Tampere
19 Apr, Friday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Murretaan lukkoja toimimalla toisin



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Murra tunnelukkosi, työstä tunteet, toimi toisin.

Kirja on jatko-osa Tunnelukkosi -kirjalle, jonka olen lukenut aiemmin tänä vuonna. Murra tunnelukkosi syventyy minäkuvamme tiedostamiseen ja kehittämiseen. Kirja opettaa ja auttaa meitä toimimaan toisin ja perustelee käyttäytymistämme tunteidemme takana. Itsetuntemuksen parantaminen auttaa kasvavaan vahvempana kohti aikuisuutta. Kirja antaa työkaluja tunnelukkojen työstämiseen ja pitää sisällään testejä, sekä harjoituksia, joiden avulla tunnelukkojen murtamisen voi aloittaa.

Pohdintaa

Tunnelukot ovat osa jokapäiväistä elämäämme, ne ovat syntyneet meille lapsuudessa kokemistamme ja tuntemistamme asioista. Tunne on luonnollinen seuraus siitä, mitä olemme kokeneet tai koemme tällä hetkellä. Emme voi muuttaa tunteita tai edes hallita niitä, eikä meidän tarvitsekaan. Tunteet ovat  tapa reagoida asioihin. Tunne joka on seuraus tapahtumasta rinnastuu yleensä kokemaamme. Jos näkiessämme koiran meidät valtaa pelon tunne, kertoo se taatusti jostain kokemastamme aikaisemmin. Jollain toisella saattaa saman koiran näkeminen laukaista onnellisuuden ja rakastettavuuden tunne. Tämäkin tunne pohjautuu aiempaan kokemaamme. Jokaisella meillä on tunnelukkomme jotka vaikuttavat joissakin elämän osa-alueissa, jokaisella omalla tavallaan.

Tunnelukkoja on vaikeaa kyseenalaistaa tai huomata, sillä olemme saattaneet elää niiden kanssa koko elämämme. Ne ovat tavallaan istutettu meihin. Jos meiltä kysytään kuinka kauan olemme olleet niin vaativia itseämme kohtaan ja vastaamme tähän “aina”, voimme melkein tietää sen olevan tunnelukko. Olemme syntymästämme asti oppineet vaativuuden malliin ja sisäistäneet sen osaksi normaalia elämää. Emme ole koskaan osanneet kyseenalaistaa sitä, sillä emme tiedä millaista elämä on kun emme elä vaativuuden ajatusten kanssa joka ikinen päivä. Vasta kun olemme tiedostaneet lukkomme, voimme alkaa työstää niitä ja päästä niistä eroon. Tunnelukkoihin kasvaminen tekeekin niistä niin monimutkaisia ja haastavia paikantaa.

Niin kuin sanoinkin, tunnetta emme voi muuttaa, mutta tapaamme reagoida tunteeseen voimme. Voimme vaikuttaa asenteeseemme jolla otamme tunteen vastaan. Lähdemmekö mukaan pelkoon, joka valtaa meidät koiran näkiessämme vai puhummeko itsellemme tällöin lempeästi ja sanomme, ettei ole mitään hätää. Haastammeko itseämme menemään koiran lähelle ja silitämme tätä. Kaikki nämä ovat meidän päätöksiä siihen kuinka haluamme ottaa tunteen vastaan ja kuinka siihen reagoimme ja asennoidumme. Tunteet ovat perimmiltään tuntemista varten, ei ilmaisemista varten.

Saatamme myös monesti lähteä kompensoimaan tunnelukkoa, jolloin kompensointi muuttuu helposti ylikompensoinniksi. Käytämme kaiken energian estääksemme tietyn piirteen tai tunteen tuloa, jolloin se lopulta pidemmällä aikavälillä kääntyy meitä vastaan. Olemme voineet esimerkiksi lapsena tuntea olomme aliarvoiduiksi, jopa tyhmiksi, ja aikuisella iällä saatamme ylikompensoida tätä tunnetta. Saatamme päteä paljon, suorittaa elämäämme, esittää vahvempia kuin olemme, näyttää pärjäävämme ja osaavamme yksin. Emme siedä muiden apua tai sitä, että emme ole oikeassa. Kyseinen toiminta kertoo halusta estää saman tunteen kokemista kuin lapsena. Emme halua enää koskaan kokea sitä, että joku aliarvoi meidät tai pitää meitä tyhmänä. Teemme kaikkemme sen eteen, ettei tällaiselle tule enää mahdollisuutta.

Ylikompensointi voi hyvin tulla esille aikuisena, kun haluamme kompensoida lapsuutemme vaillejäämistä omiin lapsiimme. Haluamme varmistaa sen, että omat lapsemme eivät ikinä joudu kokemaan samaa kuin me lapsena. Esimerkiksi vanhempien huutaminen ja riiteleminen. Haluamme, etteivät meidän lapset näe koskaan moista ja joudu kokemaan samaa kuin me lapsena. Lopulta patoutunut kiukku purkautuu, luultavasti samalla tavalla, kuin omilla vanhemmillamme aikoinaan. Ja tällöin koet olevasi epäonnistunut vanhempana. Sen sijaan tunteiden ulospäästäminen ja niihin huomion kiinnittäminen totaalisen kieltäytymisen sijaan on parempi ratkaisu. Kaikki karjaisevat välillä. Se kuinka siihen reagoit ja toimit tilanteen jälkeen on ratkaisevaa. Se kuinka opit käsittelemään tunnetta kun haluat huutaa on ratkaisevaa. Työkalut tähän helpottavat asian käsittelemistä. Esimerkiksi liikunta tai pitkä lenkki, jolla pääset purkamaan vihan ulos. Kaikki on itsensä tutkiskelua ja opiskelua.

Loppusanat

Molemmat kirjat ovat totisesti saaneet ajattelemaan ja kyseenalaistamaan omia tapoja olla. Parasta oli kuitenkin oivaltaa se kuinka asenteemme ottaa tunteita vastaan määrittelee kaiken sen kuinka tunteen lopulta koemme. Meillä on kaikki valta ja voima vaikuttaa siihen kuinka asiat käsittelemme ja otamme vastaan. Helppoa se ei taatusti ole, sen tiedän. Mutta se mahdollisuus meillä on, ja jos siihen haluamme tarttua on tiettyjen tunnetilojen käsitteleminen taatusti myöhemmin helpompaa. Pidin kirjasta ja kannustan sen lukemiseen, vaikkakin jotkut harjoitukset ja näkökulmat menivät minulle hieman yli ja tuntuivat jopa hitusen oudoilta.

LÄHTEET:

Murra tunnelukkosi. Kimmo Takanen. 2017. Äänikirja.

Kommentoi