Muutos on noussut ajankohtaiseksi ilmiöksi Proakatemialla yhteisön muuttaessa ensi vuonna uusiin tiloihin Kuntokadulle. Muutto on aiheuttanut selkeämmän tarpeen muutosjohtamiselle, jonka seurauksena halusimme ottaa myös Proakatemian johtoryhmän pajaan kuluneena maanantaina aiheeksi muutoksen. Jory-pajasta inspiroituneena jatkoin pajan vetäjänä aiheen parissa myös oman tiimin Saawan pajassa kuluneen viikon torstaina.

Muutos oli pajan aiheena mielenkiintoinen ja se herätti paljon keskustelua sekä ajatuksia. Molemmissa pajoissa muutosta käsiteltiin hieman eri näkökulmista, sillä Jory-pajassa pohdittiin tarkemmin muutosta myös Proakatemia kontekstiin sidottuna.

Tässä esseessä ajatuksenani on kirjoittaa näissä molemmissa pajoissa esille tulleita ajatuksia sekä omia oivalluksiani.

Mitä muutos on?

Oman käsitykseni mukaan muutoksella tarkoitetaan jonkin asian muuttumista verrattuna aiempaan tilaan. Muutosta tapahtuu jatkuvasti meissä, ympärillä olevissamme asioissa sekä maailmassa. Saawan pajassa esille nousi kysymys, lähteekö muutos aina jostakin? Muutoksen lähtöpisteiksi määriteltiin ajatus, tavoite, sattuma tai pakko. Muutos voi lähteä liikkeelle niin tiedostetusti esimerkiksi henkilön omasta ajatusmuutoksesta tai sattumien seurauksena maailmassa. Muutoksen osalta jäimme Saawan kanssa pohtimaan tarvitseeko muutos jotain konkreettista, että voidaan puhua muutoksesta. Esimerkiksi lasketaanko ihmisen ajatuksista tapahtuvaa muutosta muutokseksi ennen kuin se näkyy konkretian tasolla? Vai onko ajatuksissakin tapahtuva muutos muutosta, sillä jokin asia on muuttunut aiempaan verrattuna.

Muutoksen määrittelemisen jälkeen nostin esille kysymyksen, miten muutoksen voi huomata. Muutoksen hahmottamiseen vaikuttaa se millaisilla mittausvälineillä muutosta tarkastellaan. Yleisin hahmottamisen väline meillä on omat silmämme, jonka seurauksena usein huomaamme helposti vain nopeat yhtäkkiset muutokset tai pitkään tapahtuvat suuret muutokset. Tällä mittaustavalla kuitenkin ruokimme helposti ajatusta, että muutokset ovat vain tietynlaisia sekä niitä tapahtuu vain hetkittäin ympärillämme. Päädyin muutoksen havainnoinnin osalta lopputulokseen, että havaitsemiseen vaikuttaa muutoksen nopeus sekä muutoksen mittakaava. Muutoksen havainnointia helpottaa myös muutoksen toistuvuus esimerkiksi vuodenaikojen osalta, vaikka kyseessä onkin pidemmän aikavälin muutos, osaamme huomata sen helpommin koska tiedostamme muutoksen tapahtuvan toistuvasti.

Muutoksen syklit

Proakatemian johtoryhmän sekä Saawan pajoissa huomasin hahmottaneeni muutoksen itselleni uudella tavalla, jonka haluan nyt esseessäni koittaa myös selittää muille. Hoksaamisen aiheutti aiemmin mainitsemani muutoksen nopeus, mittakaava sekä toistuvuus, sekä niiden yhdistyminen toisiinsa. Näiden seurauksena hahmotin muutokset erilaisina erikokoisina sykleinä, jotka pyörivät eteenpäin. Muutoksen syklin kokoon vaikuttaa millä aikavälillä muutosta tapahtuu, sekä kuinka laajasta muutoksesta on kyse. Sykli voi pyöriä siis hitaasti itsensä ympäri, tai muutos voi olla nopeatempoista pienessä syklissä tapahtuvaa. Tällainen muutoksen sykli voi olla kertaluontoinen tai tietyin väliajoin toistuva tapahtuma.

Muutos aiheuttaa muutosta. Näin ollen isompi muutoksen sykli aiheuttaa pienempiä muutoksen syklejä. Esimerkiksi iso muutos viimeisinä vuosina on ollut koronavirus, jonka seurauksena valtiot, kaupungit, yritykset sekä yksittäiset henkilöt joutuivat tekemään erilaisia muutoksia. Isosta muutoksesta seurasi monia pienemmän mittakaavan muutoksia.

Muutoksen käyrä

Yksittäinen muutos voidaan hahmottaa syklin lisäksi myös eräänlaisena käyränä tai janana. Muutos yleensä hahmotetaan vasta siinä pisteessä, kun muutos on tapahtumassa tai se tulee selkeinten kaikkien tietoisuuteen. Tällainen muutoksen kohta voidaan hahmottaa eräänlaisena piikkinä muutoksen käyrässä, jolloin muutos tuntuu äkilliseltä, nopealta sekä ennalta-arvaamattomalta.

Harvoin muutos kuitenkaan on niin äkillinen kuin esimerkiksi tällainen käyrän piikki kohta antaa ymmärtää. Käyrän piikki kohta voidaan hahmottaa ikään kuin jäävuoren huippuna, jonka pinnan alla on tapahtunut paljon ennen kuin muutos on tullut niin käyvään muotoon. Käyrä on siis todellisuudessa ollutkin paljon loivempi ja pidempikestoinen kuin ehkä alkuun on osattu ajatella.

Ajatuksen hahmottamisen avuksi voidaan käyttää esimerkkinä Proakatemian muuttoa Finlaysonilta pääkampukselle. Puhetta Proakatemian muuttamisesta pois Finlaysonilta on ollut käynnissä useampien vuosien ajan eri kokoonpanoilla. Valmisteluja ja suunnitelmia on tehty pitkään, kunnes päätös lopulta tehtiin. Remonttisuunnitelmat, muuton miettiminen ja muutoksen johtaminen on koko ajan pyörinyt taustalla, mutta muutto näyttäytyy valtaosalle yhteisöstä äkillisenä nopean aikavälin muutoksena. Mikä on aivan normaalia, sillä koen muutoksen käyräkohdan piikin olevan jollain tavalla väistämätön. Ratkaisevaa on missä vaiheessa muutosta ihmiset ovat tietoisia tulevista muutoksista sekä kuinka loiva muutoksen käyrä on.

Millaisissa muutoksissa elämme?

Pureuduimme molemmissa muutospajoissa siihen millaisia muutoksia ja muutossyklejä maailmassa ympärillämme on. Pajoissa nousi esille lukematon määrä erilaisia ympärillä tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat eri mittakaavassa meihin. Muutoksen mittakaava oli skaalattavissa globaaleista muutoksista aina esimerkiksi Tampereella tai Proakatemialla tapahtuviin muutoksiin. En halua luetella kaikkia näitä esseessäni, vaan suosittelen kaikkia meitä miettimään, millaisissa muutoksissa elämme. Mitä paremmin pystymme hahmottamaan erilaiset ympärillämme olevat muutokset, sitä helpommin pystymme ennakoimaan tai hyödyntämään tilaisuuksia esimerkiksi tulevaisuuden työelämässä tulevina yrittäjinä tai johtajina.

Muutosjohtaminen

Olen käsittänyt muutosjohtamisen tähän mennessä enemmän jonkun muutoksen johtamisella, mutta pajojen seurauksena käsitykseni muutosjohtamisesta muuttui. Kyseessä onkin enemmän muutoksessa johtamisessa, jos taustakäsityksenä on jatkuvat muutokset, joissa elämme. Muutosjohtamisen kannalta koen tärkeäksi muutoksen käyrän loiventamisen, jolloin muutos ei synny äkilliseksi resursseja vieväksi tapahtumaksi vaan sitä on osattu ennakoida jo riittävästi etukäteen. Hyvä muutosjohtaja eli muutoksessa johtaja on tietoinen, millaisissa muutoksen sykleissä elämme sekä osaa ennakoida millaisia muutoksia tulevaisuudessa on mahdollista tulla.

Lähteet

Proakatemia Jory. Paja. 14.11.2022. Tampere. Proakatemia.

Saawa. Paja. 17.11.2022. Tampere. TAMK.