Ollaksesi luova, älä kuuntele aivojasi

21.02.18 Esseen kirjoittaja: Maria Eskola
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaaralliset ideat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: Luovat tuotteet ja liiketoimintamallit

Aivot, tuo löllö mukavuudenhaluinen kasa päässäsi, jota koko muu kroppa tottelee herkeämättä. Toivottavasti tiedostat, että aivosi myös huijaavat sinua todella usein. Kognitiivisia vinoumia eli ajatusvirheitä huomaan omassani ja muiden ajattelussa päivittäin. Aivot kun eivät ole ihan vielä vuoden 2018 maailmassa ja ovat ennen kaikkea todella mukavuudenhaluisia ja energiatehokkaita.  Minä esim. pelkään enemmän hämähäkkejä, kuin liikenneonnettomuuksia. Tilastollisestihan jälkimmäinen on nykyisessä ympäristössä paljon suurempi uhka. On myös aivoilta aikamoinen oikoreitti ja ajatusvirhe luokitella joka ikinen hämähäkki pelottavaksi, vaikka monet hämikset eivät ole vaarallisia. Mutta eihän se aivoja kiinnosta, turvallisuus ennemmin kuin totuus ja hämiksen huitaisen pois iholtani ennen, kun ehdin edes tajuta tilannetta. Aivomme ottavat siis harppauksia ja oikoreittejä, mutta sallittakoon se tehokkuuden ja selviytymisen nimissä. Kognitiivisista vinoumista ja niiden minimoinnista kannattaa lukea enemmän täältä.

Se, ettei ikinä lipsahda aivojen vinoumiin, ei ole mitenkään tärkeää. Mutta se, että tiedostat aivojesi mukavuushaluisuuden, on todella tärkeää, mikäli haluat kunnolla kaivaa luovuuden päästäsi esiin. Aivot mielellään tyytyvät helppoihin ratkaisuihin ja pihtaavat itseään. Liiketalouden professori Alf Rehn toteaa kirjassaan Vaaralliset ideat, että ”Aivosi ovat patalaiskat” ja ”Mutta aivan kuten mikä tahansa lihas, aivot ovat mestareita säästelemään omaa energiaansa – ja siten myös mahtavia välttelemään kehittymistä.”. Näistä syistä pintaraapaisua syvemmän luovuuden esiin kaivaminen saattaa jopa sattua päässäsi. Kun aivot ovat vielä mukavilla vesillä, luova työskentely on sopivan helpolla, kepeällä ja tutulla tasolla, on vielä kivaa ja aivot voivat jopa palkita tästä puuhastelusta erittämällä mielihyvää tuottavaa dopamiinia. Rehnin mukaan tällainen dopamiinilla palkitseminen on aivojen tapa huijata, että nyt on hyvä fiilis, kun työskennellään ja kehitytään, mutta tosiasiassa aivot välttelevät oikeasti työlästä luovuustyöskentelyä. Rehnin mukaan, kun pakotat aivosi oikeasti kehittymään ja ajattelemaan uudella tavalla, saatkin aivoiltasi huonon olon stressihormoni kortisolin muodossa.

Synnyttääksesi oikeasti jotain luovaa, kiinnitä huomiota siihen, milloin työskentely alkaa tuntua epämukavalta. Usein ahdistus on tunne, jonka syitä tarkemmin pohtimalla voit löytää haitallisia ristiriitatilanteita elämästäsi. Siksi ahdistusta on tärkeä pysähtyä kuuntelemaan. Kuitenkaan luovuustyöskentelyssä ei kannata pysähtyä, vaikka olisi kuinka kaikkensa antanut -fiilis. Silloin juuri on syytä jatkaa. Silloin ollaan lähellä oikeasti uusia ajatuksia ja ratkaisuja. Silloin ollaan rikkomassa se tavallisen ajattelun laatikko ja pääsemässä laatikon ulkopuolelta ajatteluun. Kun mietit omia menneitä ”paniikkiratkaisuja”, niin eivätkö juuri ne ole olleet ne poikkeuksellisen luovat ratkaisut? Oma paniikkiratkaisulempparini on ”vesinyytit”. Eli viime kesänä, kun telttailimme ystäväni kanssa ilman varsinaisia erätamineita, keitimme vettä foliosta väsätyillä nyyteillä nuotiossa. Ei ehkä fiksuin keksintö (ottaen huomioon kuinka helposti vesinyytti olisi voinut vahingossa sammuttaa koko nuotion), mutta se oli luova ratkaisu, joka pelasti tilanteen.

Sama käänteinen logiikka pätee suhteessa kollegoihin ja koko työyhteisöön; mitkä vaihtoehdot ovat kaikille epämukavia, poissuljettuja tai ällöttäviä ajatuksia? Mitkä ehdotukset saavat kollegoiltasi heti jyrkän tyrmäyksen? Miksi? Voisiko näistä syntyä kuitenkin jotain todella erilaista ja luovaa? Mitä jos yrityksesi paras kilpailuetu otettaisiin pois, miten sitten kehittäisit yritystäsi? Millaisia reaktioita (lue: lyttäyksiä) itsepalvelukassat ovat aluksi mahtaneet saada? Voisiko niinkin kauhistuttavalla asialla, kun asiakkaisiin ja ihmisiin luottamalla, kehittää vieläkin hurjempia ja luovempia toimintatapoja?

Lukkiutumattomuus on luovuutta. Kyseenalaistaminen synnyttää luovuutta. Laiskuuskin usein synnyttää luovuutta, mutta ei siis ”mielen laiskuus”. Ja voihan myös normaalius olla luovaa, jos se oli se itsestään selvästi poissuljettu vaihtoehto. Entä onko omaperäisyys aina ehdottomasti luovaa? Vai voisiko kopioiminen olla joskus luovempi vaihtoehto? Älä sulje mitään vaihtoehtoa pois, klisekielellä sanottuna luovuuden tehtävä on avata ovia, ei sulkea niitä. Rehnin sanoin, ”Luovuus on irtautumista siitä, miten luulemme jonkin asian olevan tai mitä sen pitää olla; silloin luodaan jotain sellaista, mitä ennen ei ole ollut.”.

Jos haluat inspiroitua luovuudesta perinteisen luovuuden toteuttajilta eli taidemaalareilta, mieti heidän työhuoneitaan. Tuleeko mieleen sotkuinen huone, jossa on suttupapereita ja teoksia joka nurkassa sikin sokin? Taivaanrannanmaalari onkin haaveilemisen lisäksi myös todellakin tekijä! Löydät joka paikasta paljon eri kokeiluja ja lopulta joku kokeilu onkin luova ja kaunis taideteos. Luovuustyöskentelyssä muista siis toimia ja kokeilla ideoitasi.

Lopuksi haluan vielä palata Alf Rehniin ja nostaa hänen kirjastaan todella mielenkiintoisen, jopa sadistisen testin, jota hän opiskelijoilleen toteuttaa. Normaalin 45 minuutin luennon jälkeen, hän ilmoittaa yllättäen opiskelijoilleen, että voidakseen jatkaa kurssilla pitää läpäistä nyt alkava erikoiskoe. Kokeessa pitää kirjata huikeat 20 liikeideaa vain 40 minuutin kuluessa. Jos ei 40 minuutissa palauta 20 liikeideaa reputtaa kurssin ja kurssin voi suorittaa uudelleen vasta seuraavana vuonna. Tässä kohtaa minulle ainakin iskisi paniikki. Testin oikea tarkoitus ei kuitenkaan ole selvittää, osaavatko oppilaat nopeasti keksitä hyviä ja toteutuskelpoisia liikeideoita. Testin tarkoitus on katsoa, mitä aivot antavat ihan viimeisiksi vastauksiksi siinä vaiheessa, kun kaikki aivojen ”ideoiden vakiovarastosta” on jo pakotettu esiin ja on oikeasti pakko keksiä jotain ihan uutta ja typerää ja hylätä normit.

 

Kyllä hätä keinot keksii.

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!