On vähä utooppista

24.01.17 Esseen kirjoittaja: Teemu Pinomäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: The Choice is Ours
Kirjan kirjoittaja: Roxanne Meadows & Jacque Fresco
Kategoriat: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys, Oppiva organisaatio

Jacque Fresco on futuristi, joka on koko elämänsä rakentanut, suunnitellut ja haaveillut parempaa maailmaa. ”Tuorein” hänen projekteistaan kantaa nimeä Venus Project. Frescon tulevaisuudessa maailmassa kaiken tylsän ja itseään toistavan työn tekevät koneet. Itseasiassa lähes kaiken työn tulevaisuudessa tekisivät koneet. ja miksipä ei, jos kone on oppinut koko maailman historian lääketieteen, otan lausunnon mieluummin häneltä kuin virheitä tekevältä ihmiseltä. Ihmiset taas eläisivät onnellisina harrastaen ja opiskellen. Itseasiassa kaikki olisivat opiskelijoita ja tutkijoita, jotka pyrkisivät parantamaan maailmaa, jossa elämme.

Utopia käsite voidaan määritellä ”tulevaisuuden ihanneyhteiskuntana”. Vaikka kuinka haluaisi ja toivoisi, että yhteiskunta, jota Fresco pyrkii rakentamaan, olisi joku päivä mahdollinen, vaikuttaa se silti kovin utooppiselta. Se että jossain vaiheessa oppisimme olla vihaamatta toisiamme ja eläisimme kestävissä yhteisöissä, joiden päämääränä on rakentaa kaikille parempaa tulevaisuutta, kuulostaa hiukan utooppiselta. Vaikka parempaa yhteiskuntaa rakennammekin jatkuvasti, tai niin kai itselle väitämme.

Ihminen on sotinut toinen toistaan vastaan läpi tunnetun historian. Koska halutaan vallata ja koska pelastaa tai suojella. Ehkä siksi myös oletamme, että kun joku meidät vihdoin tästä universumista löytää, on se vihamielinen. Miten voi olla, että tällaisen sivilisaation ainoa mahdollisuus yhteistyöhön on yhteinen vihollinen. Ihminen on ollut vain 0,004% maapallon historiasta sen kamaralla ja löytää itsensä tuhoamasta vain itseään. Miksi maan ulkopuolinen elämä edes haluasi tutustua tällaiseen sivilisaatioon? Ehkä on parempi odottaa ja tulla kun pöly on laskeutunut.

Loppujen lopuksi kaikki paremmasta huomisesta voidaan kai kuitenkin lytätä utopialla? Ja miksi ei, ehkä ihminen vain on perimiltään pessimisti, tai optimisti. Silti ei ole kovin vaikeaa hahmotella maailmaa, jossa koneet tekisivät kaiken työn, joka on tarpeellista mutta liian tylsää ihmisen tehtäväksi. Miksi sitten on vaikeaa kuvitella maailmaa, jossa emme veisi sivilisaatiotamme tuhoon?

Teoria tasolla olisi paljon helpompaa kuvitella, että jokainen valtio luopuisi armeijasta ja aseistaan kuin että ihminen keksisi tekoälyn. Se ei siis vaatisi teoriassa suuria henkilökohtaisia ponnisteluja tai teknologian kehitystä. Kuka tahansa pystyy sen omalta osalta tekemään. Silti käytännöntasolla nämä asiat ovat mahdottomia suorittaa, mahdottomia edes haaveilla. Olemme muutaman askeleen päässä rakentamasta täysin uutta älyllistä elämää koneista mutta keskenään sotimisen loppumista emme pysty edes kuvittelemaan.

Fresco on kuitenkin sitä mieltä, että kaikki se olisi saavutettavissa. Meidän tulisi vain keskittyä enemmän oman käyttäytymisemme tutkimiseen kuin sen seurauksiin. Ei ole ihmisluonnolle ominaista olla riitaisa tai sotaisa. Ei johdu geeneistä miksi toisesta tulee juristi ja toisesta murhaaja. Siksi olisikin olennaista, että ihmiskäyttäytymistä sovellettaisiin niin kuin fysiikka, kemiaa ja biologiaa sovelletaan.

Me emme itse muokkaa ajatuksiamme vaan ajatuksiamme muokkaavat tapahtumat. Joka ikinen tapahtuma yksilön historiassa on muokannut hänen käyttäytymistä, ennakkoluuloja, toiveita, haaveita. Ehkä siksi meidän on mahdotonta ajatella myöskään yhteiskuntaa, jossa elettäisiin täydessä sovussa, emme koskaan ole oppineet sellaista. Jos ympäristö, jossa arvomme muodostuvat pysyvät muuttumattomina, myös meidän käyttäytyminen sekä arvot tulevat säilymään muuttumattomina.

Utopistisesti ajattelevia henkilöitä maalataan yleensä henkilöinä, jotka eivät joko ymmärrä tai välitä realiteeteista. Nyt jos ajattelee Frescon utopistisi ajatuksista, niin ehkä on vain hyvä, että unohdetaan realiteetit. Ne ovat kuitenkin asioita joita olemme ympäristöltämme oppineet. Helikopterin idea ja perusteet kehitettiin jo 1400 luvulla, jolloin ajatus jostain lentävästä koneesta oli varmasti vähintäänkin utooppinen.

Minkälainen maailma siis olisi, jos kaikille asennettaisiin siru, joka pyyhkisi kaikki henkilökohtaisessa historiassa oppimamme käyttäytymismallit. Tarttuisimmeko samoihin malleihin takasin, kun katsoisimme mistä olemme tulleet vai tekisimmekö kaiken toisin? Aloittaisimmeko sodat uudestaan vai unohtaisimmeko valtioiden rajat.

utopia-road-sign-e1364410297392

Lähteet
The Choice is Ours Dokumentti
http://www.vox.com/2016/5/10/11643864/global-warming-spiral-temperatures
https://www.thevenusproject.com

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!