Muodonmuutos

25.09.17 Esseen kirjoittaja: Anna Vikman
Kirjapisteet: 2
Kirja: Muodonmuutos
Kirjan kirjoittaja: Esa Saarinen, Kirsti Lonka
Kategoriat: Johtaminen, Oppiva organisaatio

Muutos ihmisessä alkaa lähtökohtaisesti hänestä itsestään.

Kukaan ihminen ei voi toista ihmistä muuttaa, vaan ihminen muuttuu, jos itse haluaa. Kyseessä ei ole helppo tai millään tavoin yksinkertainen aihe, muutos kun harvoin tapahtuu hetkessä. Tämän asian olen oman elämäni varrella oppinut ja näin pyrin itse ajattelemaan. Työelämä puolestaan on opettanut minulle muutoksesta sen, että ainoa asia joka on pysyvää, on muutos. Kilpailu on kovaa, yrityksien on pyrittävä kehittymään ja mukautumaan yritysmaailman jatkuvassa murroksessa.

Etsiessäni kirjaa itsensä johtamisesta, törmäsin Esa Saarisen ja Kirsti Lonkan kirjoittamaan teokseen Muodonmuutos. Jo ottaessa kirjan käsiin huomaa, että sen ulkoasu on hieman erikoinen; sitä luetaan pystysuunnassa ja sivujen reunoissa on koloja, mahdollisesti sormia varten.  Kirjan etukannessa kerrotaan, että muutokseen mukautumisen, jatkuvan oppimisen ja joustamisen vaatimukset pelottavat, mutta niistä on mahdollista kasvattaa myös sisäinen ihme. Etukannen lauseeseen on mielestäni helppo samaistua. Muutos on pelottavaa ja siitä syystä siihen on helpompi suhtautua negatiivisesti ja epäröiden, kuin että antaisi muutokselle mahdollisuuden johtaa johonkin uuteen ja mahdollisesti parempaan. Saarisen ja Lonkan kirja on kuvaus ihmisen henkisestä kasvusta ja niistä mekanismeista, jotka säätelevät ihmisen kykyä oppia ja muovata kohtaloaan oppimisen kautta. Kirja käsittelee itsensä johtamista, oppimista ja opettamista vähemmän perinteisellä tavalla, väittämien kautta. Sen tarkoitus ei ole selittää oppimisen ihmettä, vaan synnyttää se. Valitsin kirjan, sillä mielestäni elämä on jatkuvaa oppimista ja henkistä kasvua. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uusia asioita. Pitää vain löytää halu oppia ja taito muuttua.

KUKA OPPII? ITSENSÄ JOHTAJUUS

Oppimisen perimmäinen kysymys koskee sitä, miten ihminen itseään johtaa. Millaisella otteella, uskolla, arvopohjalla, johdonmukaisuudella, realismilla ja kehitysenergialla.

Nostan tästä itsensä johtajuuden aihealueesta esille muutaman huomionarvoisen kohdan ja näkökulman.

Ihminen, joka haluaa vaikuttua

Yksi itsensä johtamisen taito on, että osaa ottaa tietoa vastaan ja tietää ottavansa sitä vastaan, vaikka luulee ettei ota. Kuitenkin jos ihminen on liikaa vaikutuksille altis, hän hukkuu itseltään ja muilta. Jos ihminen ei ole riittävästi vaikutuksille altis, hän kuihtuu. Mielestäni ihmisen on hyvä ottaa vaikutteita muista ihmisistä, ammentaa heistä tietoa ja taitoja. Olen sitä mieltä, että itse opin parhaiten muilta ihmisiltä sen sijaan, että perehtyisin johonkin asiaan itsekseni. Siksi esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelu tuntuu itselleni yliopisto-opintoja mielekkäämmältä tavalta oppia. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että jos antaa muiden vaikuttaa liikaa omaan itseensä, niin sitä helposti unohtaa omat ajatuksensa ja lopulta oman itsensä. Ihmiset mieluummin ajautuvat mukana kuin ajattelevat itse. Siihen syyllistyn itsekin toisinaan ja uskon, että moni meistä kokee samoin. Siksi olisikin toisinaan hyvä pysähtyä ja haastaa itseään ajattelemaan. Meiltä kaikilta todennäköisesti kuitenkin löytyy omat ajatuksemme ja mielipiteemme, kunhan ne kaivetaan esiin.

Hyvä elämä

Saarinen ja Lonka kertovat, että hyvä elämä syntyy, kun ihminen parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa itseään ympäristön kannalta rakentavasti. Tämä edellyttää arvoja, kykyä myötäelää ja kykyä ohjata käyttäytymistään ajattelunsa kautta. Oman itsensä arvostus ja yhteenkuulumisen onni ovat avainsytykkeitä oppimiseen, henkiseen kasvuun ja kehityksen läpimurtoihin ylitse sen, mikä ennakolta näytti mahdolliselta. Työelämässä työskennellessäni ja koulussa opiskellessani olen oppinut sen, että kun kuuluu mukaan johonkin tiimiin tai porukkaan ja tuntee yhteenkuuluvuuden tunteen, niin ihminen suoriutuu tehtävistään paremmin. Toisen ihmisen tuki ja arvostus ovat minulle tärkeitä oman itsensä arvostusta lisääviä asioita.

Henkiset vaikuttajat

Jokainen ihminen tarvitsee elämänuskoa vahvistavia vaikuttajia, koska täysin itseoppinutta arvoelämää ei ole. Henkisiä vaikuttajia ovat mm. lähipiirin ihmiset, ihmiset joita ei koskaan ole tavannut mutta joista on kuullut, opettajat, esimiehet, elokuvahahmot. Henkinen johtaja levittää vaikutustaan sen kautta, mistä hän välittää. Pääkysymys ei ole siinä, miten hän voi olla itse suuri, vaan miten toiset hänen kauttaan voivat olla suurempia. Henkinen johtaja saa ihmiset näkemään arkensa uudella tavoin. Jokin pieni asia muuttuu. Tähän liittyen kirjassa mainitaan Timo Jutilan kuvailu Suomen 1995 kultaa voittaneen jääkiekkojoukkueen päävalmentajan Curt Lindströmin Lite bättre –valmennusfilosofiasta:

Tosiasiahan on, et kun sä aamulla heräät ja päätät et jonku asian sä teet paremmin tänään, niin sähän pystyt tekeen sen. On se sitte että sä syötät sun lapses paremmin tai ajat huolellisemmin autoa tai on se mikä tahansa motto. Mut jos sä otat sen kannan, niin se varmasti toimii.

Mielestäni tuo Timo Jutilan kuvailu on erittäin tärkeä henkisen vaikuttajan ajattelumalli. Se jäi mieleeni jo ensimmäisellä kerralla kirjaa lukiessani. Asian ei todellakaan tarvitse olla sen suurempi kuin esimerkiksi se, että tänä aamuna järjestän itselleni hetken aikaa ja luen Aamulehden ennen kouluun lähtemistä.

Rajojen asettaminen

Saarinen ja Lonka huomauttavat, että pelkällä hyvällä ei päästä parhaaseen hyvään.

Tämän voi ymmärtää siten, että ihminen ei opi pelkän kannustuksen ja kehun kautta, vaan kasvattaminen, johtaminen ja kehittäminen vaativat myös rajojen asettamista. Rajojen asettamisen avulla ihminen ymmärtää itsekkyyden ja epäitsekkyyden eron ja löytää terveen itseluottamuksen ylimielisyyden sijaan.

Mielestäni vanhempien tehtävä on asettaa lapsilleen rajat ja opettaa heille oikean ja väärän ero. Minulle on asetettu lapsesta lähtien rajat siitä mitä saa ja ei saa tehdä, mikä on hyvien tapojen mukaista sekä miten ei tulisi käyttäytyä. Koen, että vanhempani ovat onnistuneet kasvatustyössään, muokaten minusta hyväkäytöksisen, omat rajani tuntevan ja muita ihmisiä kunnioittavan ihmisen.

Hyvässä esimiestyössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että esimies johtaa alaisiaan omalla esimerkillään kannustavasti ja johdonmukaisesti. Hän kohtelee alaisiaan lämmöllä, mutta on tarpeen tullen jämäkkä. Hän pitää huolen siitä, että työntekijä tietää mitä hänen työtehtäviinsä kuuluu ja töiden tekoa varten löytyvät myös sopivat työkalut. Hän antaa ja ottaa vastaan positiivista ja rakentavaa palautetta, jolloin niin hänellä itsellään ja alaisillaan on mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen.

Tietoinen uskon vahvistus

Itsensä johtaminen edellyttää Saarisen ja Lonkan mukaan tietoista uskon vahvistusta, eli työskentelyä, jotta usko säilyisi siihen, millä on todellista merkitystä. Tämä usko kuihtuu pois, jos ei tiedosteta mihin oikeastaan uskotaan. Saarisen ja Lonkan mukaan usko edellyttää kirkasta ajattelua. Voidakseen löytää oman ihmeensä ihmisen täytyy katsoa ylös unelmiinsa ja samalla uskaltaa kasvaa myös alas, siis ankkuroitua johonkin. Ihmisellä täytyy olla unelmia, uskoa pintaa syvempiin merkityksiin ja samalla rohkeutta ryhtyä rakentamaan omaa kasvuansa niillä aineksilla, jotka ovat käsillä. Mielestäni usko on tärkeä ihmisen tekemistä ohjaava tekijä ja unelmointi on jo puoli voittoa, sen tietää Veikkauskin. Unelmointi on kykyä kuvitella, millaista elämä on parhaimmillaan. Näin kerrotaan Hyvä terveys -lehden nettiartikkelissa ”Unelmointi vie kohti onnea”. Kun uskaltautuu unelmoimaan, vapautuu järjen vankilasta. Unelmissa jokaisella on lupa onneen, voi vapaasti luoda asioita ja kuvitella erilaisia tilanteita ja tapahtumia. Unelmat ja unelmointi eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan on tehtävä töitä johdonmukaisesti niiden saavuttamisen eteen.

SYSTEEMIÄLY ITSENSÄ JOHTAMISESSA

Muodonmuutos –kirjan luettuani halusin perehtyä lisää Saarisen tuotantoon, mitä kautta löysin hänen ja Raimo P. Hämäläisen englanninkielisen tekstin Systeemiälystä: Systems Intelligence: Connecting Engineering Thinking with Human Sensitivity.

Ihminen toimii ja elää kokonaisuuksissa ja niitä kokonaisuuksia voidaan kuvailla systeemeiksi, esim. perhe, koulu, työpaikka jne. Emme voi välttää systeemin vaikutusta meihin tai meidän vaikutusta systeemiin, saati pysyä sen ulkopuolella. Systeemiälyllä tarkoitetaan älykästä toimintaa, joka hahmottaa vuorovaikutuksellisia kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti ja luovasti. Systeemiälykäs ihminen osaa toimia järkevästi monimutkaisissa systeemirakenteissa. Niissä toimiessaan hän ei välttämättä objektiivisessa mielessä ymmärrä vaikuttavansa kokonaisuuteen tai kokonaisuuden vaikutusta häneen koska hän on sisällä siinä kokonaisuudessa. Siitä riippumatta hän on kuitenkin älykäs siinä, jossakin kokonaisuudessa.

Ihmisessä on enemmän systeemivoimaa kuin mitä päälle päin näkyy. Ihmisten kokonaisuuksissa elämisen kyky on huomattava.  Tärkeä asia systeemiajattelussa on positiivisen ja negatiivisen oikea suhde. Ihmiseltä löytyy tiettyjä kyvykkyyksiä ja lahjakkuuksia, mistä muodostuu hänen ”ykköskenttänsä”. Kyseessä voi esimerkiksi olla jokin älyllistä ponnistelua vaativa tehtävä esim. matemaattinen laskusuoritus, mikä ei välttämättä liity lainkaan muihin ihmisiin. Sen sijaan ihmisellä on myös heikkouksia, sellaisia asioita joiden kohdalla ei tiedä miten tulee pärjäämään, esim. esiintymistaito. Se ei silti tarkoita, etteikö ihminen voisi aktiivisesti harjoittaa esiintymistaitoaan ja pyrkiä kehittymään siinä. Tärkeä asia muistaa on, että toisinaan kohdalle voi sattua onnekkaita sattumia, kun on avoin ja odottaa. Pitäisi uskaltaa heittäytyä, eikä piiloutua pelon taakse.

Ihmisen tulisi kehittää itseään, antaa oman kasvun mahdollisuudelle mahdollisuus mutta sen lisäksi myös miettiä, mitä hän on suhteessa toisiin ihmisiin ja elämään itsensä ulkopuolella. Missä mitassa ihmisen parempi elämä heijastelee hänen kykyä kuljettaa itseään pois sellaisista ennakkokäsityksistä ja –oletuksista, jotka sulkevat toisia ihmisiä jollain tavalla vähempiarvoisiksi itseemme nähden. Ihmisen pitää ajatella muitakin kuin vain omaa itseään. Systeemiajattelu lähtee siitä, kun ihminen katsoo maailmaa toisen ihmisen silmin.

Tämä systeemiälyn ajattelumalli on mielestäni hyvin kiehtova. Kyse on mielestäni siitä, miten ihminen toimii ja vaikuttaa eri kokonaisuuksissa. Miten ihminen voisi muuttaa oman elämänsä paremmaksi olemalla avoin ja uskaltautumalla omalle epämukavuusalueelle. Kyse on myös toisen ihmisen kunnioituksesta ja ymmärryksestä.

Itsensä johtaminen on tiedon vastaanottamista ja omaksumista

Mielestäni itsensä johtaminen on mm. tiedon vastaanottamista ja omaksumista muilta ihmisiltä. Se tarkoittaa sopivaa määrää vaikutteita muista ihmisistä, kuitenkin säilyttäen omat ajatukset ja mielipiteet. Itsensä johtaminen tarkoittaa hyvän elämän elämistä; itsensä ja muiden ihmisten arvostamista, ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Niin kuin mainittu, täysin itseoppinutta arvoelämää ei ole. Siksi tarvitsemme henkisiä vaikuttajia elämäämme. Ne voivat olla lähipiirin ihmisiä tai vaikka satuolentoja, kuten Nalle Puh:

”Lupaa minulle, että tulet muistamaan. että olet paljon rohkeampi kuin uskot, vahvempi miltä näytät ja fiksumpi kuin luulet.”

Itsensä johtaminen tarkoittaa rajojen asettamista ja kenties positiivista itsekkyyttä. Pelkällä hyvällä ei minunkaan mielestäni päästä parhaaseen hyvään. Ihmisen pitää asettaa itselleen ja muille rajoja kehittääkseen terveen itseluottamuksen. Pitää oppia rakentamaan itselleen ne raamit, joiden sisällä on oikein liikkua ja jotka ylittäessä käyttäytyy kenties ylimielisesti tai epäkunnioittavasti. Usko siihen mikä merkitsee, ohjaa toimintaamme ja vaatii työtä. Henkilökohtaisesti pyrin uskomaan siihen, että kaikella mitä tapahtuu, on merkityksensä. Kaikki mitä minulle on elämäni varrella tapahtunut, positiivinen ja negatiivinen on ohjannut elämääni, vienyt minua eteenpäin. Ihmisen pitää myös uskaltaa unelmoida. Ilman uskoa ja unelmia en olisi tässä kirjoittamassa tätä esseetä.

Itsensä johtaminen on siis omien unelmien tiedostamista ja niitä kohti tavoittelemista. Sama pätee myös systeemiajatteluun, jonka tarkoituksena on tiedostaa ja vaikuttaa omaan ajatteluun eri systeemeissä. Jälkiviisaus on helppoa, nykyhetken tiedostaminen ja tulevaisuuden epävarmuuden sietäminen ei.

 

 

LÄHTEET

Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. Systems Intelligence: Connecting Engineering Thinking with Human Sensitivity.

Hietaniemi, H. 2008. Unelmointi vie kohti onnea. Luettu 23.9.2017.

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/unelmointi_vie_kohti_onnea

Lotto –unelmointi on jo puoli voittoa. Youtube 2015. Katsottu 23.9.2017.

https://www.youtube.com/watch?v=jqEFrg-7qFQ

Saari, T. 2016. Nalle Puh, 90 – Muistatko nämä koskettavat sitaatit? Luettu 24.9.2017. http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2016101322454842_fd.shtml

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!