvennytään psykoanalyysissa, mutta Reissin mukaan ihminen voi myös itse tunnistaa ja tiedostaa näitä motiiveja, jos kysymykset esitetään oikein. Hänen tutkimuksessaan tutkittavilta kysyttiinkin esimerkiksi ”Onko lastesi kanssa oleminen tärkeintä onnellisuutesi kannalta”, sen sijaan, että olisi kysytty esimerkiksi ”Ovatko lapsesi ja perheesi sinulle tärkeitä”. Sisäisten motiivien lisäksi meillä on ulkopuolelta asetettuja tavoitteita ja odotuksia. Ideaalitilanteessa motiivimme ja ulkoiset tavoitteet ovat tasapainossa. Kun ideaalitilanne toteutuu, koemme tyydytystä, joten olemme motivoituneita. Työympäristössä hyvä johtaja osaa ottaa yksilölliset motiivit huomioon ja näin myös parantaa alaistensa työsuorituksia. Yhteenvetona; kun sisäiset motiivimme ja ulkoiset tavoitteet ovat tasapainossa, olemme motivoituneita ja olemme tyytyväisiä. Niiden ollessa ristiriidassa, emme ole motivoituneita, väsymme ja turhaudumme helposti. Reissin teorian mukaan, pyrkimällä täyttämään 16 perustarvetta, voimme pyrkiä myös onnellisuuteen. Jos perustarpeet eivät täyty, emme myöskään voi kokea olevamme onnellisia. Motiiveista ja motivaatiosta riittäisi juttua vielä paljon pidemmälle ja syvemmälle, mutta koetan pitää tämän  pohjustusosuuden lyhyenä, jotta motivaatiosi lukea tämä teksti loppuun säilyy.

16 elämän perusmotiivia ja oma motiiviprofiilini

Kuten jo aiemmin mainitsin, Reissin teoria perustuu 16 motiiviin, jotka esittelen seuraavassa. Näiden kautta voidaan laatia motiiviprofiili. Profiili laaditaan arvioimalla kaikkien motiivien kohdalla asteikolla -3:sta +3:een jokaisen motiivin vahvuus omalla kohdallaan; -3 on matala motiivi, 0 neutraali ja +3 korkea motiivi. Käyn läpi näiden motiivien rinnalla myös pohdintaa omista motiiveistani ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

1. Valta

Vahva vallan tarve tarkoittaa halua vaikuttaa asioihin, päättää niistä sekä suorittaa. Vahvan vallantarpeen omaavat haluavat usein johtaa muita sekä päättää asioita heidän puolestaan. He ovat usein paljon aikaansaavia ja tekevät päätöksiä nopeasti. On kuitenkin huomioitava, että vahvan vallantarpeen omaavat ihmiset eivät ole automaattisesti luontaisia johtajia ja heidät saatetaan nähdä helposti dominoivina ja kontrolloivina. Heidän vahvuutensa on saada asiat etenemään.

Vähäisen vallan tarpeen omaava henkilö mieluummin auttaa ja tukee muita ihmisiä kuin neuvoo tai opettaa. He ovat myös harkitsevia eivätkä tee päätöksiä välttämättä kovin nopeasti. He ovat usein hyviä delegoimaan ja ovat demokraattisia johtajia.

Arvioisin oman vallan tarpeeni asteikolla +2:ksi. En koe, että minun tarvitsisi kaikessa saada päättää tai vaikuttaa, mutta pidän kuitenkin vastuunottamisesta ja saan tyydytystä siitä, kun saan johtaa muita ihmisiä. Ajoittain kuitenkin nautin siitä, että kaikki langat eivät ole omissa käsissäni, vaan joku muu päättää puolestani. Myös parisuhteessa olen usein se, joka määrää kaapin paikan ja jos en pääse tätä puoltani toteuttamaan, ahdistun. Jos ajattelen asiaa onnellisuuteni kannalta, kuten Reiss itse neuvoo, niin kyllä, minun onnellisuuteni kannalta on tärkeintä, että esimerkiksi työssäni pääsen johtamaan, vaikuttamaan ja päättämään.

2. Riippumattomuus

Vahvan riippumattomuuden tarpeen omaavat ihmiset haluavat olla vapaita ja pärjätä itse. Ryhmässä työskenteleminen voi olla tällaisille henkilöille haastavaa, muttei missään nimessä mahdotonta; tiimissä tai ryhmässä heillä tulee vain olla selkeä tehtävä ja rooli. Vaikeuksia tiimissä toimimiseen saattaa aiheuttaa myös heidän haluttomuutensa sopeutua muiden toimintatapoihin.

Matalan riippumattomuuden tarpeen itsestään tunnistavat ihmiset taas saavat voimaa ryhmästä. He pyrkivät yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Heidän hyvinvointinsa on vaakalaudalla, jos he joutuvat tekemään pitkiä aikoja täysin itsenäistä työskentelyä. Vaarana vähäisen riippumattomuuden tarpeen omaavilla ihmisillä on myös se, etteivät he aina auttamisenhalussaan kykene sanomaan ei.

Oman riippumattomuuden tarpeeni laittaisin asteikolla kohtaan -1. En koe, että haluan pärjätä itse, ainakaan kaikessa. Saan paljon voimaa esimerkiksi omasta tiimistäni ja nautin myös ajan viettämisestä puolisoni kanssa. Tarkemmin ajateltuna olen aina kaivannut elämääni jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja aikaisemmin olen hakenut sitä muun muassa joukkueurheilusta. Kuitenkin introvertihkona ihmisenä tarvitsen aikaa olla myös yksin eikä minulle tuota ahdistusta suorittaa tehtäviä välillä myös itsenäisesti.

3. Uteliaisuus

Vahvan uteliaisuuden tarpeen omaavat haluavat tietää kaikesta kaiken. He haluavat analysoida asioita juurta jaksain ja miettiä niitä erilaisista näkökulmista. He rakastavat opiskelua, ajatusten haastamista ja älyllistä keskustelua. Heillä saattaa olla vaikeuksia siirtyä tiedon etsimisestä toimintaan. Rutiininomaiset tehtävät pitkästyttävät heitä ja jonkin asian opittuaan, he usein menettävät mielenkiintonsa siihen.

Vähäisen uteliaisuusmotiivin ihmiset eivät saa nautintoa älyllisistä keskusteluista tai pohdintaa vaativista tehtävistä. He ovat konkreettisen tekemisen ihmisiä. He haluavat kerätä tietoa vain, että voivat oppia miten sitä voidaan hyödyntää käytännössä.

Uteliaisuusmotiivi minun oli hankalampi sijoittaa asteikolle kuin aiemmat. Innostun tiedonhankinnasta ja oppimisesta, mutta mietin kuitenkin jatkuvasti miten voin viedä oppimani käytäntöön. Sanoisin siis, että uteliaisuusmotiivini on melko neutraali, eli 0.

4. Hyväksyntä

Vahvasti hyväksyntää tarvitsevat ihmiset haluavat kuulua joukkoon. He saavat voimaa positiivisesta palautteesta, kun taas kritiikki voi olla heille musertavaa. Moni heistä on täydellisyydentavoittelija, joka saattaa pelätä epäonnistumisia.

Matalalla hyväksynnän tarpeella varustetut ovat usein itsevarmoja ja ilmaisevat vaikeitakin tunteita avoimesti. He eivät välttämättä kuitenkaan osaa ottaa vastaan itseensä kohdistuvaa kritiikkiä ja voivat vaikuttaa ylimielisiltä.

Itselläni hyväksynnän tarve on melko vahva, +2. Tarvitsen muilta ihmisiltä positiivista palautetta, jotta koen onnistuneeni. Kritiikin vastaanottaminen on minulle joskus vaikeaa ja analysoin saamaani kritiikkiä usein kauan ja paljon. En kuitenkaan koe sitä täysin musertavaksi.

5. Järjestys

Vahvasti järjestystä kaipaavat haluavat organisoida, järjestää ja pitää puhtaana. He pitävät suunnittelusta ja rutiineista. He tekevät usein tarkkoja aikatauluja ja sääntöjä.

Vähäisen järjestyksen tarpeen omaavat eivät nauti ruutineista, vaan he haluavat improvisoida. He kokevat myös multitaskingin, useamman asian tekemisen yhtäaikaa, erittäin helpoksi.

Minulla tarve järjestellä on melko vahva, +2. Pidän siitä, että ympäristöni on siisti ja tavarat löytyvät sieltä, missä niiden kuuluu olla. Ahdistun helposti epämääräisistä kasoista ja epäjärjestyksestä. Haluan myös yleensä tietää esimerkiksi pajojen aikataulut melko tarkastikin tai esimerkiksi sen, kauanko aikaa tehtävän tekemiseen tarkalleen on. Olen kehittynyt mielestäni epävarmuuden ja epäjärjestyksenjärjestyksen sietämisessä akatemian aikana, mutta se ei ole minulle luontaista eikä se ainakaan auta minua motivoitumaan.

6. Säästäminen/kerääminen

Vahvan säästämistarpeen omaavat inhoavat tavaroiden poisheittämistä ja se saattaa olla heille jopa mahdotonta. Niiden säästäminen taas lisää heidän turvallisuudentunnettaan.

Heikkoon säästämisen tarpeeseen liittyy muiden asioiden arvostaminen eikä materiaa koeta tärkeäksi. Tällaiset henkilöt saattavat esimerkiksi lainata tavaroitaan piittaamatta siitä, saavatko niitä koskaan takaisin. He myös mieluummin ostavat uutta rikkinäisen tilalle kuin käyttävät aikaa korjatakseen sen.

Minulla on hyvin vähäinen säästämisen tarve, -3. Kierrätän, lahjoitan ja lainaan tavaroitani mielelläni enkä yleensä kiinny tavaroihini. Kuitenkin ekologinen ajattelu ohjaa tätä tarvetta jonkin verran, sillä en kuitenkaan halua tuhlata tai heittää esimerkiksi ruokaa tai käyttökelpoista tavaraa suoraan roskiin.

7. Kunnia

Vahvan kunnian tarpeen omaavat haluavat olla lojaaleja ja toimia oikein. Heille periaatteet, isänmaa ja uskonto ovat usein tärkeitä.

Vähäiselle kunnian tarpeelle ominaista on ajatus ”tarkoitus pyhittää keinot”. He siis arvottavat asioita sen mukaan, miten ne sopivat heidän elämäänsä ja tavoitteisiinsa.

Luokittelisin oman kunnian tarpeeni suhteellisen neutraaliksi, eli -1. En koe suurta tarvetta olla lojaali ja koen, että joskus voidaan toimia myös joidenkin arvojen vastaisesti, jos se auttaa pääsemään tavoitteisiin. En kuitenkaan koe tätä erityisen mielekkääksikään toiminnaksi.

8. Idealismi

Vahvan idealismin tarpeen omaavat haluavat omalta osaltaan tehdä maailmasta paremman paikan. He ovat usein kiinnostuneita esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta.

Heikko idealismin tarve näkyy esimerkisi realismina. Tällaisilla henkilöillä saattaa olla kiinnostusta esimerkiksi humanitäärisiin asioihin, mutta heillä ei ole tarvetta päästä vaikuttamaan näihin asioihin ellei se hyödytä heitä itseään suoraan.

Oma idealismin tarpeeni on melko vahva, +2. Haluan pyrkiä vaikuttamaan tehdäkseni maailmasta hieman parempaa paikkaa. Erityisen tärkeää minulle on esimerkiksi kierrättäminen ja tätä kautta luonnonsuojelu. Olen myös kiinnostunut eläintenoikeuksista ja myös tasa-arvosta ja teen tietoisia valintoja näiden perusteella esimerkiksi ostaessani ruokaa. Joskus jopa menetän yöuniani miettiessäni kaikkea epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä, joita maailmasta löytyy.

9. Sosiaaliset kontaktit

Vahva sosiaalisten kontaktien tarve ajaa ihmistä tutustumaan uusiin ihmisiin ja hakemaan vertaistensa seuraa. He kokevat itsensä helposti yksinäiseksi, jos eivät pääse kontaktiin muiden ihmisten kanssa.

Vähäinen sosiaalisten kontaktien tarve taas näkyy esimerkiksi haluna omaan rauhaan. Tällaiset henkilöt saavat voimaa yksinolosta ja he saattavat uupua jos joutuvat olemaan jatkuvasti kontaktissa muiden ihmisten kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heidän sosiaaliset taitonsa olisivat heikot.

Oma sosiaalisten kontaktien tarpeeni on melko vähäinen, arvioisin -2. Pidän kyllä ihmisistä ja toimin hyvin ihmisten kanssa, mutta vaadin paljon yksinoloa ollakseni onnellinen. Minulla ei ole myöskään valtaisaa tarvetta tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia kontakteja.

10. Perhe

Vahvasti perheestä huolehtimisesta motivoituneet ihmiset laittavat lastensa tarpeet kaiken edelle. He eivät usein hakeudu esimerkiksi sellaisiin työtehtäviin, jotka vaativat paljon matkustamista, sillä tämä tarkoittaisi poisolemista perheen luota.

Vähäisen perheestä huolehtimisen tarpeen omaavat rakastavat lapsiaan yhtä paljon kuin vahvan perhemotiivin ihmiset. He eivät vain koe lapsista huolehtimista suurena nautintona ja odottavat sitä aikaa, kun lasten kanssa voi jo käydä älyllisiä keskusteluja. He arvostavat sitä, että voivat olla sitoutumattomia.

Minulla itselläni ei ole lapsia, joten on vaikeaa arvioida tämän tarpeen vahvuutta. Kuitenkin ajattelen, että jo se, että olen miettinyt sitä, haluanko lapsia lainkaan kertoo jotain tästä motiivista omalla kohdallani. Minua esimerkiksi puistattaa ajatus siitä, että joutuisin heräämään aikaisemmin sen vuoksi, että lapset täytyy viedä päiväkotiin tai kouluun. Tai että joutuisin ottaa lapset mukaan lomamatkalle. Toisaalta minulla on kaksi koiraa, joista huolehdin mielelläni enkä halua olla niistä pitkää aikaa erossa. Tämä kuitenkin on hyvin erilainen tilanne kuin se, että kyseessä olisi oma lapsi. Ehkä tämä motiivi on kuitenkin kohdallani heikko, -2.

11. Status

Vahva statusmotiivi näkyy haluna saada positiivista julkisuutta.  Statusmotiivi saattaa näkyä myös haluna ostaa merkkituotteita tai tuntea ”ne oikeat ihmiset” ja kuulua piireihin. Statusmotiivin täyttäminen ja se, miten se näkyy, vaihtelee hyvin paljon kulttuureittain.

Vähäisen statusmotiivin omaavat kokevat, että kaikkien tulisi olla samanarvoisia. He arvostavat vaatimattomuutta. He eivät ole kiinnostuneita julkisuudesta, asemasta, menestyksestä tai hierarkiasta.

Omalla kohdallani statusmotiivi on alhainen, -2. En pidä vahvasta hierarkiasta, vaikkakin koen, että tulee olla selkeä johtaja. Tämäkin kuitenkin vain siksi, että asiat toimivat ja on joku, joka pitää langat käsissä. En koe nautintoa esimerkiksi merkkilaukun omistamisesta, tärkeämpää on, että laukku miellyttää omaa silmääni ja toimii minun tarpeisiini.

12. Voitto/kostaminen

Vahva voiton ja kostamisen motiivi näkyy haluna puolustautua ja taistella. Tämän motiivin omaavilla on vahva kilpailuvietti ja he inhoavat häviämistä.

Vähäisen voittomotiivin omaavat taas eivät mieluusti riitele, haasta tai kilpaile. He usein myös välttelevät konflikteja.

Oma voitontarpeeni on alhainen, -2. Minua ei motivoi voitto tai esimerkiksi palkitsemisjärjestelmät. Usein annan mieluummin ensimmäisenä periksi, jos uhkana on konfliktitilanne. Koen kuitenkin, että olen hyvä selvittelemään konfliktitilanteita.

13. Esteettisyys

Vahvan esteettisyystarpeen omaavat haluavat, että heidän ympäristönsä on kaunis. He myös mielellään panostavat esimerkiksi kauniisiin asukokonaisuuksiin.

Vähäinen esteettisyysmotiivi taas saa aikaan sen, ettei tavaroiden ulkonäöllä ole juuri merkitystä vaan sillä, että ne ovat toimivia. He eivät myöskään usein panosta ulkonäköönsä.

Minulla esteettisyyden tarve on vahva, +3. Pidän kauniista vaatteista ja tavaroista, enkä mieluusti lähde kotoa meikittä tai miettimättä asukokonaisuuttani.

14. Syöminen

Vahvan syömisen tarpeen omaaville ruoka on nautinto. He suunnittelevat ruokailunsa usein tarkasti ja haluavat nauttia uusista mauista.

Vähäisen syömisen tarpeen omaavat taas syövät elääkseen. Heille ruokailu on välttämättömyys ja heille se on kuin tankkaamista.

Minulla syömisen tarve on vähäinen, -2. En halua käyttää aikaa esimerkiksi ruoan laittamiseen tai sen suunnitteluun. Koen sen enemmän fysiologisena pakkona, täytyy syödä elääkseen ja jotta aivot toimivat. Minua kuitenkin toisaalta kiukuttaa, jos ruoka on mielestäni pahaa.

15. Ruumiillinen aktiivisuus

Osa ihmisistä ahdistuu, jos eivät pääse liikkumaan. He myös rentoutuvat parhaiten liikkuessaan. Heillä on siis vahva ruumiillisen aktiivisuuden tarve.

Heikon ruumiillisen aktiivisuuden tarpeen omaavat taas liikkuvat usein vain terveydellisistä syistä. He ovat usein mukavuudenhaluisia eikä heitä voi motivoida esimerkiksi liikuntaseteleillä.

Minulla on heikko ruumiillisen aktiivisuuden tarve, -2. Minusta liikkuminen pelkästään ei ole miellyttävää, vaan se vaatii taustalle jonkin muun motiivin, jotta lähden liikkumaan. Harrastan tanssia, mutta en siksi, että pääsen liikkumaan. Sen taustalla on jokin muu motiivi, en vain osaa sanoa mikä.

16. Rauhallisuus/mielenrauha

Rauhallisuusmotiivia vahvana tunnustavat ihmiset haluavat olla stressittömiä. He kuitenkin saattavat kantaa paljon huolia ja murheita ja heidän elimistönsä reagoivat stressiin hyvin vahvasti. He eivät usein pidä muutoksista eivätkä näe niissä mahdollisuuksia.

Tämän motiivin vähäisenä kokevat ihmiset taas ovat sitä mieltä, että elämä on suuri seikkailu. He haluavat koetella osaamistaan ja ovat usein hyviä sietämään stressiä.

Minulla tämä motiivi on melko neutraali, ehkä -1. Koen stressin vahvasti kehossani, mutta en kuitenkaan pyri välttämään sitä. Oikeastaan toimin paremmin kun olen hieman stressaantunut. Lisäksi minua motivoivat mahdollisuudet muutostilanteissa.

Pohdinta

Osa motiiveistani tuntuu olevan ristiriidassa toistensa kanssa. Mietin, että aiheuttaakohan tämä minulle sisäisiä ristiriitoja. Toisaalta ristiriidassa olevista motiiveista toinen on usein vahvempi. Eikä minulla tietenkään ole tarpeeksi perehtyneisyyttä tehdä tämänkaltaista motiiviprofiilia, joten olen voinut tulkita tai pohtia joitakin motiiveja virheellisesti.

Koen kuitenkin, että tämä oli hyödyllistä. Opin paljon itsestäni ja siitä, miksi joissain tilanteissa toimin siten miten toimin. Joitakin asioita en ole edes aikasemmin ajatellut motivaatiotekijöinä. Uskon, että olisi hyödyllistä monelle tehdä tai teettää motiiviprofiili itselleen. Tämän kautta pystyisi esimerkiksi miettimään sitä, miten pystyy työssään, projekteissa ja opiskelussa pysymään motivoituneena. Ja jos Reissia on uskominen, tavoittelemaan myös onnellisuutta. Itsensä tunteminen paremmin on ehkä suurin oppi mitä kirjasta sain. Ajattelin hyödyntää tätä teoriaa myös tiimimme Tiimidiiliin valmistautumisessa.

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen teoria ja kirja!

 

 

 

 

 

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Opas yksilölliseen motivointiin: 16 perustarvetta johtamisen tukena, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

2 kommenttia to “Opas yksilölliseen motivointiin: 16 perustarvetta johtamisen tukena”

  1. Lilja sanoo:

    Kiitos Jemina mielenkiintoisesta esseestä! Etsin johtajuus-teemaan sopivia kirjoja, ja sait tämän kirjan ehdottamasti kuulostamaan lukemisen arvoiselta. Pidän siitä kuinka paljon kirja auttoi sua reflektoimaan omia motivaatioita ja kuinka myös tuotit niitä tekstiksi – en malta odottaa, että pääsen tekemään samoin.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Jemina Niemi sanoo:

    Huippua, Lilja! Suosittelen kyllä kirjaa ehdottomasti 🙂

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!