Motivaation hakua teorian lukemiseen

14.11.16 Esseen kirjoittaja: Anu-Maria Järvinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tulokseen tiimityöllä
Kirjan kirjoittaja: Karl-Magnus Spiik
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Joskus minusta tuntuu, että teorian lukeminen on opettanut minulle hyvin vähän. Olen lukenut opiskeluihini liittyvää teoriaa lähinnä silloin, kun se on ollut oleellista esimerkiki tentin kannalta. Silloin olen yleensä opetellut pääkohdat ja avainlauseet ulkoa, siirtänyt ne tenttipaperiin, unohtanut ne ja pärjännyt. Nyt minun kuitenkin pitäisi lukea teoriaa tiimioppimisesta ja tiimityöstä, mutta motivaation löytäminen lukemiseen on vaikeaa.

Olen enemmän toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta oppiva ihminen. Peilaan omaa tekemistäni muiden toimintaan, sekä opin uusia asioita kokeilemalla ja toistamalla. Tämä on toiminut elämässäni toistaiseksi melko moitteettomasti. Minulla on myös lukivaikeus, ja olen aina ollut hidas lukija. Minun on toisinaan vaikeaa hahmottaa pitkiä lauseita ja abstrakteja ilmaisuja. Välillä pyöreästä tulee valkoisen synonyymi, ja maailmasta vain katoaa sanoja. Tästä johtuen luen vastahakoisesti tieteellistä tai akateemista tekstiä, ja olen tavallaan aikoinaan päättänyt vain pärjätä elämässä ilman ylimääräisiä teorioita.

Karl-Magnus Spiik selvittää kirjassaan Tulokseen tiimityöllä tiimityön perusteita ja syitä lukea tiimityön teoriaa. Luin kirjan muokatakseni asenteitani ja löytääkseni uudenlaisen motivaation lukemiseen.

Spiikin mukaan teorian avulla voi ymmärtää, mistä tiimityössä on kysymys. Lukemalla teoriaa voin siis saada kohtuullisen käsityksen tiimityöstä jo ennen siihen ryhtymistä.
Tiimityön teoriaan tutustumalla voin kirjan mukaan saada työvälineitä tiimissä toimimiseen, konkreettisia menetelmiä ja keinoja pulmien ratkaisemiseen. Tutustumalla teoriaan en ole enää vain havaintojeni varassa, vaan voin tehdä suunnitelmia, ennakoida ja varautua. Tämä kuulostaa järkevältä, sillä vaikka havainnoiminen on hyödyllistä, se saattaa johtaa pahasti harhaan havaintojen kääntyessä vääriksi tulkinnoiksi. Teoriaan tutustumalla oppii myös hahmottamaan tiimin syntymisen eri vaiheita, mikä auttaa tiimityöskentelyn edetessä alkuinnostuksesta ja kuherrusajasta ensimmäisiin kuohuntoihin.

Tutustuminen teorioihin lisää ja kehittää Spiikin mukaan nopeasti myös kriittistä ajattelua. Opeteltuani aikoinaan ulkoa lukion oppimäärän sisältämät kirjat, minusta oli tullut tehokas opiskelija. Kun muistikapasiteettini petti minut välillä, keskityin kehittämään yhä tehokkaampia ja luovempia tapoja opetella ja muistamaan asioita ulkoa. Tehokkaaseen lukusysteemiini keskittyminen takasi sen, että hyväksyin lopulta kaiken lukemani sinisilmäisesti sellaisenaan, enkä ollut kovinkaan kriittinen. En silloin vielä ymmärtänyt, että teorioilla on omat tarkoituksensa.

Spiik on harvinaisen oikeassa todetessaan, että teorioiden käyttämistä voi hyvin verrata suunnistamiseen. Kartasta puuttuvat kaikki vuodenajat, vuorokaudenajat ja muut olosuhdetekijät, metsäneläimistä ja muista muuttuvista tekijöistä puhumattakaan. Kartta siis on pelkkä teoria. Suunnistaja liikkuu kuitenkin metsässä huomattavasti paremmin kartan kanssa kuin ilman sitä. Tiimityön teoriaan perehtyminen on viisasta, koska siten on helpompi ymmärtää organisaatioiden monimutkaisia rakenteita ja toimintaa. En todellakaan lähtisi pitkälle vaellukselle ilman karttaa. Miksi en siis tutustuisi Proakatemiassa opiskellessani tiimityön teorioihin?

Tulokseen tiimityöllä -kirjaa lukiessani ymmärsin, että teorioiden pohtimisella ylipäätään onkin minulle merkitystä. Kirjan luettuani sana ”teoria” ei kuulosta korvissani enää vatsataudilta, joten nyt voin tarkastella tulevia lukuprojekteja avoimemmalla mielellä.
Eihän se ole teorian vika, että se esitetään usein kirjoitetussa muodossa.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!