Hyvä, mutta vaikea kysymys. Onko meidän uskominen siihen mitä kirjat hyvästä tiimin jäsenestä kertovat vai tulisiko meidän sittenkin luoda omat käsityksemme ja tarpeemme siitä, mitä haluamme hyvältä tiimin jäseneltä? Varmasti kirjoissa luetellut ominaisuudet ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta onko jotain muuta, johon voisimme kiinnittää huomiota?  Tarvitseeko kaikkien omistaa juuri nämä samat ominaisuudet, sillä tiimin rikkaushan perustuu erilaisuuteen.

Näin tiimiyrityksen perustamisen alkuvaiheessa meitä on kehotettu lukemaan joku tiimiytymiseen liittyvä kirja. Nyt muutaman kuukauden jälkeen on myös itse huomannut, että kehotukset eivät ole olleet aivan turhia. Vaikka kuinka on kuvitellut olevansa hyvä tiimityöskentelijä, on se ajatus kuitenkin kokenut ihan täydellisen täyskäännöksen ja pistänyt ajattelemaan asioita eri näkökulmasta. Tällä kertaa valitsin siis luettavakseni paljon kehutun Jari Salmisen Onnistu tiimityössä eli siis muurahaiskirjan. Salminen kertoo kirjassaan hyvin paljon erilaisista tiimiyteen liittyvistä asioista, kuten siitä mikä edes on tiimi, miten tiimiä kehitetään, mitä hyötyä tiimistä on, kuinka ristiriitoja ratkaistaan, kuinka johdamme itseämme ja saavutamme tavoitteitamme ja tätä tekstiä koskevasta aiheesta, siitä millainen on hyvä tiimin jäsen.

Kuten me kaikki tiedämme, hyvä tiimin jäsen ei ole pelkästään sellainen joka on aina ollut hyvä tekemään ryhmätöitä ja tulee muiden ihmisten kanssa toimeen. Tiimin jäsen tarvitsee itselleen paljon muitakin taitoja ja myönteistä asennetta tiimityötä kohtaan. Enää ei riitä pelkästään se, että hoitaa oman osuutensa pois alta ja on tyytyväinen omaan suoritukseensa, vaan on huomioitava tiimin kokonaiskuva ja sen hetkinen tilanne ja tarve. Itsensä johtamisen taidot korostuvat tiimityössä suuresti, vaikka sitä ei ehkä ole tullut itse ajatelleeksi.

Salminen on laatinut kirjaansa pitkän listan hyvän tiimin jäsenen ominaisuuksia. Mutta kuten jo alussa hieman pohdin, ovatko nämä juuri ne oikeat ominaisuudet? Koska aina voi hieman kyseenalaistaa, niin teen sen myös tässä tapauksessa. Kuka oikeastaan voi edes määritellä millainen on hyvä tiimin jäsen, sillä olemme kaikki erilaisia ja tiimimme ovat meidän näköisiämme juuri siksi että ne koostuvat erilaisista ihmisistä. Tarkoittaako tämäsitä, että jos et omista yhtäkään näistä ominaisuuksista, tai vain muutama osuu kohdalle niin et ole hyvä tiimin jäsen? Mielestäni meitä ei voi laittaa yhteen muottiin ja todeta että koska sinä nyt omaat tällaiset kirjassa mainitut piirteet, olet tiimiläisenä parempi kuin vieruskaverisi. Mielestäni tämä on mielenkiintoinen kysymys, jota olen viime aikoina pohtinut jonkun verran. Kuka loppupeleissä on oikeutettu määrittämään sen, millainen on hyvä tiimiläinen?

Salminen kuitenkin listaa kirjassaan hyvän tiiminjäsenen ominaisuuksia. Ensimmäisenä pinnalle nousee rehellisyys ja avoimuus. Tämä tarkoittaa sitä, että tiimiläinen ilmaisee ajatuksiaan selkeästi eikä manipuloi toisia. Hänen sanoihinsa voidaan luottaa ja hän kertoo asiat rehellisesti siitä huolimatta ovatko ne hyviä vai pahoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että tällä ei myöskään tarkoiteta töykeää ja karkeaa puhetta, heikkoa tilannetajua tai välinpitämättömyyttä muita kohtaan. Toisena kohtana Salminen (2014, 72) mainitsee luotettavuuden ja tehokkuuden. Hyvä tiimiläinen siis hoitaa tehtävät ajallaan ja ymmärtää oman roolinsa ja osaa peilata sitä tiimin kokonaisuuteen. Hän myös ajaa tiimin etua ja hänen sanaansa voi luottaa. Hyvä tiimin jäsen ottaa myös vastuuta koko tiimin toiminnasta ja menestyksestä, ei pelkästään omastaan. Hyvän tiimiläisen ominaisuuksiin kuuluu myös reiluus, eli hän arvostaa reilua peliä ja haluaa kaikkia kohdeltavan tasapuoleisesti. On myös hyvä osata pyytää apua kun sitä tarvitsee ja vastavuoroisesti taas tarjota omaansa, jos tilanne sen vaatii. Tiimitoiminnan salaisuus on erilaisten osaamisten yhdistäminen, sillä ilman monipuolista osaamista ja näkemystä ei myöskään olisi toimivaa tiimiä. Hyvä tiimiläinen pystyy siis myös täydentämään muiden tiimiläisten osaamista. Hän tuo avoimesti omaa osaamistaan tiimiin ja osaa myös tunnistaa omat heikkoutensa eikä peittele niitä.

Olemme kaikki varmasti Salmisen (2014,73) kanssa yhtä mieltä siitä, että vuorovaikutustaidot ovat yksi ehdottomista hyvän tiimiläisen tuntomerkeistä. Koska vuorovaikutus ovat vähän kuin tiimin elämänlanka, on tiimiläisten muistettava kommunikoida, kommunikoida ja vielä kerran kommunikoida. Vuorovaikutustaitojaan on hyvä kehittää jatkuvasti, oppia puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ja suoraan sekä oppia kuuntelemaan mutta myös viestimään omista ajatuksistaan tehokkaammin. Tästä päästäänkin kuudenteen kohtaan jossa puhutaan aktiivisesta tiedon hankinnasta. Hyvällä tiimin jäsenellä on halu oppia uutta ja hankkia tietoa asiasta joka häntä kiinnostaa sekä kehittää samalla itseään. Seitsemäntenä ja kahdeksantena kohtana Salminen (2014,73) mainitsee positiivisen asenteen viljelyn sekä siihen kytkeytyvän hyvän esimerkin voiman. Yksikään tiimi ei toimi, jos ilmapiiri on negatiivinen, siellä ei kannusteta ja näytetään huonoa esimerkkiä puuttumalla muiden toimintaan. Hyvä tiimin jäsen pitää siis huolta siitä, että hän omalla toiminnallaan luo myönteistä, esimerkillistä ja kannustavaa ilmapiiriä, sillä on tutkitusti todistettu, että tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen.

Seuraavana tulevat mielestäni kaikista mielenkiintoisimmat ja haastavimmat kohdat ainakin omalla kohdalla. Nimittäin tiimin asettaminen etusijalle ja sitoutuminen tiimin toimintaan sekä sen kehittämiseen. Hyvän tiimin jäsenen tulisi Salmisen (2014,74) ja varmasti monen muun mielestä asettaa tiimi etusijalle tekemisissään ja tehdä ahkerasti työtä, jotta se voisi menestyä. Mutta voiko olla hyvä tiimiläinen, jos ei ole valmis asettamaan tiimiä kaiken edelle? Kuinka mustavalkoisena tämä kohta koetaan? Entäpä sitoutuminen ja kehittäminen, kuinka se tulkitaan? Salminen mainitsee niistä puhuttaessa siitä, kuinka hyvä tiimin jäsen tekee paljon ehdotuksia, ideoi ja keksii ratkaisuja ongelmiin, kuuntelee ja auttaa muita, vaikka se hidastaisikin omaa tekemistä. Tiimitoiminta kun on paljon muutakin kuin vain omista tehtävistään huolehtimista.

Yhdennessätoista kohdassa puhutaan siitä, kuinka hyvä tiimin jäsen pitää muita tiimin jäseniä vastuunalaisina tiimin menestyksessä. On hyvä ymmärtää, että jos itse panostaa tiimiin kaikkensa on myös oikeus vaatia samaa sitoutumista ja kehittymistä muilta sekä vaikeatkin asiat täytyy ottaa puheeksi rakentavassa hengessä. Palautteen annosta päästäänkin seuraavan kohtaan joka onkin nöyryys. Hyvän tiiminjäsenen ominaisuuksiin kuuluu olla nöyrä, mutta ei nöyristelevä. Kritiikkiä tulee osata ottaa kehittävästi vastaan, mutta on myös hyvä osata tarvittaessa puolustaa omia ja tiimin etuja. Ristiriitojen ratkaiseminen sekä kärsivällisyys ja vastoinkäymisten kestäminen ovat ehdottoman tärkeitä ominaisuuksia. Vaikka tiimityö tuntuukin ajoittain raskaalta, on hyvä muistaa, että sen tulisi kuitenkin pääosin olla innostavaa ja palkitsevaa. Ristiriidoilta ei myöskään voida välttyä, kun puhutaan tiimissä työskentelystä, mutta onkin tärkeä taito osata ratkoa sellaiset mahdollisimman nopeasti ja rakentavasti. Hyvä tiimiläinen ei myöskään syytä muita omista vaikeuksistaan vaan kantaa vastuun teoistaan, hän myös tukee muiden tiimin jäsenten ajatuksia sekä ideoita eikä lyttää niitä välittömästi. Viimeisimpänä kohtana Salminen (2014, 76) mainitsee sen, kuinka hyvä tiimin jäsen hallitsee suunnitelmallisen toimintatavan ja osaa käyttää työkalujaan tehokkaasti. Hän siis hallitsee kokonaisuuden, on valmis muutoksiin, osaa hallita omaa ja muiden aikaa sekä mikä tärkeintä, pitää lupauksensa.

Aika samanlaisia ajatuksia oli Salmisella kuin itsellänikin hyvän tiimi jäsenen ominaisuuksista, mutta kuten alussa jo pohdittiin, ovatko ne juuri niitä oikeita?