Tampere
19 Apr, Friday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Omaa brändiääntä etsimässä



Kirjoittanut: Inga Keski-Heikkilä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Henkilöbrändi ja brändin rakentaminen ylipäätään ovat kiehtoneet minua jo jonkin aikaa. Olen halunnut luoda omaa henkilöbrändiä, mutta en oikein ole tiennyt mistä aloittaa. Kävin brändilähettiläs koulutuksessa, jossa käytiin läpi sosiaalisessa mediassa markkinointia. Koulutuksessa minulle uutena tuli tone of voice -termi, joka tarkoittaa yrityksen ääntä ja sitä millä tavoin yritys tai yksityishenkilö viestii. Tästä heräsi ajatus lukea aiheesta lisää ja tämä antoikin todella paljon uusia ajatuksia oman somen tekemiseen sekä paljon ajatuksia Mielan kehittämiseen.

 

Mielan tone of voice

 

Mielalle on jo kehittynyt ajan saatossa jonkin verran harkittu oma puhetapa, joka välittyy viesteissä, mutta puheeseen sitä olisi hyvä lisätä. Haluamme käyttää voimakkaita adjektiiveja viestinnässä, kuten mielettömän hieno. Meidän tulisi kuitenkin vahvistaa ja käydä yhdessä vielä läpi se, miten Miela puhuu ja viestii, jotta jokainen osaisi puhua samaa kieltä. Meidän tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota siihen ja tarkastella onko meidän viestintä kassalla, somessa, sähköposteissa ja verkkosivuilla samanlaista?

Ensimmäisenä meidän on syytä tarkastella onko meidän ihanneasiakas edelleen sama, kuin mitä mietimme alussa. Sen jälkeen on helppo ajatella miten ihanneasiakkaamme haluaisi hänelle puhuttavan. Voimme myös miettiä kuka Olisi Miela, jos hän olisi julkisuuden henkilö. Miten hän haluaisi, että hänelle viestitään, jotta hänelle tulee olo, että hän on meille tärkeä? Millaisia mainoksia hän haluaa nähdä? Mainoksia, joka saa ihon kananlihalle, vai haluaako hän sittenkin koomisuutta ja naurua? Meidän olisi myös erittäin hyvä tehdä tehtävä ja kysyä asiakkailta ja työkavereilta seuraavat kysymykset, joiden pohjalta voimme tarkastella jo syntynyttä ääntä, ja vastaako se sitä mitä haluamme sen olevan.

  • Mitä sanoja yhdistät Mielaan?
  • Mitä sanoja et ainakaan yhdistä Mielaan?
  • Mitkä ovat syyt näiden mielleyhtymien taustalla?
  • Millaisia työntekijät ovat Mielassa?

 

Mietin meidän käyttämää kieltä ja sitä, että onko se liian laimeaa? Koska olemme yritys, joka on monen erilaisen yrityksen ”paikka, jossa ollaan kylässä”, niin olisiko sallittua käyttää vaikka voimakkaampaa kieltä, kun kylässä on yksi brändi, joka viestii hempeästi. Kyseessä on kuitenkin meidän brändi ja meidän asiakkaat, niin ehkei tällaisessa tilanteessa hempeilijät haluaisikaan tulla meille. Eli ehkä olenkin sitä mieltä, että meidän tulisi ottaa vahva kärki ja voimistaa Mielan omaa ääntä. Kun samaa tuotetta myydään kahdessa eri kaupassa samassa kaupungissa, niin silloin yrityksen oma ääni ratkaisee, kumpaan asiakas haluaa mennä. Samalla alalla kilpailevat voivat hyvinkin tavoittaa omat kohderyhmänsä oman äänen avulla. Siksi myös kilpailijoiden ääntä on hyvä seurata.

Voisimme aivan hyvin lähteä kehittämään Mielan ääntä kantaaottavampaan suuntaan ja testata miten se vaikuttaa mihinkin osa-aslueeseen.

 

Ingan tone of voice

 

Mietin kuulemani ja lukemani kautta omaa someani, ja sitä millaisille ihmisille haluaisin asioitani jakaa? Jos ajattelen omaani ja Mielan somea, olisivat meidän äänet hyvin erilaiset. Haluaisin oman someni äänen olevan rento, ehkä vähän revittelevä ja hupsulla tavalla kyseenalaistava. En halua käyttää kirjakieltä sanallisessa- tai kirjallisessa viestinnässä, mutta kuitenkin haluan kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä. Tahdon että oma luonteeni tulee esille myös kirjallisesti. Kuvallisessa viestinnässä olen aina ihaillut jonkinlaista outoutta. Koulutuksessa saimme tehtäväksi miettiä omaa ääntä ja miten viestiä omassa somessa. En ole koskaan ollut hyvä ottamaan kuvia itsestäni, enkä oikeastaan tykkää seuratakaan tilejä, joissa on vain naamakuvia. Seuraan enemmän tilejä, joissa on vahvoja tunteita ja jotka ovat jollain tavalla sekaisen harkittuja. Omalla tekemiselläni haluankin mieluummin saavuttaa samoista asioista pitävät ja luoda sitä kautta omaa verkostoa.

Tarkastelin ihmisiä keitä seuraan sosiaalisessa mediassa ja pohdin, miksi juuri he ja mitkä seikat heidän tekemisessään puhuttelivat minua. Havainnoin, että minua inspiroi värit, valot ja iloisuus. Pidän myös kuvista, joihin on annettu tilaa ajatella. Monet tilit, joita seuraan ovat saksalaisten, enkä ymmärrä kielestä mitään. Joten tästä voin päätellä, ettei tekstillä ole juurikaan minulle väliä. Itse kuitenkin haluan tuottaa tekstiä, joka on jollain tavalla tunteita herättävää. En ole pitkään sepustaja vaan haluan tekstini olevan lyhyttä ja ytimekästä.

Miten sitten saan ääneni kuuluviin myös kuvien kautta? Aion ainakin lähteä siitä, että jätän kuviin tilaa tunteille ja ajatuksille ja avaan niitä teksteissä omalla hupsulla tavallani. Olisi myös hyvä, jos saisin jokaiseen kuvaan luotua myös jotain pientä outoa ja huvittavaa, sillä tämän hetkinen sosiaalisen median sisältöni ei kuvaa sitä, mitä oikeasti olen ja millaisen äänen haluan kuuluvan.

 

Mielenkiintoisinta on nähdä, kuinka suunnan muutos vaikuttaa ja saako se ihmiset reagoimaan enemmän. Varsinkin se kiinnostaa, millaisia tunteita suunnan muutos aiheuttaa. Minun, Mielan ja meidän kaikkien tulisi muistaa se, että ei ole väliä sillä mitä sanoit, vaan sillä millaisen tunteen luomallasi sisällöllä jätit.

 

Lähteet:

 

Brändilähettiläs koulutus, sosiaalinen media 8.5.2019

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/tone-of-voice-yrityksenne-aanensavy  Luettu 8.5.2019

https://grapevine.fi/2016/10/brandin-tone-of-voice-sosiaalisessa-mediassa/Luettu 8.5.2019

https://grapevine.fi/2016/10/5-vinkkia-miten-yrityksen-tone-of-voice-luodaan/  Luettu 8.5.2019

https://www.kuulu.fi/blogi/yrityksen-aanensavy-eli-tone-of-voice-tuo-syvyytta-viestintaan/  Luettu 8.5.2019

https://someco.fi/blogi/tone-of-voice-ratkaisee/  Luettu 8.5.2019

Aihetunnisteet:
Kommentoi