Motiivit ja johtaminen

13.02.18 Esseen kirjoittaja: Katja Limatius
Kirjapisteet: 2
Kirja: Opas yksilölliseen motivointiin - 16 perustarvetta johtamisen apuna
Kirjan kirjoittaja: Päivi Mayor ja Päivi Risku
Kategoriat: Johtaminen

Tämä kirja kiinnosti kovasti itsetutkiskelun näkökulmasta, mutta hetken aikaa luettuni huomasin, että tämähän on loistava kirja johtamistaitojen tueksi. Jokainen meistä kuitenkin toimii motiivien ohjaamina, monesti sitä tiedostamattaan. Persoonamme ovat erilaisia arvoista ja motiiveistamme johtuen. Kirja antaa loistavia vinkkejä, kuinka tunnistaa muiden motiiveja ja motivoida tietyn tyyppisiä ihmisiä, miksi ei myös itseään.

Kirjan motiivit perustuu psykologian professori Steven Reissin teoriaan elämän 16 perustarpeesta.

Alussa oli hyvää käsittelyä siitä mitä motivaatio, motiivi ja motivointi ylipäänsä ovat ja mitkä on niiden erot.

Vaikka kirjassa ei testiä tehdäkään, on sieltä mahdollista poimia kohtia mitkä kolahtaa itseen. Mielestäni loistavaa myös tässä kirjassa on se, että se tarjoaa suoria vinkkejä miten johtajana toimia tietyn motiivisen ihmisen kanssa, mielestäni tämä on äärimmäisen tärkeää johtamisessa. Meitä kaikkia motivoi eri asiat, jos kaikkia yrittää johtaa samalla tavalla, voi tulokset jäädä heikoiksi. Kirjan vinkit auttavat yksilöllisessä johtamisessa, esim. kuinka motivoin henkilöä jolla on vähäinen vallan tarve, järjestä tapaamisia missä voit tukea henkilöä päätösten teossa, jolloin hän kokee saavansa tukea ja arvostusta. Kaiken kaikkiaan, tärkeää on ymmärtää oman elämänsä motiivit, miksi toimii kuten toimii, ja mistä nämä toiminta tavat kumpuavat, sitä kautta on myös helpompi tarkastella muiden ihmisten, esim. alaistensa motiiveja, ja koittaa motivoida heitä sen mukaan. Itse haluan tässä esseessä käsitellä muutamia motiiveja tarkemmin kuin toisia, sen vuoksi että niiden kohdalla olen kokenut kolahduksia tai ne ovat erityisen voimakkaita itselläni tai Promisia tiimillä, johon kuulun.

Kirjan luettuani myös havahduin siihen että tutkin vaivihkaa muiden motiiveja tähän kirjaan pohjautuen, mietin että, tuolla on varmaan vahva sosiaalisten kontaktien tarve, tuolla on vahva järjestyksen tarve, tuolla on vähäinen kunnian tarve jne. Mutta ehkä tärkein mitä kirjan kautta oivalsin oli se, että tiimissämme suurimmalla osalla on vahva vallan tarve, eli on tarve vaikuttaa asioihin, tehdä päätöksiä, halu johtaa muita ihmisiä, he kokevat tyydytystä voidessaan vaikuttaa moneen asiaan tai ihmiseen. Koen että myös itselläni on vahva vallan tarve, tarve vaikuttaa. Tästä syystä välillä päätösten teko tiimissämme on hidasta, mutta on äärimmäisen tärkeää että pääsemme yhdessä vaikuttamaan asioihin, tiimimme tilanne muuttuisi hyvinkin päälaelleen mikäli yksi sanelisi muille mitä tehdään milloinkin, tällöin vallan tarpeen omaavat voivat ärsyyntyä ja kokea itsensä hyödyttömiksi. Se että monella meistä todennäköisesti on vahva vallan tarve, varmastikin juontuu siitä että olemme hakeutuneet juuri Proakatemialle, haluamme opiskella yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Mielestäni onkin tärkeää että vahvan valta motiivin omaavat johtajat kouluttautuisivat, sillä tuo motiivi itsessään ei tee kenestäkään hyvää johtajaa, vaan mahdollisesti jopa päinvastoin. Kun tuntee että on päästävä vaikuttamaan muihin ja asioihin, sitä helposti jyrää toiset alleen omilla ajatuksillaan, mikä johtamisen kannalta vie aivan väärään suuntaan. Kouluttautunut valta motiivin omaava johtaja voi olla menestyksekäs.

Sosiaalisten kontaktien tarpeistani en päässyt oikein itsekään selville. Minusta tuntuu että vapaa-ajallani haluan olla tuttujen vanhojen ystävien kanssa, enkä niinkään jaksaisi tutustua uusiin ihmisiin. Olen jollain tapaa erittäin valikoiva siitä, milloin haluaisin nähdä ketäkin kaveria, ja se hämmästyttää itseänikin toisinaan. Koen että tarvitsen ihmisiä lähelleni voidakseni hyvin, kaipaan paljon läheisyyttä ja keskustelua, tämän vuoksi uskon että jossain määrin sosiaalisten kontaktien tarve on olemassa. Toisaalta tuo valikoivuus ystävien ja uusien tuttavuuksien suhteen hieman häiritsee, se saa miettimään että onko minulla kuitenkin tarve omaan rauhaan. Tämä on hieman ristiriitainen ja siksi uskonkin, että kumpikaan näistä motiiveista ei ole minulla kauheasti toistaan vahvempi, jos jompikumpi niin varmaankin tuo sosiaalisten kontaktien tarve, sillä yksinäiseksi tulen jos olen monta päivää yksin. Tuo valikoivuus voi toki johtua myös aiemmista töistäni, asuntomyyjän työssä on oltava sosiaalinen pitkin päivää, hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa ja se on joskus myös kovin väsyttävää. Myös kampaajan työssä koin asiakkaiden kanssa jutustelun raskaaksi, etenkin väsyneenä pitkän työviikon jälkeen. Toisinaan taas asiakkaista saa paljon energiaa ja huonokin päivä muuttuu energiseksi ja iloiseksi. Erittäin ristiriitainen juttu, enkä oikein pääse itsekään perille olenko kissa vai koira.

Vahva koston ja voittamisen tarve, tällaisen motiivin omaavat ihmiset usein arvostavat kilpailua ja voittamista sekä inhoavat häviämistä. He saavat nautintoa jos saavat kostettua niille, jotka ovat heitä loukanneet. Kostonhalu motivoikin kilpailuhenkisyyttä. Yrittäjyydessä tästä motiivista on hyötyä, sillä se auttaa jaksamaan vastoinkäymisissä. Kostonhalulla motiiveissa tarkoitetaan pääasiassa sitä, että yksilö reagoi voimakkaasti esimerkiksi epäoikeudenmukaiseksi tuntemassaan tilanteessa, ”minuahan ei näin kohdella, näytän vielä mihin minusta on”. Itse koen omaavani vahvan motiivin tässä asiassa. Mutta minun kilpailuviettini ei näy urheilussa tai siinä että haluaisin olla parempi kuin joku muu. Haluan olla parempi kuin eilen, usein peilaan itseeni, haluan tehdä asioita paremmin ja ärsyynnyn mikäli en siinä onnistu. Toisaalta kilpailuviettini näkyy myös siinä, että neuvotteluissa haluan voittaa, haluan tuoda asiani esiin niin että voin kokea ns. voittaneeni neuvottelun. Neuvottelun sijaan voi olla kyseessä myös keskustelu jonka aiheesta koen omaavani tietoa, tällöin haluan saada tuotua tietoni esiin niin että voin jälleen kokea että se meni hyvin. Tähän motiiviin sanotaan liittyvän myös kostonhalu, esim. epäoikeudenmukaisuutta kohdatessa, itselläni se pätee täysin. En voi sietää epäoikeudenmukaisuutta, kimpaannun tilanteissa joissa näin käy, se saa vereni kiehumaan ja haluan näyttää, että tähän en alistu ja tämä ei onnistu. Koen myös tyydytystä mikäli minua on loukattu ja jollain tapaa pääsen näpäyttämään minua loukannutta henkilöä. Itse en ole varma onko tämä kostaminen hyvä motiivi vai ei, varmaan hieman molempia, riippuen tilanteesta, mutta ainakaan sen ansiosta en anna kohdella itseäni huonosti tai epäoikeudenmukaisesti.

Motiivit eivät ole yksiselitteisesti aina joko vahvoja tai heikkoja, usein liikutaan näiden välimaastossa ja jompikumpi voi tuntua hieman voimakkaammalta. Tämä muodostaa persoonallisuuden, kaikkien motiivit ovat erilaisia. Kirjan mukaan motiivien yhdistelmät voivat luoda positiivista harmoniaa sekä negatiivisia ristiriitoja. Niin kuin itselläni on ristiriitainen sosiaalisten kontaktien tarve, enkä tiedä onko se positiivista vai negatiivista. Motiivit näyttäytyvät kaikilla eritavoin, aina suhteessa persoonan muihin motiiveihin. Siksi se, että meidän tiimissämme useilla on vahva vallan tarve, ei kuitenkaan tee meistä samanlaisia, vaan hyvinkin erilaisia persoonia, joissa eritavoin näyttäytyy vahva vallan tarve.

Ihmisen olisi hyvä pyrkiä toteuttamaan useaa motiiviaan samanaikaisesti, tällöin ihminen on kaikkein motivoitunein ja hukkaa vähiten energiaa, sekä saa parhaita tuloksiaan. Turhautumista syntyy jos omat motiivit ovat kovasti konfliktissa keskenään, tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen johtaa siihen että ihminen ymmärtää ettei hänen tarvitse, eikä ole mahdollista toteuttaa kaikkia motiivejaan yhtä aikaa. Tärkeintä olisi miettiä omia motiivejaan ja ymmärtää sitä kautta niiden vaikutusta siihen mitä tekee ja kuinka.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!