Soluessee: Mitä musiikki tekee aivoille?

16.05.19 Esseen kirjoittaja: Antony Benjamin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Useita lähteitä
Kirjan kirjoittaja: Useita lähteitä
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Uncategorized

Antony Benjamin & Mari Mäkitalo: Mitä musiikki tekee aivoille?

Ääni

Mitä ääni on? Ääni on värähtelevää aaltoliikettä, joka saa sisäkorvamme kuuloelimet niin ikään värähtelemään, ja välittämään tietoa aivojen kuulokeskuksille. Eri taajuudet saavat aikaan erilaisen värähtelyn, ja ne tulkitaan siten eri tavoin, joko esimerkiksi korkeana tai matalana. Eri äänteitä yhdistelemällä ja luomalla eri äänneyhdistelmille merkityksen, olemme luoneet puhutun kielen. Musiikki on eri taiteen muoto, joka voi olla periaatteessa mitä tahansa. Jonkin asian lyömisen aiheuttamat äänet voidaan tulkita äänitehosteiksi tai rytmiksi, eri asteikoita hyödyntämällä saadaan joko iloista tai surullista musiikkia, riippuen osaltaan myös kulttuurista ja siitä, mitä on tottunut yhteiskunnassa kuulemaan.

Musiikki on joka puolella. Arjen tavalliset toimet ovat ympäröity musiikilla: ruokakaupat, ravintolat ja kuntosalit täyttyvät musiikista. Elokuvat ja televisiosarjat väritetään musiikilla. Myös markkinoinnissa ja myynnissä hyödynnetään musiikkia – musiikilla pyritään vaikuttamaan jopa ostopäätöksiin. Vaatekaupoissa lujalla soiva musiikki ei ole sattumaa, vaan korkean volyymitason on huomattu saavan aikaan harkintakyvyn alenemisen, ja näin mahdollisesti korkeamman rahasumman käyttämisen.

Musiikin vaikutukset meihin ovat niin tiedostettuja kuin tiedostamattomia. Käytämme musiikkia tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi rentoutumiseen, vireystilan nostamiseen, treeniä parantamaan, keskittymiseen tai tunteiden kanavoimiseen ja ilmaisuun. Musiikki, kuunneltuna sekä kuultuna, herättää meissä tunteita, mielleyhtymiä, saa aikaan hermoston aktivoitumista ja voi välillisesti muuttaa käytöstämme. Elokuvan aikana surullista kohtausta usein tehostetaan lisäämällä siihen kontekstiin sopiva surullinen, mollipainotteinen musiikki.

Ihmisellä on luontainen rytmitaju. “Liskoaivomme”, eli ne aivojemme osat, jotka vastaavat esimerkiksi kävelystä, ovat erittäin vastaanottavaisia musiikin rytmille. Kävelyn rytmittäminen on monesti helpompaa musiikin avulla, sillä terveen ihmisen kävely on melko tasarytmistä. Liikkeen koordinointi ja yhdistäminen rytmiin tekee monesti liikkeestä sujuvampaa. Erilaiset tanssin koreografiat ovat usein huomattavasti helpompi toteuttaa, kun taustalla soi musiikki. Tietyn säkeistön aikana tulee tietty pystysarja, ensimmäisen kertosäkeistön alussa hyppy, ja väliosan aikana lattiasarja. Myös monesti kamppailulajien harjoittajat käyttävät musiikkia jalkatyöskentelyn parantamiseksi. Nyrkkeilijöiden käyttämän pienen pisaranmuotoisen nyrkkeilytyynyn lyöminen vaatii erittäin hyvää rytmitajua ja koordinoitua liikettä.

 

Musiikki ja stressi 

Stressi on tänä päivänä läsnä lähes kaikkien arjessa. Kuinka usein sinusta tuntuu siltä, että ympäristön vaatimukset ylittävät kykysi reagoida niihin? Stressin perinteinen määritelmä onkin ympäristön vaatimusten ja yksilön ominaisuuksien välisenä ristiriitana (Lazarus 1966). Varmasti vähintäänkin jokainen opiskelija on tunnistanut stressaavia ajanjaksoja opintojen aikana. Proakatemialla opiskelijoiden stressi saattaa näkyä jopa perinteisiä opiskelijoita enemmän. Stressi mielletään usein negatiivisena, ja stressin vastakohtana pidetään usein rentoutumista tai rentoutuneisuutta. Todellisuudessa huonon stressin lisäksi on olemassa myös hyvää stressiä, joka motivoi ja innostaa. Ihanteellinen stressitaso on huonon ja hyvän eli distressin ja eustressin välimaasto, jolloin stressihormonit ovat optimaalisella tasolla ja suorituskyky on huipussaan (Vartiovaara 2004, 15-16).

Moni nimeää musiikin kuuntelun rentoutumiskeinokseen. Musiikin kuuntelu koetaan rentouttavaksi, mutta pelkän kokemuksen lisäksi musiikkia kuunnellessa voidaan havaita myös fysiologisia rentoutumisen merkkejä. Verenpaineen lasku, sykkeen hidastuminen ja hormonieritysten muutokset ovat seurausta musiikin kuuntelusta. (Soinila 2018.)

Stressitilanteessa viesti kulkee aivoista sympaattiseen hermostoon ja lisämunuaisille. Sympaattisen hermoston aktivoituminen valmistaa meidät toimintaan; taistelemaan tai pakenemaan. Lisämunuaiset erittävät stressihormoni kortisolia, joka saa aikaan proteiinien ja rasvojen pilkkoutumisen energiaksi, jota keho hyödyntää toimiakseen uhkaavassa tilanteessa. Sydämen sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä kiihdyttää adrenaliini. Stressihormonien nopea vapautuminen laukaisee ”hälytyskellon”, joka saa meidät toimimaan. (Manka 2015, 54)

Sympaattisen hermoston aktivoituminen ja sen aiheuttamat keholliset muutokset ovat jäänne ihmisen alkuajoista asti. Nykypäivän arjen stressitilanteissa nämä keholliset muutokset ovat usein liioiteltuja varsinaisen toiminnan kannalta. Stressireaktio, joka syntyy tekemättömistä kirjapisteistä, ei vaatisi samanlaisia fysiologisia muutoksia kehossa, kuin esimerkiksi villieläimen kohtaaminen luonnossa. Nykypäivän henkinen stressi onkin suuri ongelma yhteiskunnalle, sen vaikuttaessa mm. työpoissaoloihin. Stressille on kyllä paikkansa, sillä se käynnistää toiminnan. Haitalliseksi stressi muodostuu silloin, kun elimistön virittyneisyys on liian voimakasta tai jatkuu liian pitkään.

Musiikin vaikutuksia kehoon on tutkittu paljon ja pitkään. Musiikin, mielen ja kehon yhteyksiä on selitetty esimerkiksi seuraavanlaisesti:

Aivot ovat ihmisen kontrollikeskus. Musiikki prosessoidaan aivoissamme, jonka jälkeen se vaikuttaa meihin. Musiikilla voi olla positiivinen vaikutus niin hermostollisiin kuin hormonaalisiin toimintoihin, ja täten musiikilla voi olla vaikutus myös stressireaktion aikaansaamiin oireisiin. (Krout 2007, 134.)

Musiikki stressin lievittäjänä on niin sanottu coping-menetelmä. Coping-keinot eli hallintakeinot ovat sellaisia strategioita, joita käytämme uhkaavissa tai stressaavissa tilanteissa, eli toimintoja, joilla pyrimme ratkaisemaan kohtaamamme ongelmat. Hallintakeinoina voivat toimia esimerkiksi myös huumori, liikunta tai sosiaalinen toiminta. Ne tähtäävät mielen tasapainoon. Musiikki voi toimia stressinlievittäjänä myös peiteäänenä tai häiriötekijänä. Peiteäänen tarkoitus on peittää stressiä ylläpitävät ympäristön aiheuttamat äänet, jotka halutaan poissulkea. Häiriötekijänä musiikki häiritsee koettua tunnetta, esimerkiksi kipua tai stressiä, eikä anna niille tilaa vallata mieltä. Musiikin kuuntelusta seurannut rentoutunut mieli johtaa siihen, että vähemmän kipuimpulsseja pääsee tietoiseen tajuntaamme. (Krout 2007.) Musiikki vaikuttaa siis tarkkaavaisuuteen, huomion suuntaamiseen, ja siten vaikuttaa myös vireystilaan (Särkämö, Huotilainen 2012).

Musiikin kulkeutuessa ympäristöstä kuuloelinten kautta aivoihin ja tietoisuuteen, se pääsee vaikuttamaan myös limbiseen järjestelmäämme, jonka tärkeä tehtävä on tunteiden säätely. Esimerkiksi negatiivisia tunteita heikentämällä (limbisen järjestelmän kautta) musiikilla voi olla myötävaikutus rentoutumiseen ja hyvinvointiin. Siinä vaiheessa, kun musiikki pääsee tietoisuuteemme asti, se on oikeastaan ehtinyt jo vaikuttaa limbiseen järjestelmään ja tunneimpulssien tuotantoon huomaamattamme. (Krout 2007.)

Kortisolihormonin tehtävä on säädellä verensokerin määrää energiaa vaativia rasitteita varten. Akuutissa stressissä kortisolin eritys kasvaa, ja veren sokeritaso nousee, jotta olisimme valmiita ”taistelemaan tai pakenemaan”. Sopivissa määrin tämä onkin hyödyllinen reaktio, koska kortisolihormonin tasapainoinen eritys pitää motivaation ja toimintakyvyn yllä. Kortisolin liiallisen erityksen ollessa jatkuvaa, voi esimerkiksi nukahtaminen olla haastavaa. (Jaakkola 2012.) Rauhoittavaa ja rentoutumista edistävän musiikin kuuntelu hillitsee ylivireystilaa (stressiä), ja täten laskee myös kortisolihormonin eritystä. Akuutista stressistä nopea palautuminen on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta oleellista. Viime aikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että hidastunut stressistä palautuminen liittyy kohonneeseen sairastumisriskiin (Puttonen 2006).

Tutkimuksissa on huomattu, että musiikki saattaa aktivoida myös opioidijärjestelmää, ja opioidireseptoreiden blokkaamisen on havaittu vähentävän musiikin tuottamaa mielihyvää (Putkinen 2019, Krout 2007). Opioideja syntyy kehossamme, ja ne vaikuttavat hyvänolon tunteeseen, kiputuntemukseen, stressin vähenemiseen ja rauhallisuuden tunteeseen (Krout 2007).

Minkälainen musiikki on sitten parasta stressin lievityksen, akuutin stressireaktion katkaisun tai rentoutumisen kannalta? Sillä, kuka musiikin valitsee, on tutkimusten mukaan merkitystä. Yleensä paras vaikutus on kuuntelijan itse valitsemalla musiikilla. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, että limbiseen järjestelmään kuuluvalla hippokampuksella on tärkeä rooli muistiin liittyen. Kun kuunneltu musiikki yhdistetään aivoissa aikaisempiin kokemuksiin rentoutumisesta, voi sama rentouttava vaikutus toistua tai olla helpompi saavuttaa. Toisaalta, kun on tutkittu stressin aiheuttaman kiihtyneisyyden vähentämistä musiikin avulla, parempia tuloksia on saatu, kun musiikin, joka on yhdistetty rentoutumisharjoitukseen, on valinnut tutkija. Kuuntelijan saadessa itse päättää musiikin, saattaa huomio kiinnittyä pelkkään musiikkiin eikä itse rentoutumisharjoitukseen. (Krout 2007.) Toisaalta, sellainen musiikki, mikä on rentouttavaa toiselle, saattaa olla häiritsevää ja ärsyttävää toiselle epämiellyttävyytensä takia, jolloin musiikki saattaa itse muodostua stressitekijäksi.

Musiikkimakujen vaihtelevuudesta huolimatta tutkimuksissa on löydetty tyypillisesti rentouttavalle musiikille ominaisia piirteitä. Hidas ja tasainen tempo, hiljainen volyymi, pehmeä dynamiikka, yksinkertaiset sointukulut ja johdonmukainen rakenne ovat rauhoittumiseen tarkoitetulle musiikille toimivia piirteitä. (Krout 2007.) Iltaisin on syytä huomioida musiikki, jota kuuntelee, sillä selvän rytmin omaava, sydämensykettä nopeampi tempo voi nostaa sykettä. Tämä puolestaan voi johtaa juuri elimistön valmiustilan nousuun ja voi vaikeuttaa unen saantia.

Musiikki ja oppiminen

Musiikin on todettu auttavan oppimista eri tavoin. Tutkimusnäyttöä on erityisesti varhaisiän musiikin harrastamisen ja kielten oppimisen yhteydestä. Kielen ja musiikin lainalaisuuksien ymmärtämisen keskus vaikuttaisi sijaitsevan ainakin osittain samoilla aivoalueilla (Khaghaninejad & Fahandejsaadi 2016). Aakkosia opetellaan laulun muodossa, mikä helpottaa yksittäisten kirjainten opettelemista ja muistamista. Suomalainen musiikkileikkikoulu, eli muskari, on melko ainutlaatuinen maailmassa. Musiikkia opetetaan myös muiden taideaineiden kanssa niin varhaiskasvatuksessa kuin alakoulussakin, sen ollessa osa opetussuunnitelmaa. Musiikin läsnäoloa jo varhaisessa opetusympäristössä pidetään yhtenä tekijänä sille, miksi suomalaiset pärjäävät edelleen PISA-tutkimuksissa varsin hyvin. Toki tekijöitä on useita, mutta kun tarkastellaan musiikin vaikutuksia aivoissamme, tällä argumentilla voi olla vahvakin perusta. Musiikki aktivoi useaa aivoaluetta samanaikaisesti, ja pelkkä musiikin kuuntelukin voi saada aikaan sellaista aktivaatiota aivoissa, josta voi hyötyä samalla kun harjoittelee jotakin uutta taitoa. Myös passiivisella musiikin kuulemisella on todettu olevan aivoja aktivoiva vaikutus.

Musiikin kuuntelu aktivoi muun muassa motorista aivokuorta, vaikka ihminen olisi täysin paikallaan. (Weigmann 2017). Rytminen musiikki saa meidät helposti liikkeelle. Musiikin tahdissa taputtaminen, pöytään tai reisien rummuttaminen, aktivoivat muun muassa niitä alueita, jotka vastaavat tahdonalaisen liikkeen koordinoimisesta ja ennen kaikkea liikkeen ennakoimisesta. Aivomme kuitenkin pitävät erityisen paljon siitä, kun emme osaakaan ennakoida rytmiä. Weigmannin (2017) artikkelissa esitetään, että erään teorian mukaan aivojemme palkinnon käsittelyjärjestelmä vilkastuu, kun kuuntelemme hieman monimutkaisempaa, runsaasti modulaatioita sisältävää musiikkia. Aikaisemmin ajateltiin, että klassinen musiikki olisi jotenkin aivojemme kannalta ylitse muiden, mutta nykytutkimuksen valossa on huomattu, että oman mielimusiikin kuuntelu hellii aivoja, oli kyseessä klassinen, jazz-, pop- tai metallimusiikki.

Ihmiselle ominainen rytmi, joka näkyy esimerkiksi kävelyssä, voi saada vaikutteita ulkoisesta rytmistä. Myös esimerkiksi juoksu voi helpottua, kun askeleet synkronoidaan kuunneltavan musiikin tempon kanssa. Keskittyminen saattaa siirtyä helposti myös musiikkiin, ja pois itse juoksemisen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Musiikin kuuntelulla voi olla myös haittansa. Esimerkiksi haastavammat, keskittymistä vaativat tehtävät kuten matemaattiset tehtävät tai esseen kirjoittaminen, voivat kärsiä musiikista. Varsinkin sanoituksia sisältävässä musiikissa keskittyminen siirtyy nopeasti musiikkiin, eikä itse tehtävään. Ihmisen työmuistin koko on rajallinen, ja näin on parasta keskittyä ainoastaan yhteen asiaan kerrallaan. Keskittymistä edistävä musiikki on toki yksilöllistä, mutta ei ole yhteensattumaa, että esimeriksi Spotifyn valmiit keskittymislistat koostuvat pitkälti rauhallisesta musiikista, klassisesta rauhalliseen houseen. Musiikin volyymi kannattaa pitää melko matalana, jolloin siitä tulee juuri taustalla olevaa, eikä kuormita aivoja turhaan.

Lopuksi

Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, ja musiikin hyödyntäminen itsensä kehittämisen keinona on niin ikään yksilöllistä. Selvää on se, että musiikin potentiaalia voitaisi hyödyntää vielä paremmin, jos tietoisuus sen vaikutuksista aivotasolla leviäisi lisää. Musiikilla on voimakas vaikutus meihin, halusimme sitä tai emme. Tulevina fysioterapeutteina olemme nähneet kentällä jo lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka musiikin tai yksinkertaisen rytmin avulla yleensä kävelemään lähes kykenemätön ryhtyy ottamaan omatoimisesti askelia tai siitä, kuinka potilaan kovat kivut hellittävät hänen alkaessa hyräillä.

Myös omat kokemuksemme musiikin kanssa ovat erittäin puoltavia sen hyville vaikutuksille niin opiskelussa, ja treenatessakin. Tietyn tyyppinen musiikki on auttanut saavuttamaan maksimituloksia, ja yksinkertaiset melodiat ja rytmit ovat auttaneet flow-tilaan pääsemisessä.

 

Lähteet:

Jaakkola, K. 2012. Hormonitasapaino. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Khaghaninejad, M., Fahandejsaadi, R. 2016. Music and Language Learning. 23-24. https://www.researchgate.net/profile/Mohammad_Khaghaninejad/publication/307014316_Music_and_Language_Learning/links/57c1554008ae2f5eb333f042/Music-and-Language-Learning.pdf

Krout, R. E. 2007. Music listening to facilitate relaxation and promote wellness: Integrated aspects of our neurophysiological responses to music. The Arts in psychotherapy, 34(2), 134–141.

Manka, M. 2015. Stressikirja Mistä virtaa?. Helsinki: Talentum

Pentinpuro, A. 2017. Stressi, stressihormonit ja niiden vaikutus ihmisen kehoon. Kandidaatin työ. Oulun yliopisto. Biologian laitos.

Putkinen, V. 2019. Musiikki menee korvien väliin: Musiikin herättämien tunteiden aivomekanismit. Luento. Tampere Chamber Music festivaali 27.1.2019.

Puttonen, S. 2006. Stressin fysiologiset vaikutukset. Duodecim 24(3), 28-31.

Soinila, S. 2018. Musiikki antaa aivoille siivet. Luettu 6.5.2019. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/musiikki-antaa-aivoille-siivet/

Särkämö, T., Huotilainen, M. 2012. Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen lääkärilehti 67(17).

Vartiovaara, I. 2004. Voimaa eustressistä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim

Weigmann, K. 2017. Feel the Beat: Music exploits our brain’ s ability to predict and the dopamine-reward system to instill pleasure. https://www.researchgate.net/publication/312955965_Feel_the_beat_Music_exploits_our_brain’s_ability_to_predict_and_the_dopamine-reward_system_to_instill_pleasure

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!