Blogiessee: Onko kiltteys aliarvostettua?

19.06.18 Esseen kirjoittaja: Marianne Murto
Kirjapisteet: 1
Kirja: Helsingin sanomien artikkeli Kiltteys on aliarvostettua - mutta ystävällinenkin voi kritisoida muita eikä kaikista tarvitse pitää
Kirjan kirjoittaja: Helsingin sanomat
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Onko kiltteys arvo, joka ei sovi ajoittain kylmään ja kovaan maailmaamme? Tekeekö se meistä heikkoja ja oikeuttaa ihmiset kävelemään ylitsemme? Vai voisiko kiltteys olla perusarvomme; tapa, jolla kohtelemme ihmisiä riippumatta siitä, tunnemmeko heitä vai emme, sekä riippumatta siitä miten he suhtautuvat meihin. Koska viimeksi muistat saaneesi tuntemattomalta ihmiseltä hymyn kadulla vastaan kävellessä? Tai koska viimeksi olet itse tuon hymyn tuntemattomalle antanut?

Kiltteys ei tarkoita alemmuutta tai luvan antamista itsensä päälle astumiseen – se tarkoittaa ystävällisyyttä ja kunnioittavaa kohtaamista ihmisten välillä. Monelle on hyvin tärkeää se, mitä muut ihmiset heistä ajattelevat. Tätä asiaa suurempi merkitys on kuitenkin ensisijaisesti miettiä, mitä itse ajattelet itsestäsi – millaisena ihmisenä näet itsesi ja millaisena haluat itsesi muille näyttää. Tähän liittyy automaattisesti olemuksesi, käyttäytymisesi ja elekielesi; kaikki viestivät jotakin.

Kun joku menettää hermonsa meille – tuntematta meitä – leimaamme heidät helposti tietynlaisiksi ihmisiksi. He ovat käytöstavattomia urpoja, jotka ajattelevat vain itseään ja ”ehkä he saivat nyt paremman mielen tuosta itselleen”. Todellisuudessa emme tiedä näistä ihmisistä mitään – heidän elämäntilanteestaan, ajatuksistaan tai persoonastaan. Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa Kiltteys on aliarvostettua – mutta ystävällinenkin voi kritisoida muita eikä kaikista tarvitse pitää sanotaan: ”Jokaisella on jokin tarina takanaan. Useimpien tarinat ovat kerrassaan riipaisevia, eikä ulkopuolisilla ole niistä mitään käsitystä. Juuri tästä syystä meidän pitäisi olla mahdollisimman mukavia toisillemme.”. Tiedämme itsekin huonon päivän kohdalla, kuinka helppoa on hermostua mitä pienimmistäkin asioista ja purkaa kiukkuaan ihmisiin, jotka eivät ole tilanteeseen millään tavalla osallisia. Nämä tilanteet kuitenkin pilaavat noiden asiaankuulumattomien ihmisten lisäksi myös omaa päiväämme entisestään, sillä tuskin kenelläkään on parempi mieli toiselle ihmiselle räyhäämisen jäljiltä.

Jos perusoletus on olla ystävällinen ja käyttäytyä kohteliaasti kanssaihmisiä kohtaan, on huomattavasti pienempi riski epäonnistua kommunikaatiossa. Oman itsehillinnän pitäminen myös tilanteessa, jossa joutuu itse sopimattoman käytöksen kohteeksi, on vaikeaa, mutta palkitsevaa. Viime kädessä olet aina vastuussa vain omasta käytöksestäsi ja kun voit olla siihen tyytyväinen, olet osuutesi hoitanut. Erilaisia tilanteita miettiessä, sekin on jo hyvin arvostettava suoritus.

”Ollakseen miellyttävä ihminen ei tarvitse miellyttää, eikä mukavan tyypin ole pakko mukautua. Hyväsydämisyyskään ei tarkoita automaattisesti hyväuskoisuutta. On mahdollista ilmaista itseään ystävällisesti – sekä kritisoida, kieltäytyä jostain, olla eri mieltä tai pitää puolensa.”. Nämä asiat on hyvä erottaa toisistaan, sillä miellyttäminen on raskasta ja tarkoittaa sitä, ettet ole oma itsesi vaan mukautat käyttäytymistäsi muiden haluamaan suuntaan. Miellyttävä ihminen taas pystyy olemaan oma itsensä, ilmaisemaan mielipiteensä ja silti käyttäytymään kunnioittavasti. Teennäinen ystävällisyys ja kiltin imagon ylläpitäminen paitsi näkyy ulospäin, on myös todella raskasta – kummallekin osapuolelle. Sen sijaan aito hyväsydämisyys ja kohteliaisuus ovat hyveitä, jotka tulevat säilyttämään arvonsa aina – sosiaalinen kanssakäymisen ja aidon kohtaamisen tarve eivät tule koskaan häviämään, päinvastoin niiden arvo korostuu. Noudatan itse usein joskus saamaani neuvoa hymyillä vastaantuleville tuntemattomille ihmisille ja edelleen pahin mitä tästä on koitunut, on se, etten ole saanut hymyä takaisin. Ja siitä huolimatta matkani on jatkunut niin, että voin olla tyytyväinen omaan osuuteeni näissä kohtaamisissa – enkä vielä kertaakaan ole tuota hymyä katunut.

 

Lähde: https://www.hs.fi/elama/art-2000005715595.html

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!