Miten puhut itsellesi?

16.05.19 Esseen kirjoittaja: Juho Vähätalo
Kirjapisteet: 2
Kirja: Paras
Kirjan kirjoittaja: Erik Bertrand Larssen
Kategoriat: Uncategorized

Kuunteluin, eli osittain kuuntelin ja osittain luin, Norjalaisen mentaalivalmentajan kirjoittaman selfhelp teoksen nimeltä Paras. Kirjoittaja Erik Bertrand Larssen on Norjan suositumpia mentaalivalmentajia ja luennoitsijoita. Larssen on koulutukseltaan upseeri, laskuvarjosotilas ja taloustieteilijä, mikä tekeekin hänestä massasta erottuvan mielenkiintoisen valmentajan. Hän kertoo omin sanoin työnsä olevan kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmisten auttamista kohti tavoitteidensa saavuttamista.

Olisi mielenkiintoista miettiä näitä asioita tarkemmin, joten jos tiedät hyvän työkirjan tästä aiheesta, niin kerro se kommenttikenttään!

 

Henkinen valmistautuminen ja sisäinen dialogi

Henkinen valmistautuminen on noussut työelämään liittyvissä keskusteluissa yhä enemmän pinnalle. Kilpaurheilussa se on ollut jo pitkään tunnettu ratkaiseva tekijä, jolla menestyjät erottuvat. Henkinen valmistautuminen tarkoittaa sitä, miten voit jo ennen suoritusta tehdä asioita, jotka parantavat mahdollisuuksiasi onnistua. Henkisen valmistautumisen yksi kulmakivi on sisäinen dialogi.

 

Larssen nostaa sisäisen dialogin tavaksi, jossa useimmilla meistä on paljon parannettavaa. Ajattelemme sanoin ja lausein erilaisia skenaarioita ja lopputulemia itseksemme. Tutkimusten mukaan yhden päivän aikana keskiverto ihmisen aivojen läpi virtaa kymmeniätuhansia lauseita ja sanoja. Juuri tätä tarkoitetaan sisäisellä dialogilla. (Larssen, 158.) Omaa ajattelua pystyy muokkaamaan. Olen ainakin Esa Saarisen luentosarjoissa kuullut lauseen ”parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää”.

 

Sisäinen dialogi kolmeen osaan: käyttämiisi sanoihin, itselle esitettyihin kysymyksiin ja voimalauseisiin, joita ihminen käyttää itsestään arkipäivän keskellä. (Larssen, 159)

 

Sanavalinnoista hyvänä esimerkkinä toimii aamupajojen fiiliskierrosten suosituin lausahdus ”väsyttää”. Omat sanavalinnat niin sisäisessä kuin ulkoisessa dialogissa vaikuttavat huomaamatta meidän tunteisiin ja mielialaan. Jos ajattelee ja sanoo ääneen olevansa väsynyt, niin antaa itselleen luvan pysyä väsyneenä.

Vielä konkreettisempi esimerkki sanavalintojen vaikutuksesta tunteisiin on, kun sinulta kysytään kuulumisia ja vastaat ”hyvin”. Se on opittu tapa vastata kohteliaasti usein toistuvaan kysymykseen, eikä herätä minkäänlaisia tunteita vastaajassa, tuskin kysyjässäkään. Kokeile ensi kerralla ajatella ja vastata samaan kysymykseen vaikkapa ”voi kiitos kysymästä, aivan todella hyvää kuuluu!”, niin huomaat kuinka mielialasi kohenee ja alat hymyillä.

Näistä esimerkeistä voimme ottaa opiksi, että yksi tapa kohentaa mielialaa, on sanoa joko ääneen tai mielessään jotakin positiivista.

 

Sisäisen dialogin toinen osa on kysymykset, joita esitämme itsellemme tavallisina arkipäivinä. Helposti tulee ajatelleeksi, että onkohan minulla mitään järkevää sanottavaa tuossa kokouksessa tai mitähän muut minusta ajattelevat. Näiden sijaan tulisi ajatella, että mitkä ovat vahvuuksiani ja mitä haluan tuoda ilmi tulevassa tapaamisessa.

Larssen antoi helposti toteutettavan työkalun, jolla voi tulla tietoiseksi omasta sisäisestä dialogistaan. Mieti, mitä kysyt itseltäsi ensimmäisenä aamulla herättyäsi. Päivän ensimmäinen ajatus on tärkeä. Minulla henkilökohtaisesti päivän ensimmäinen kysymys on, että ”kumpi nappula olikaan torkku”. Jos haluaa päivään energisemmän ja positiivisemman alun, niin ensimmäinen ajatus tulisi olla esimerkiksi ”mitä mukavaa tänään tapahtuu?”. Aivomme toimivat luontaisesti siten, että ne haluavat aina löytää vastauksen kysymykseen. Kun löydämme mukavan vastauksen aamun ensimmäiseen kysymykseen, niin mielemme käynnistyy positiivisella tavalla.

 

Kolmas sisäisen dialogin osa on voimalauseet, joita käytämme arkipäiviemme lomassa. Voimalause kuvaa, miten luonnehdimme itseämme. Tälläisiä lauseita on monilla ja niillä pyritään tuomaan jotain olennaista omasta persoonasta. Meillä on kuitenkin valitettavan usein tapana luonnehtia omia kielteisiä puoliamme. ”Kyllähän sinä tiedät kuinka aikaansaamaton minä olen”ja ”ainahan minä olen vähän myöhässä” ovat usein kuultuja lausahduksia. (Larssen, 164.)

Kuten kahdessa aiemmassa sisäisen dialogin vaiheessa, niin tässäkin voimalauseiden positiivinen sävy kohottaa mielialaa. Olen luonut itselleni voimalauseita erilaisiin urheilusuorituksiin, joissa pyrin kohottamaan mielialaani ja täten parantamaan onnistumisprosenttia. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa puttaus frisbeegolfissa. Olen harjoitellut kymmeniätuhansia kertoja puttaamista, joten niissä onnistuminen ei ratkea tekniikkavirheeseen tai osaamattomuuteen, vaan nimenomaan mielentilaan ja omaan ajatteluun. Olen luonut positiivisen voimalauseen, jota käyn mielessäni frisbeegolfkilpailuissa ”sä oot onnistunut tässä tuhansia kertoja, sä osaat tän”, mutta toisinaan negatiivinen ajattelu ottaa yliotteen. Voimalauseen korvaa helposti ajatus edellisestä epäonnistumisesta ja kun se ajatus hiipii mieleen, niin on todennäköisempää epäonnistua, kuin onnistua puttaamisessa.

 

Nämä kaikki opit toimivat yhtälailla urheilussa, työssä ja ihan tavallisessa arjessa. En ole itse vielä huomannut hokevani mielessäni työelämään liittyviä voimalauseita, mutta ehkä niitäkin olisi hyvä alkaa rakentaa. Asiakaspalaverit, myyntipuhelut ja pitchaukset ovat sellaisia tilanteita, joissa pienet asiat ratkaisevat. Tästä kirjasta oppineena haastan itseni jatkossa ajattelemaan omaa ajatteluani ennen näitä tilanteita. Koita säkin!

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!