Näkökulmia talouden elvyttämisestä

11.12.16 Esseen kirjoittaja: Roni Haimakka
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kauppalehti ja talouselämä
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Yrityksen talous

Taloustieteen erilaisia näkemyksiä talouden elvyttämisestä

 

Talouselvytyksellä tarkoitetaan pyrkimystä lisätä kansantalouden kysyntää (kulutusta tai investointeja), jotta vallitseva taantuma tai lama saataisiin käännetyksi nousuun. Taloustieteessä voidaan erottaa erilaisia, vastakkaisia taloustieteen koulukuntia, joilla on myös erilaiset näkemykset talouden elvyttämisen keinoista.

 

Taloustieteen nykyisin vallitsevan uusklassisen taloustieteen koulukunnan mukaan keskeistä talouselvytyksessä on tarpeeksi alhainen rahan korko. Tästä seuraa, että vähemmänkin tuottavat investoinnit muuttuvat kannattaviksi, kun niiden rahoittamiseksi tarvittavaa lainarahaa saa tuottoa alemmalla korolla. Alhainen rahan korko kannustaa yrityksiä ja ihmisiä investoimaan enemmän.

 

Keynesiläisen koulukunnan mukaan taas taloutta pitäisi elvyttää ensisijaisesti finanssipoliittisesti, valtion harjoittaman elvyttävän talouspolitiikan avulla. Tarkoituksena on pienentää julkisen talouden ylijäämää tai kasvattaa sen alijäämää (valtion lainanotto). Tähän päästään käytännössä verojen alentamisella ja/tai lisäämällä julkisia menoja, kuten julkisen sektorin investointeja, kulutusta ja tulonsiirtoja.

 

 

Bengt Holmströmin näkemyksiä talouden elvyttämisestä

 

Talouselämä- lehden haastattelussa taloustieteilijä Bengt Holmström ottaa kantaa maailman vallitsevaan taloustilanteeseen. Bengt Holmström toteaa, että elämme aivan poikkeuksellisia aikoja, jotka pitävät taloustieteilijätkin hämmentyneinä. Maailman keskuspankit yrittävät epätoivoisesti kiihdyttää talouskasvua ja torjua deflaatiota. Keinoina he käyttävät korkoja ja lainapapereiden valtavia osto-ohjelmia. Koroista ohjauskorot ovat nyt suurin piirtein nollassa ja useat muut korot miinuksella. Bengt Holmströmin mielestä eivät edes maailman johtavien keskuspankkien pankkiirit tiedä, mitä koko rahoitusjärjestelmälle on tapahtumassa näiden kokeilujen seurauksena. Bengt Holmström vertaa tilannetta autolla ajamiseen, josta yhtäkkiä katoaisivat vaihteet.

”Auton pyörät liikkuvat, mutta et tiedä, mikä on vikana ja milloin jotain ikävää tapahtuu. Keskuspankit ovat tällaisessa kyydissä, kun ne painavat rahaa. Kukaan ei tiedä, mitä tien päässä on ja onko olemassa jokin rauhallinen tapa tulla takaisin päätielle.” (Talouselämä 13/2016.)

 

Bengt Holmströmin mielestä koko rahan kierrättämisen mekanismi on rikki. Ongelmana on, että raha ei kierrä, koska sijoittajien ja säästäjien rahat menevät pankkiin, joka tallettaa ne edelleen keskuspankkiin, johon ne myös lopulta jäävät. Holmström ihmettelee myös sitä, miksi yritykset eivät nyt investoi vaikka korot ovat nollassa. Yritykset ovat kuitenkin ahneita, ne haluavat ansaita rahaa. Holmström pohtii, ennustaako nykyinen investointilama, että tulossa olisi todella suuren luokan talouskriisi. Epävarmassa maailmassa Holmströmin mukaan kuitenkin raha etsii turvapaikkoja. Sijoituskohteina alkaa esiintyä esimerkiksi asuntokuplia eri puolilla maailmaa. Sijoittajat ostavat isoja määriä asuntoja, mutta eivät kuitenkaan itse mene asumaan niihin, eivätkä vuokraa niitä eteenpäin. Sijoittajille on tärkeintä vain saada rahansa turvaparkkiin.

 

 

Taloustieteen professori Pertti haaparannan mietteitä talouden elvytyksestä

 

Kappalehti- lehden haastattelussa taloustieteilijä Pertti Haaparanta ottaa kantaa ajatuksella, jolla euromaiden taloustilanne saataisiin nousuun. Pertti Haaparannan ajatukset kertovat, että euromaiden taantuma johtuu kysynnän puutteesta. Haaparannan mukaan pitäisi lykätä rakenne muutoksia, sillä ne voisivat olla tuhoisia. Euromaat käyvät suurimman osan kaupasta keskenään, euromaiden keskinäinen kilpailu palkkoja tai veroja alentamalla johtaa pitkällä aikavälillä turmioon kertoo haaparanta. Haaparannan ehdottaisikin elvytystä yhdessä euromaiden kanssa.

Korot ovat olleet alhaalla jo pitkään, eikä nousua ole näkyvissä ja tästä syystä elvytyksen teho nousee ja itse itseään elvyttävä talous on mahdollista.

Taloustieteen professorit Brad DeLong ja Larry Summers esittelivät vuonna 2012 mallin jonka mukaan pitkässä taantumassa elvytys rahoittaa itse itsensä, ”Tuhannen euron elvytys tuottaa talouteen yli tuhat euroa”.

Haaparanta on sijoittanut Suomen nykytilanteen DeLongin ja summersin kehittämään  kaavaan. Suomen kannattaisikin elvyttää, koska investoinnit maksaisivat itsensä takaisin sanoo Haaparanta. Nyt kannattaisi rakentaa esimerkiksi rakennuksia, teitä sekä investoida teollisuuteen ja kaupan alalle sekä uuteen teknologiaan. Valtion talouden hoito on politiikkaa, ei tiedettä. Ja Haaparannan mielestä suomen talouspolitiikka on viety väärään suuntaan.

Omia mietteitä

Suomen, Euroopan ja osittain koko maailman talous on syvässä ahdingossa. Tällä hetkellä sanotaan, että Euroopan talous on osittaisessa nousussa, mutta suomi tulee perässä melkein pienimpänä nousun saavuttaja. Ongelmana suomella on, että vienti ei vedä. suomen talous on kärsinyt myös siitä, että vienti venäjälle on vähentynyt pakottavista syistä.

Suomessa mietitään tiukasti hallituksen puolesta säästöjä joilla talous saataisiin nousuun. Täällä yritetään kannustaa yrittämiseen, työntekoon ja opiskeluun joka on hyvä asia. Jos opintukea pienennetään niin silloin ei voida puhua, että Suomen valtio kannustaa opiskelemaan. Pienyrittäjiä syynätään jokaisesta pennosesta, kun taas suuret yritykset porskuttavat miten tahtovat. Työntekijöiden olot ovat taloudellisesti suomessa hyvät ja työntekijöiden liitot pitävät niistä huolen. Pienyrittäjillä ei ole varaa maksaa suuria korvauksia sunnuntain tuplapalkkaa tai sairauslomista. Missään muualla Euroopassa ei ole näin loistavia työntekijöiden etuuksia mitä suomessa. Tällä tarkoita sitä, että suomalaiset ovat heti lakkoilemassa jos esim. ei saa palkankorotuksia. Tämä voi pahimmassa tapauksessa johtaa yrityksen konkurssiin. Meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen jotta saisimme talouden nousuun. Tämä tarkoittaa sitä, että turhat valitukset pois, eikä aina mietitä sitä kuka saa ja kuinka paljon.

Suomessa on paljon ratkaisuja joilla saisimme talouden nousuun. Meillä on metsissä tuhottoman paljon vientiin sopivia raaka-aineita. Suomen metsiin sanotaan jäävän n. 80%  marjoista, sienistä ym. puhumattakaan yrteistä. Raaka-aineista voisimme jalostaa erinäisiä asioita tai myydä suoraan ulkomaille. Suomen luonto on puhtaudeltaan maailman ykköstasoa sekä syötävien tuotteiden pitoisuus arvot kärkiluokkaa johtuen rankasta talvesta.

Koko pankkijärjestelmä on vääristynyt ja velkaa sanotaan olevan 5 kertaa enemmän kuin rahaa on koskaan painettu. Velkaa myydään ja ostetaan, jolloin otetaan suuria riskejä. Jos velkoja ei makseta niin joku joutuu kärsimään.

 

 

LÄHTEET:

Mikkonen, A. Eivät edes Janet Yellen ja Mario Draghi tiedä. Talouselämä 13/2016.

 

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/elvytys-voisikin-ratkaista-kaiken/DUq5HkNV

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!