Oma etu vai tiimin etu?

02.02.17 Esseen kirjoittaja: Miisa Kuivanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kehittyvät tiimit
Kirjan kirjoittaja: Unto Pirnes
Kategoriat: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys

”Tiimi on ryhmä ihmisiä, jotka itsejohtoisesti ja tiiviissä yhteistyössä suorittavat tiettyjä työkokonaisuuksia ja tiimin jäsenten erilaisuutta hyödyntäen pyrkivät yhteisiin arvopäämääriin ja tavoitteisiin yhteisten pelisääntöjen puitteissa” (Pirnes 1994)

Tiistai-ilta, yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opintoja takana kuusi kuukautta. Koulutuksen, jossa opiskellaan tiiminä ja jossa jokainen tiimiläinen on samanarvoinen. Meidän tiimimme Total koostuu 19 toinen toistaan erilaisemmista persoonista, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tiimimme pursuaa moninaisia piirteitä, jotka sitten kiivaan keskustelun tuloksena, saattavat hieman riidellä keskenään. Unto Pirneksen mukaan, tiimin jäsenten tulisi hyödyntää erilaisuuttaan pyrkien yhteisiin arvopäämääriin ja tavoitteisiin yhdessä sovittujen pelisääntöjen vallitessa. Mielestäni olemme onnistuneet tässä yhteiseen taipaleeseen nähden hyvin. Nyt kuitenkin huomaan tiimiläistemme välillä pientä kuohuntaa, mikä on sallittua ja ehkä jopa toivottavaa tässä vaiheessa. Koen, että kuohunta ja asioiden esiin nostaminen ja niiden puinti koko tiimin kesken puhdistaa ilmaa ja näin ollen voimme jatkaa taas hyvillä mielin kohti tulevaa.

Jokaisessa tiimissä –  kuten meillä Totalissakin – on vastuualueita, joita jaetaan tiimin kesken. Yhden vastuulla on business leaderin rooli, toinen vastaa taloudesta ja kolmas kirjapisteistä. Kovin usein kuitenkin tuntuu, että kun olemme samalla viivalla muiden kanssa, eli selkeää auktoriteetti asetelmaa ei ole havaittavissa, unohdetaan toisten asettamien sääntöjen tai pyyntöjen kunnioittaminen. Niin sanotusti sokeudutaan omalle toiminnalle ja unohdetaan, että vain yhdessä tekemällä pystymme pitämään tiimiyrityksen kasassa. Kaikki meistä toimii yksilönä ja korkeakoulututkinnossa vastaa ainoastaan omien opintojen edistymisestä. Mutta kun puhutaan tiimijohtamisen koulutuksesta, pitäisi muistaa, että omasta toiminnastaan ja teoistaan on ”tilivelvollinen” ja vastuussa itsensä lisäksi myös muille tiimiläisille ja ennen kaikkea tiimille.

Monesti tilanteet tiimimme sisällä ovat sellaisia, että lähes jokaisella on jokin vastuualue, mille haluaa asettaa deadlinen tai toimintatavan, jonka mukaan toivoisi kyseisen asian hoidettavan. Kuitenkin vain harva noudattaa ohjeita mukisematta ja ylipäätään muistaa tehdä sovitut asiat määräaikaan mennessä. Kun määräajat umpeutuvat, vastuuhenkilöiltä alkaa tulla kyselyä, sovituista, mutta kuitenkin hoitamatta jääneistä asioista. Miksi näin sitten käy? Joko asiat ovat itselle täysin arvottomia, tai tietoisesti jätetään hommat tekemättä, koska ei kiinnosta. Mutta mielestäni tiimijohtamisen koulutuksen ideana on nimenomaan mennä tiimin etu edellä, eikä sen mukaan, mikä itsestä olisi kivointa tai helpointa. Saatat ehkä sortua selittelemään itselle, että ei ollut aikaa kirjoittaa esseetä tai kun myöhästyt sovitusta tapaamisesta, tuudittaudut sataan muuhun autoilijaan, jotka sattuivat juuri samaan aikaan liikenteeseen muodostaen ruuhkan. Mielestäni nämä kuitenkin ovat vain tekosyitä. Huonoja sellaisia. Yhteisten rajojen ja sovittujen asioiden laiminlyöminen kertoo vain ja ainoastaan motivaatiosta ja kunnioituksesta muita kohtaan. Jokaisen näin käyttäytyvän tulisi miettiä, mikä oikeuttaa sinua laiminlyömään toisen, sinun kanssa täysin tasavertaisen ihmisen asettaman pyynnön?

Asia on kuitenkin helppo korjata. Kun seuraavan kerran saat kollegaltasi, tiimiläiseltäsi tai muulta työtoverilta pyynnön tai asetetun rajan pysähdy hetkeksi. Mieti tilanne, jossa sinun pyyntöäsi on laiminlyöty. Pyyntö, jonka olet hyvin perustellut ja jonka olet nähnyt todella kannattavaksi tiimin kannalta. Sen jälkeen punnitse kannattaako toisen asettamaan pyyntöön käyttää aikaa ja hoitaa asiat kunnolla, vai haluatko tuottaa hänelle samanlaisen pettymyksen, jonka itse olet joutunut kohtaamaan?

Aion itse tarkastella omaa toimintaani kriittisesti ja pyrin korjaamaan epäkohdat, jossa osoitan epäkunnioitusta jotain tiimiläistäni tai tiimiäni kohtaan. Aion ja haluan näyttää omalla esimerkillä muille, että valittamisen sijaan, pyrin esittämään aiemmin mainitsemani kysymyksen itselleni jokaisessa tilanteessa, kun edes hetken epäröin jonkin asian laiminlyöntiä muka kiireiden tai muun erittäin huonon tekosyyn vuoksi. Olemme kuitenkin määritelleet yhdessä pelisäännöt ja yhteisen arvopäämäärän, jota kohti on mentävä valinta ja teko kerrallaan. Vain sitä kautta meistä voi tulla Urbaani legenda!

Lähteet: Pirnes, Unto: kehittyvät tiimit

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.8/5 (4 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: +1 (from 1 vote)
Oma etu vai tiimin etu?, 4.8 out of 5 based on 4 ratings

Keskustele artikkelista

3 kommenttia to “Oma etu vai tiimin etu?”

  1. Timur Alanen sanoo:

    Loistavaa Miisa, kiitos tästä esseestä! Oon miettiny näitä täysin samoja asioita vaikka kuinka ja paljon tässä lähiaikoina. Tämä meidän tiimin räjähdysvaihe on jäänyt vielä toistaseks aika pieneks. Suuremmat konfliktit vois olla myös ihan hyväks tässä vaiheessa opintoja. Se vois tiimiyttää meitä huomattavasti. Olen kuitenkin tyytyväinen, että ollaan saatu hyvinkin rakentavia keskusteluja aikaseks kyseisestä sitoutumis ongelmasta. Toivotaan, että homma lähtee rullaamaan!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: +1 (from 1 vote)
  2. Kaisa sanoo:

    Hienosti kirjoitettu Miisa. On hyvä, että tiimimme käy läpi tälläistä vaihetta, vaikkakin minusta tuntuu, että tämä niin kutsuttu ”kuohuntavaihe” on jokseenkin ylireagointia. Erimielisyydet kuuluvat elämään ja niiden kanssa on opittava tulemaan toimeen. En usko, että sellaista vaihetta tulee, etteikö erimielisyyksistä juteltaisi/huudettaisi. En myöskään koe, että väkinäinen kuohuntavaiheeseen meneminen edesauttaisi millään tavalla. Asiat sujuu omalla painollaan ja mielestäsi annat hienon esimerkin toiminnallasi. Toivottavasti jokainen saa tästä hieman ajateltavaa omaan toimintaansa ja avoimuutta saataisiin enemmän tähän tiimiin. Itselläni on siinä myös erittäin paljon petrattavaa. Go Miisa!

    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Marja Koskimäki sanoo:

    Moi, asiaa puhut Misukka prinsessa!Toi, että tässä tosiaan tiimijohtajuutta opiskellaan, niin se tiimin etu on erittäin tärkeä ja tulisi olla tärkeä jokaiselle henkilökohtaisesti. Tottakai itseä pitää kehittää ja olla joskus itsekäs, mutta joskus tiimissä olo vaatii uhrauksia ja epäitsekkyyttä; jos se tuntuu ylivoimaiselta, ei tiimiin kuuluminen ehkä ole se oma juttu! Jotkut ovat yksilöurheilijoita, jotkut joukkueurheilijoita. Sama pätee yritysmaailmaan, eikä siinä ole mitää vääärää, täytyy vain olla valppaana ja tunnistaa se mikä sopii itselle.

    Myöhästelyä mun on PAKKO puolustaa! Siis tietysti. Ku oon ite aina myöhässä. 😀 Tässä on hyvä linkki, mikä selittelee noita asioita. JA en puolustele ääliöimäistä myöhästelyä, noh tuolla linkin takana selitetään hyvin asiat. 😉 http://waitbutwhy.com/2015/07/why-im-always-late.html .

    Ja se kuva siellä lopussa, se on niiiiiin mä! Mutta ei sillä, kyllä mä oikeasti siihen on keskittynyt, mutta sitten välillä sitä hairahtaa polulta. Mutta koska kaikesta pitää löytää jotain hyvää aina,niin onneks joku tekee noita artikkeleita, jotka puolustaa aina surkeiden luusereiden tapoja! :DDDDD

    Anyways, hyvä teksti ja hyviä pointteja. Samoilla linjoilla mennäään!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: +1 (from 1 vote)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!