Tampere
19 Apr, Friday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Olemmeko me yhteisö?



Kirjoittanut: Henna Koivula - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Me puhumme Proakatemiasta ja siitä, kuinka kuulumme yhteisöön. Me monesti ylpeydellä kerromme yhteisömme hienoudesta ja siitä, kuinka koulumme on yhteisöllinen. Proakatemia on hieno, mutta viestimmekö me sitä toiminnallamme?

Yhteisö koostuu monista eri ihmisistä ja heidän suhteistaan. Yhteisölle ominaista on jäsenien sitoutuminen ja se, että he pitävät yhteisöään arvokkaana. Yhteisöllisyys tarkoittaa montaa asiaa, mutta pääasiassa se on sujuvaa yhdessä tekemistä, jonka tuloksena synnytetään jotakin uutta. Vuorovaikutus, yhteinen oleminen sekä luottamus ovat yhteisöllisyyden peruspilareita. (Paasivara & Nikkilä 2010). Yhteisöllisyys mahdollistaa meille tilaisuuden oppia yhdessä. Yhdessä oppiminen ja tiedon jakaminen tuottavat perustaa menestymiselle. (Takanen 2005). Uudistusmielisyys näkyy muutosvalmiutena sekä innokkuutena uutta oppia kohtaan. Jotta voimme oppia on tapahduttava aktiivista vuorovaikutusta. Osatekijänä yhteisöllisyydessä on vapaus toimia, jolloin epäonnistuminen, riskienotto sekä kokeileminen ovat hyväksyttäviä asioita. Tämän myötä on todella helppo kehittää jotakin uutta. Sallivan ilmapiirin tulee näkyä toiminnassa. Ihmisten tulee olla tasa-arvoisia sekä ihmisten välillä tulee vallita luottamus. (Paasivara & Nikkilä 2010).

Yhteisöllisyyttä täytyy pitää yllä ja sitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Koetessaan yhteisöllisyyden tunnetta henkilöt ovat sitoutuneita ja usein sitoutuneet henkilöt omistavat yhteisiä tavoitteita. Pienetkin asiat merkitsevät yhteisön sisällä, jotta kaikki tuntevat olonsa kotoisaksi. Jäsenten tulee olla kohteliaita toisiaan kohtaan. Tervehdykset sekä kiitokset ovat pieniä vaivoja, mutta vaikutukseltaan suuria. Hyvien uutisten jakaminen sekä kiitokset luovat yhteyden tunnetta. Vaikka hyviä uutisia tulee kertoa ja jakaa, on muistettava, että ongelmatilanteita ei saa jättää huomioitta. Ongelmat tulee jakaa muille ja niihin kuuluu puuttua. (Monta tapaa lisätä yhteisöllisyyttä, Kirsi Riipinen).

Toukokuun projektorissa päävalmentaja Veijon puhe herätteli miettimään. Arvostanko Proakatemiaa? Olenko minä antanut parhaan panokseni ja huolehtinut yhteisöstämme? Yhä enemmän olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota tekemiseeni Proakatemialla. Minä todella haluan, että akatemia on yhteisö ja että me kaikki tunnemme yhteisöllisyyden tunnetta. Tästä syystä olen kovasti yrittänyt miettiä, mitä minä ja me kaikki voisimme tehdä säilyttääksemme yhteisöllisyyden tunteen.

Kuten aiemmin mainitsin yhteiset tavoitteet sitouttavat ihmisiä. Meilläkin yhteisiä tavoitteita jo on, mutta mielestäni ne eivät toteudu niin hyvin kuin voisi. Mistä johtuu, että emme sitoudu tavoitteisiimme? Tulisiko niitä seurata tarkemmin ja useammin, jotta ne toteutuisivat. Ongelmien piilottelu aiheuttaa vain enemmän ongelmia, joten niihin tulisi puuttua ne heti huomattuaan. Meidän tulee ymmärtää, että on se kuka tahansa meistä, joka unohtaa viedä tiskit koneeseen tai roskat roskiin, olemme vastuussa sanoa siitä. Me kaikki olemme osa yhteisöä ja sen takia meidän tulee puhaltaa yhteen hiileen.

 

Haluatko sinä kuulua yhteisöön?

 

 

Lähteet:

Yhteisöllisyyden määritelmä

https://sites.google.com/site/yhteisollisyys/home/yhteisoellisyyden-maeaeritelmae(Luettu 16.5.2019)

 

Monta tapaa lisätä yhteisöllisyyttä, Kirsi Riipinen

https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2015/yhteisollisyys/(Luettu 16.5.2019)

Kommentoi